Remmiahin eli mekaaninen ahin, offi käytössä?

[Luke86]

Mitenkäs jos jonkun tuon tyyppisen systeemin laittaa esm'erkiks hj 60:sen koneeseen niin tapahtuuko mitään mullistavaa?

[sisua45]

Mekaaninen ahdin tuli GM Diesel Divisionin kaksitahti diesel moottoreihin vuonna 1938. Firmasta tuli myöhemmin Detroit Diesel. DD:n kaksitahti dieselit eivät toimi ilman huuhtelupumppua, ja "blower" hoitaa ilman vaihtamisen sylinterissä. Pumppu työntää ilmaa sylinteriin männän ollessa alhaalla sylinteriputken aukoista. Samalla pakokaasu puhalletaan kannessa olevista pakoventtiileistä ulos. Pakoventtiileitä on joka kaksi tai neljä per sylinteri.

Varhaiset hot-rod rakentajat sovittivat DD:n huuhtelupumppuja bensakoneiden päälle, ainakin 50-luvulla, ehkä jo aiemminkin.




Tuossa ylempänä laitoin kuvan paskaisesta, öljyisestä ja vihreäksi maalatusta DD 8V71 moottorin huuhtelupumpusta. Tässä on periaatteessa samanlainen bensa kasiin tarkoitettu blower. Rakennetta on hieman muutettu. Kiinnityskorvat on muutettu, ja dieselin polttoaineen hammasratas siirtopumppu, ja säädin ovat väistyneet pois turhina. DD moottoreissa oleva hammaspyörä-vetoakseli veto on muuttunut hammashihnaksi. Mutta perusta on molemmissa sama.

Mielestäni mekaaninen ahdin ei ole kovin hyvä nelitahti diesel moottoreissa. Pakokaasuahdin eli turbo toimii paremmin. DD valmisti myös kaksitahti koneita joissa oli sekä blower, että turbo. Turboahdin puhalsi blowerin imupuolelle.

Pitäiskö minunkin kiillottaa tuo DD:n blower...

[RIPAX]

Ite oon sitä mieltä et turbo riittää hyvin,koko kone tehdään vaan hieman erilailla mitä remmiahdin koneet. Huono puoli remmiahtimessa on oikeestaan sama ku turbossakin et ei toimi tasasesti koko kierros alueella. Toki homma korjaantuu monenmielestä sillä et käyttää molempia,niinku esim. volkkarin nykysissä pikku dieseleissä. Minä en vaan sorru kaikenmaailman hörhötyksiin vaan kun tehoa on tarpeeksi ni loppu on kuskista kiinni.. Veto on hyvä ja käyrä tasanen ku pitää kaasun pohjassa.

[sisua45]

Alkuperäinen kirjoittaja RIPAX

Toki homma korjaantuu monenmielestä sillä et käyttää molempia,niinku esim. volkkarin nykysissä pikku dieseleissä.

Dieseleissä? Eikö noita molempia (Eatonin mekaaninen + pakokaasuahdin) ole vain osassa TSI-bensakoneissa? Ja 140 hv 1.4 TSI koneessa on vain pakokaasuahdin.

[TommiH]

Alkuperäinen kirjoittaja sisua45

Dieseleissä? Eikö noita molempia (Eatonin mekaaninen + pakokaasuahdin) ole vain osassa TSI-bensakoneissa? Ja 140 hv 1.4 TSI koneessa on vain pakokaasuahdin.

Valtosella ainaki on tiisselissä http://www.youtube.com/watch?v=Skam-aeCFOY

Tarkempia speksejä laitoksesta http://www.youtube.com/watch?v=NGHOz...eature=related

[sisua45]

[QUOTE=TommiH;760566]Valtosella ainaki on tiisselissä http://www.youtube.com/watch?v=Skam-aeCFOY

Kyllähän näitä itse tehtyjä turbo + blower diesel virityksiä löytyy maailmalla, mutta yhtään sarjavalmisteista ei taida olla.

Onko muuten yhtään mekaanisella ahtimella olevaa nelitahti dieseliä muutenkaan tehty? Mazdan ja Valmetin Compex ei ole mekaaninen ahdin, vaikka sitä remmillä pyöritäänkin. Siinä ahtopaineen tekee pakokaasujen liike-energia. Ja scanian turbocompoundissa pakokaasu pyörittää kampiakselia.

[RIPAX]

Alkuperäinen kirjoittaja sisua45

Dieseleissä? Eikö noita molempia (Eatonin mekaaninen + pakokaasuahdin) ole vain osassa TSI-bensakoneissa? Ja 140 hv 1.4 TSI koneessa on vain pakokaasuahdin.

En ny löydä mitään prosyyriä mut siin 1.4 kolmepyttysessä dieselissä oli molemmat muistaakseen. Kymmenisen vuotta sitten volvon kuorma auton pannussa oli jotai remmiahdinta.

[sisua45]

Alkuperäinen kirjoittaja RIPAX

En ny löydä mitään prosyyriä mut siin 1.4 kolmepyttysessä dieselissä oli molemmat muistaakseen.

En löytänyt minäkään, enkä muista että VAG-dieseleissä olisi mekaanista ahdinta ollut.

TSI-koneista lukee sen sijaan vaikka mitä:

TSI Twincharged Stratified Injection tarkoitti alun perin mekaanisella ahtimen ja turbon yhdistelmällä varustettua suoraruiskutteista 1,4 litraista 103 kW, 118 kW tai 125 kW tehoista bensiinimoottoria. Volkswagen on epäloogisesti nimennyt myöhemmin esitellyt ainoastaan yhdellä turbolla varustetut 1,4 litraisen 90 kW:n ja 2,0 litraisen 147 kW:n tehoiset bensiinimoottorinsa myös TSI:ksi, siitä huolimatta että niiden lyhenne merkitsee kaksoisahtamista. Kaksoisahdetuissa TSI-koneissa mekaaninen ahdin tuottaa ahtopainetta jo alhaisilla kierroksilla, pakokaasuista käyttövoimansa saava turbo tulee mukaan moottorin kierrosluvun noustessa. Mekaaninen ahdin kytkeytyy pois käytössä moottorin kierrosluvun saavuttaessa 3500 r/min, sillä sen jälkeen mekaanisen ahtimen hyötysuhde heikkenee ja hukkaenergiaa hyödyntävä turboahdin kykenee jo yksinään ylläpitämään riittävää ahtopainetta. Bensiini ruiskutetaan suoraan sylintereihin jopa 150 baarin paineella.

[Bj Andy]

Alkuperäinen kirjoittaja RIPAX

Ite oon sitä mieltä et turbo riittää hyvin,koko kone tehdään vaan hieman erilailla mitä remmiahdin koneet. Huono puoli remmiahtimessa on oikeestaan sama ku turbossakin et ei toimi tasasesti koko kierros alueella. Toki homma korjaantuu monenmielestä sillä et käyttää molempia,niinku esim. volkkarin nykysissä pikku dieseleissä. Minä en vaan sorru kaikenmaailman hörhötyksiin vaan kun tehoa on tarpeeksi ni loppu on kuskista kiinni.. Veto on hyvä ja käyrä tasanen ku pitää kaasun pohjassa.

Siis nyt ei olla vahvimmalla osa-alueellan mutta eikös juuri tuon huuhtelupumpun eli blowerin.Eli roots ahtimen idea ole juuri se että se työntää jokaisella kierroksella vakiomäärän ilmaa läpi????

Siis niin vakion kun ei ruveta saivartelemaan lämpötiloista,eikä massasta tms.????

Eli ahtopainekkin pitäisi pysyä melko vakiona koko kierrosalueen.Koska eipä tuo dd juuri tyhjäkäyntiä kävisi jos näin ei olisi. Vai hä.

[sisua45]

Alkuperäinen kirjoittaja Bj Andy

Siis nyt ei olla vahvimmalla osa-alueellan mutta eikös juuri tuon huuhtelupumpun eli blowerin.Eli roots ahtimen idea ole juuri se että se työntää jokaisella kierroksella vakiomäärän ilmaa läpi????

Siis niin vakion kun ei ruveta saivartelemaan lämpötiloista,eikä massasta tms.????

Eli ahtopainekkin pitäisi pysyä melko vakiona koko kierrosalueen.Koska eipä tuo dd juuri tyhjäkäyntiä kävisi jos näin ei olisi. Vai hä.

Tuo minun DD 8V71 "N" moottorin ilmakanavan paineen ohjearvoja, kierrosta minuutissa/painetta bar:

Pakopuolen vastapaine nolla

1200/0.07
1800/0.26
2100/0.35

Pakopuolen vastapaine suurin sallittu

1200/0.16
1800/0.44
2100/0.57

Detroisisa blower on lähinnä huuhtelupumppu, se ei juurikaan ahda moottoria. Iskutilavuuteen nähden korkea teho ja vääntömomentti tulee kaksi tahtisuudesta, ei blowerista.

[Bj Andy]

Detroisisa blower on lähinnä huuhtelupumppu, se ei juurikaan ahda moottoria. Iskutilavuuteen nähden korkea teho ja vääntömomentti tulee kaksi tahtisuudesta, ei blowerista.

Täähä nyt on selvää kaikille peruskoulun käynneille

Ajatus oli se että tuolla lamelli,roots, vai mikä se nyt on suomenkieliseltä nimeltään.Ruuvi kompura on eri asia, on joku kierrostilavuus eli joka pyöräyksellä se siirtää samalla tavalla "vakio" määrän ilmaa kuin hammasratas öljypumppukin öljyä.

Ja sitten se maailmankaikkeuden paras idea...

Entä jos...ööö...sitä mekaanista ahdinta pyörittäisi kampiakselin päästä "vikoppäin" olevalla variaattorilla siten että sitä variaattoria ohjattaisiin sekä pyörimisnopeuden että ahtopaineen avulla.

Näin saisi tyhjäkäynniltä jo maksimi paineet ilman että pata räjähtää maksimi kierroksilla. Ja jos systeemissä olisi vielä turbo niin sen herätessä voisi tuo mekaaninen hiipua pois sitä mukaa kun turbon paineet nousee...

Ja täähän on niiiin simmppeli juttu että eikun rakentamaan jo heti huomenna....

[BJ-40/76]

Alkuperäinen kirjoittaja Bj Andy

Täähä nyt on selvää kaikille peruskoulun käynneille

Ajatus oli se että tuolla lamelli,roots, vai mikä se nyt on suomenkieliseltä nimeltään.Ruuvi kompura on eri asia, on joku kierrostilavuus eli joka pyöräyksellä se siirtää samalla tavalla "vakio" määrän ilmaa kuin hammasratas öljypumppukin öljyä.

Ja sitten se maailmankaikkeuden paras idea...

Entä jos...ööö...sitä mekaanista ahdinta pyörittäisi kampiakselin päästä "vikoppäin" olevalla variaattorilla siten että sitä variaattoria ohjattaisiin sekä pyörimisnopeuden että ahtopaineen avulla.

Näin saisi tyhjäkäynniltä jo maksimi paineet ilman että pata räjähtää maksimi kierroksilla. Ja jos systeemissä olisi vielä turbo niin sen herätessä voisi tuo mekaaninen hiipua pois sitä mukaa kun turbon paineet nousee...

Ja täähän on niiiin simmppeli juttu että eikun rakentamaan jo heti huomenna....

Pitää muistaa että sekä turbo että mekaaniset ahtimet ottaa tehoa kampiakselilta; ja sehän on pois etenemisestä:
Pistetään suzukin takakoppiin moottorikelkan kone, variaattoreineen päivineen ja ahtopaineen ohjaus sitten vaikka erillisellä kaasuliipasimella
Olis se etu että kun notskilla keskustellaan ahtopaineen noususta, niin vois sanoa että ahtopaineet tapissa enenkä öljynpaineen merkkivalo sammuu,,,

Taannoin laskeskelin toyotan 12h-t;lle eatonia (olikohan 62 vai 90)
ja muistaakseni sen ottamat tehot oli 30hv luokkaa.

Tuohon suzukiin tulisi alavääntöä ja miksei ylävääntöäkin rutkasti lisää
tuolla eatonin pienimmälläkin (45), taitaa olla sekin liian iso?
Noita uudenkarheita 45 sai ainakin taannoin edullisesti.
( Ministä irroittelivat isomman tieltä.....)

Dieseleihin nuo eatonit eivät oikein sovi, jos tarkoitus repiä tehoa reilusti
Nimittäin niissä tuota ahtopainetta ei suositella nostamaan kovin korkealle,
olikohan että kartat päätty alle kiloon? ja dieseleissähän se ilo alkaa kilosta

Toki venepuolella Volvo penta repi 2,4L diesel koneesta kiinteäsiipisellä
turbolla 170 hv, ja kuten kaikki tiedämme, veneessähän ei ole vaihteita,
niin tuo turbo oli pakko olla niin iso ettei se herännyt pienillä kierroksilla.
-> liukuvat veneet eivät olisi päässeet liukuun; nopeus olisi ollut esim. 10
solmua 35 solmun sijaan.
Tuossa KAD 32-koneessa mekaaninen ahdin (oliskohan eaton?) ahtoi
pienillä ja keskikierroksilla, isoilla kierroksilla ahtaminen oli (?)yksin turbolla.
Vastaava järjestely oli myös tehokkaimissa 6 syl. 3,6L turbo dieseleissä.
Eikö mersulla ole myös noita kierrosten mukaan hyytyviä mekaanisia ahtimia
bensa koneissa?

Ja venekoneillahan ajetaan vähän samaan tyyliin kuin alitehoisella kuorma-
autolla; käytännössä aina yli 2/3 kaasulla.

Miksihän volvo penta siirty pois noista mekaanisista ahtimista, nykyään
enemmän iskutilavuutta

Vähän levesi topiikki, mutta jos suzuki sais sen mekaanisen ahtimen, niin
olisi kiva kuulla miten alkoi toimimaan ja millaisten ongelmien jälkeen.

[RIPAX]

Alkuperäinen kirjoittaja Bj Andy

Siis nyt ei olla vahvimmalla osa-alueellan mutta eikös juuri tuon huuhtelupumpun eli blowerin.Eli roots ahtimen idea ole juuri se että se työntää jokaisella kierroksella vakiomäärän ilmaa läpi????

Siis niin vakion kun ei ruveta saivartelemaan lämpötiloista,eikä massasta tms.????

Eli ahtopainekkin pitäisi pysyä melko vakiona koko kierrosalueen.Koska eipä tuo dd juuri tyhjäkäyntiä kävisi jos näin ei olisi. Vai hä.

Yritän nyt muistella koko tivaus tuokiota eräällä ahdin sepällä,jotenki näin se meni käytännössä et remmiahtimella ei saa yläpään kierroksille tuottoa jos se lähtee alhaalta hyvin,muutenki häviöt nousee rajusti kierrosten kasvaessa. Se ilman vakiomäärä homma ei päde kun mitä enemmän painetta koneeseen halutaan,sitä enemmän litroja joudutaan puristamaan kasaan. Eli ahtimen tuoton pitäs kasvaa kierroksiin nähden,mut se kun on juuri toistappäin. Turbossa on melkeinpä toistappäin,jos tuotto riittää ylhäällä,ei sitä ole lainkaan alhaalla. Siksi on käytetty sekä turboa että remmiahdinta yhdessä. Dieselit,varsinkin isot on muutenkin matalakierroksisia joten jos rekisteri on abaut 500-2000 kierrosta ni remmiahdin toimii,sit erilaisilla ohiventtiili systeemeillä remmiahdinta käytetään vähä niinku apu-ahtimena terävöittämään alapäätä,muistaakseen mersun pensa koneissa oli näin. Hyvä esimerkki remmi/turbo ahtimen kombinaatiosta on takavuosien B-ryhmän rallitykki lancia S4.

[Bj Andy]

Alkuperäinen kirjoittaja RIPAX

Yritän nyt muistella koko tivaus tuokiota eräällä ahdin sepällä,jotenki näin se meni käytännössä et remmiahtimella ei saa yläpään kierroksille tuottoa jos se lähtee alhaalta hyvin,muutenki häviöt nousee rajusti kierrosten kasvaessa. Se ilman vakiomäärä homma ei päde kun mitä enemmän painetta koneeseen halutaan,sitä enemmän litroja joudutaan puristamaan kasaan. Eli ahtimen tuoton pitäs kasvaa kierroksiin nähden,mut se kun on juuri toistappäin. Turbossa on melkeinpä toistappäin,jos tuotto riittää ylhäällä,ei sitä ole lainkaan alhaalla. Siksi on käytetty sekä turboa että remmiahdinta yhdessä. Dieselit,varsinkin isot on muutenkin matalakierroksisia joten jos rekisteri on abaut 500-2000 kierrosta ni remmiahdin toimii,sit erilaisilla ohiventtiili systeemeillä remmiahdinta käytetään vähä niinku apu-ahtimena terävöittämään alapäätä,muistaakseen mersun pensa koneissa oli näin. Hyvä esimerkki remmi/turbo ahtimen kombinaatiosta on takavuosien B-ryhmän rallitykki lancia S4.

Oikeastaan tuota juuri hainkin tuolla variaattori meiningillä. Eli ajatus on siinä että voisi käyttää tarpeeksi isoa ahdinta että siinä riittää tuotto pienillä kierroksilla,jopa tyhjäkäynnillä, ja sitten kun moottorin kierrokset nousee samoin kun ahtimen tuottokin ja paineet uhkaa karata käsistä,niin silllä variaattorilla pienennetään sitä ahtimen pyörimisnopeutta. Get it???

Eli sama juttu kuin vnt turbossa,paitsi että mekaaninen.

Ei tuolla kylllä mitään tekemistä ole hyötysuhteen kanssa mutta jos sillä saa jonkun hiippailuvehkeen toimimaan jo joutokäynnillä niin mikä ettei.

Ja sitten on tietysti ne resonanssit ym. joutavat sivuseikat ...

[HRD]

Alkuperäinen kirjoittaja sisua45

Tässä on periaatteessa samanlainen bensa kasiin tarkoitettu blower. Rakennetta on hieman muutettu. Kiinnityskorvat on muutettu, ja dieselin polttoaineen hammasratas siirtopumppu, ja säädin ovat väistyneet pois turhina. DD moottoreissa oleva hammaspyörä-vetoakseli veto on muuttunut hammashihnaksi. Mutta perusta on molemmissa sama.

Ei ole kiinnitys korvia muutettu. Kuvassa on suorasta koneesta peräisin oleva malli, jos on ikinä edes huuhtepumppuna ollutkaan tuo yksilö.
Huuhtelupumpun oleellisimpia ahtamiseen vaikuttavia muutoksia ahdin käyttöön on roottorien ja kuoren pohjan välyksen muuttaminen pienemmäksi.

[sisua45]

Alkuperäinen kirjoittaja HRD

Ei ole kiinnitys korvia muutettu. Kuvassa on suorasta koneesta peräisin oleva malli, jos on ikinä edes huuhtepumppuna ollutkaan tuo yksilö.
Huuhtelupumpun oleellisimpia ahtamiseen vaikuttavia muutoksia ahdin käyttöön on roottorien ja kuoren pohjan välyksen muuttaminen pienemmäksi.

Siinä mielessä muutettu, että Detroit ei ole koskaan tehnyt 8-pyttyistä rivi konetta. 6-syl koneita löytyy 6V71, ja 6-71 eli V- ja rivimoottoreina.

Tuo kuvan puhallin ei ole koskaan dieselissä käynytkään. Useampi ahtimen valmistaja ameriikassa on tehnyt omia osia juuri tuohon hot rod käyttöön, jo kymmeniä vuosia. Mutta juuret ovat siellä Detroitilaisessa 2-tahti diesel päristimessä.

Kuinkahan pieneksi ne blowerin välykset on vedetty? Tuossa minun 8V71 koneen ahtimessa välykset kuuluvat olla 0.05-0.38 mm, riippuen mittaus kohdasta.

[HRD]

Alkuperäinen kirjoittaja sisua45

Kuinkahan pieneksi ne blowerin välykset on vedetty? Tuossa minun 8V71 koneen ahtimessa välykset kuuluvat olla 0.05-0.38 mm, riippuen mittaus kohdasta.

Mulla on joku pikku opus aiheesta, missä on mittoja ja muutoksen työvaiheita, paiskaan sulle sen sähköpostiin joku päivä ku ensin imasen sen omista posteista. Joskos siinä ois jotain uutta tietoo.

[Bj Andy]

Alkuperäinen kirjoittaja Luke86

Liite 18355

Mitenkäs jos jonkun tuon tyyppisen systeemin laittaa esm'erkiks hj 60:sen koneeseen niin tapahtuuko mitään mullistavaa?

Ainakin onnistuneena saat jonkinlaisen kyläseppä patsaan,ja jos se ei onnistu niin sitten se on lisänimen paikka

Jostain pitää vaan löytää tarpeeksi iso mötikkä,ja laskea oikeat välitykset,ja rakentaa hihnastot,ja miettiä kummalle puolen kaasuläpän laittaa(tässä tapauksessa imupuolelle) , vai vaihtaako 61:sen pumpun,mikä ei sekään ihan suoraan käy.

Eli jos on paalua,ja taitoa niin anna mennä ja kuvat projekti osioon kiitos...