PaloMAN

[Pergolaattori]

Alkuperäinen kirjoittaja Juh44

Juu sketch upilla piirtelen kun se on sopivan yksinkertainen ohjelma yksinkertaiselle hitsarille

Vasta nyt huomasin sun nosturivalinnan, aika raju pilkki jos autokin painaa lastattuna alle 7500kg
Sisu painaa tyhjänä suunnilleen tuon ja mun mielestä jopa toi 045 on turhan jööti, nostelee huoletta tukijalkaa kun vähän enemmän nostaa.

Toki sulla on jäykkä runko ja alusta parantamassa tilannetta, sisussa joustaa kaikki kuin kuminauha niin ei saa "painoa nosturille"
Etunurkkaan kun nostaa niin niiaa kuin kaupunkibussi mummolle

Ja apurunkojahan voi tosiaan tehdä vaikka minkälaisia mutta se nosturin rakenne tuntuu olevan "pyhä" ainakin tämänperän tarkastajille, toki sen ymmärrän kun voi tulla kuormia vääriin paikkoihin jotka sitten ajan kanssa väsyttävät rakennetta. Eli toi sun muutos nosturin kiinnityksestä pulttaamalla kuten se on tarkoitettu kuulostaa pirun hyvältä

Tollasen pienen nosturin kymppikatsastaa muutamassa päivässä, ennen kuin meni firman auto mukkelismakkelis niin ajelin 25tm nosturia jibillä, kymppikatsastuksen loppuhinta kaikkineen päivineen noin 20000e, 3 viikkoa pajalla kahteen pekkaan purettiin ja kasattiin niin että olin itse toisena, purettiin tosin 2 nosturia koska valittiin 2 nosturista parhaat osat, onneksi oli varaosanosturi koska käännön pesässä oli ollut öljyn tilalla vettä, tyvi oli kulunut pilalle..... Joten jos sulla on öljyssä oleva kääntö niin kannattaa ne tarkistaa!

Ja muistelen hämärästi että ainoa hyväksytty vetojuttu tuonpainoiseen autoon on 50mm kuula joka rajoittaa kärrypainon 3500kg, kitaa saa käyttää sitten yli 12t autoissa? Säästät myös kitaverossa koska sitä ei kuulemma tarvitse maksaa koska noi kuulakärryt on "kevytperävaunuja" eikä keskiakseli vaunuja..

Ei saa säikytellä. Auto on N2G ja 7500kg:lla on merkitystä ainoastaan siinä mielessä että C1E-kortilla (C1=alle 7,5t) voi ajaa 12t yhdistelmää.
N2G tarkoittaa sitä että perävaunussakaan ei ole niin nuukaa alleajosuojien tai kurakaarien kanssa. Perävaunu olisi luokkaa O3 eli yli 3,5t mutta alle 10t. Katsastettava siihen 12t miinus 7,5t -kaliberiin.


Liekö nosturikäyttöön olemassakaan protosisua elastisempaa alustaa? Rungon jäykkyyden puute teettää nosturikäytössä tosiaan sen että eturenkaista ei ole sitäkään vähää apua tukemaan etuviistoon nostettaessa mitä muuten voisi olla. Kaatolinjaksi näytetään yleensä määriteltävän viiva nosturin tukijalasta kauimmaisen akselin keskipisteeseen. Noston puoleisen renkaan jousitukselle ei paljoa lasketa.
Mannissa on tosiaan käytännössä jäykkä runko. Sen verran mitä olen epätasaisella riiputellut, ei se ainakaan pelkällä rungon kuormalla kierry juuri mihinkään. Asiaa auttaa kyllä kallistuksenvakaaja ja kiinteälle kuormalle mitoitetut jouset mutta runko on ilmeisesti ihan normaali g90 mannin runko.


Siitä se ajatus sitten lähti: Tai tarkemmin ottaen samalla konseptilla VW LT4x4 + Hiab 022) mutta tuosta katsoin verrokin sille että on tuollainenkin tehty ja kalustosta päätellen ihan tarpeeseen.




Tuo 145 painaa yli 2,5t. Kuvan asennossa nosturin painopiste on asennustasosta 1,4m korkeudessa, hieman taka-akselin takapuolella. Apurunko on melko järeä (alkuperäinen runkopalkki on 21cm korkea) näköjään kiinnitetty jäykästi runkoon ja on tuossa apujalatkin.
Alusta on kyllä 9.150 eli akseliväli 40cm pidempi.

Kymppikatsastukselle sanoi hinnaksi muutaman satasen kun osat on valmiiksi levällään ja pestyinä niin että pääsee tekemään. Mainitsemasi hinta kattoi varmaan koko operaation kustannukset. Isossa nosturissa on varmaan aika savotta purkaa. Pelkässä jibissä jo niin paljon hiluja kuin pienessä nosturissa itsessään.
Omalla Hiabilla suurin kustannus olisi työ jos sille laskisi jonkin arvon. Letkut menevät uusiksi ja maalaus ottaa jonkun verran mutta muuten pääsee melko vähillä. Lähinnä jotain pisteosia että saa sen näköisen että on yritetty.

On tämä olennaisesti sirompi kuin 145:



Nämä siitä ovat irronneet:




Taidan ryhtyä valokuvaamaan ammatikseni. :I

-

[Uazmies]

Mitenkäs tämä projekti etenee?

Pakko sen verran kommentoida tähän:

"Päälirakentaja oli vahvasti sitä mieltä että ihan sama mitä rautaa laittaa sillä kaikki paino auton päällä ei ole missään nimessä pahasta."

Kaikella kunnioituksella, edelläoleva on kyllä täysin menneen ajan mietteitä. Pienen järjen rahtusen siitä löytää jos ollaan istuttamassa autoon reilusti ylikokoista nosturia.

Hyvänä esimerkkinä mainittakoon pk-seudulla työskentelevä nosturiauto, jossa lavakorkeus 105cm, nosturissa todellisia tonnimetrejä 76 ja autolla omamassaa selvästi (1-2tn) vähemmän kuin muissa vastaavissa ja silti vakavuus ihan omaa luokkaansa, itse olen omin silmin todistanut miten 65% tukijalkapituudella mennään maksimimomenteille eikä yksikään jalka nouse maasta.

Toki tukijalkavoima (=omamassa) tulee olla riittävä, fysiikan lakeja ei mikään nosturi kumoa, sehän vaan siirtää momenttipistettä mutta kaiken a ja o on rungon (apurungon) jäykkyys. Mikäli runko joustaa nosturia kuormitettaessa lähtee pystytolppa kallistumaan kuorman suuntaan jolloin painokeskipiste lähtee myös loittonemaan tukijalkojen päältä.

Summa summarum, tukipisteiden (jalat / renkaat) etäisyys kääntökehältä (tolpasta) on oltava riittävä suhteessa koneen omamassaan ja tukipisteet yhdistävän rungon riittävän jäykkä ja kiertojäykkä että tukipisteet myös toimivat tukipisteinä.

Taka-asenteisessa nosturissa yleensä akilleen kantapäät löytyy etunurkista, ja niiden tukemiseksi tarvitsee yllättävän leveät jalat lavarakenteen etupäähän.

Tulipa tässä kirjoittaessa vain mieleen (fingerpori ) että mikäli etukulmien nostosektorit osoittautuu epävakaaksi etujousien painuman takia voisi sinne akselin päälle laittaa sylinterit (jousilukot kuten kaivureissa, mobiilinostureissa jne) jotka painaa pienellä paineella pakan päälle kiinni kun alkaa nostelemaan ja kuormanpitoventtiili pitää akselin jäykkänä työn aikana. Paljon kevyempi ja helpompi toteutus kuin lisäjalkapalkki lavarakenteen etupäähän. HUOM! Tokikaan ei yksinään auta jos kiikkeryys johtuu kiertyvästä rungosta eikä joustoista.

Toivottavasti tästä taas jotain hyödyllistä heräsi ajukoppaan.

[Pergolaattori]

Alkuperäinen kirjoittaja Uazmies

Mitenkäs tämä projekti etenee?

Pakko sen verran kommentoida tähän:

"Päälirakentaja oli vahvasti sitä mieltä että ihan sama mitä rautaa laittaa sillä kaikki paino auton päällä ei ole missään nimessä pahasta."

Kaikella kunnioituksella, edelläoleva on kyllä täysin menneen ajan mietteitä. Pienen järjen rahtusen siitä löytää jos ollaan istuttamassa autoon reilusti ylikokoista nosturia.

Hyvänä esimerkkinä mainittakoon pk-seudulla työskentelevä nosturiauto, jossa lavakorkeus 105cm, nosturissa todellisia tonnimetrejä 76 ja autolla omamassaa selvästi (1-2tn) vähemmän kuin muissa vastaavissa ja silti vakavuus ihan omaa luokkaansa, itse olen omin silmin todistanut miten 65% tukijalkapituudella mennään maksimimomenteille eikä yksikään jalka nouse maasta.

Toki tukijalkavoima (=omamassa) tulee olla riittävä, fysiikan lakeja ei mikään nosturi kumoa, sehän vaan siirtää momenttipistettä mutta kaiken a ja o on rungon (apurungon) jäykkyys. Mikäli runko joustaa nosturia kuormitettaessa lähtee pystytolppa kallistumaan kuorman suuntaan jolloin painokeskipiste lähtee myös loittonemaan tukijalkojen päältä.

Summa summarum, tukipisteiden (jalat / renkaat) etäisyys kääntökehältä (tolpasta) on oltava riittävä suhteessa koneen omamassaan ja tukipisteet yhdistävän rungon riittävän jäykkä ja kiertojäykkä että tukipisteet myös toimivat tukipisteinä.

Taka-asenteisessa nosturissa yleensä akilleen kantapäät löytyy etunurkista, ja niiden tukemiseksi tarvitsee yllättävän leveät jalat lavarakenteen etupäähän.

Tulipa tässä kirjoittaessa vain mieleen (fingerpori ) että mikäli etukulmien nostosektorit osoittautuu epävakaaksi etujousien painuman takia voisi sinne akselin päälle laittaa sylinterit (jousilukot kuten kaivureissa, mobiilinostureissa jne) jotka painaa pienellä paineella pakan päälle kiinni kun alkaa nostelemaan ja kuormanpitoventtiili pitää akselin jäykkänä työn aikana. Paljon kevyempi ja helpompi toteutus kuin lisäjalkapalkki lavarakenteen etupäähän. HUOM! Tokikaan ei yksinään auta jos kiikkeryys johtuu kiertyvästä rungosta eikä joustoista.

Toivottavasti tästä taas jotain hyödyllistä heräsi ajukoppaan.

Vahvasti haltissa. Ei ole edennyt nosturin osalta kongfretian tasolla lainkaan. Digitaalin maailmassa kyllä jotain pikkudetaljeja kuten jalkojen kippaaminen (Kiinteä pyöreä akseli jalkasylinterin kylkeen ja saranoidaan ~20cm jalan sisään. Normaalisti mekanismi on pulteilla samoissa kiinnityksissä kuin kiinteä jalka) ja pikakiinnityksen joku yksityiskohta (Näin miten se oli tehty jossain Willessä)

Etuviistoonhan tuo tosiaan kaatuu jos on kaatuakseen. Kirjoittelin jo tähän pitkät pätkät siitä että etujalat kannattaisi sijoittaa taakse jolloin tolpat olisivat lyhyemmillä palkeilla 'kaatosuunnassa' mutta että pääsee kevyemmillä materiaaleilla kun tulevat eteen. Olin jo orientoitunut siirtämään tankit ja akkukotelon jalkojen edestä taa mutta jalathan kannattaa ilman muuta sijoittaa niiden taakse. Lyhyempi matka taakse nosturille jolloin kiertojäykkäämisessä on vähemmin savottaa, jalat lepäävät vaakaan taitettuina pyörien eikä tankkien päällä ja laatikoihin pääsee käsiksi myös päältä. Joskus pään pitämisessä perseessä ja siis enimmän hötkyilyn välttämisestä voi olla selvää hyötyä.

Tuo ajatus etuakselin jäykkäämisestä ei ole lainkaan pässimpi. Pitää kokeilla mitä laskentaohjelma antaa tuloksia kun etujaloiksi määrittää vaikkapa etupyörien sisäsyrjät. Jos se näyttää millään mitalla vakaalta, teen apurunkoon ainoastaan varauksen etujaloille niin että ne voi tarvittaessa laatia paikoilleen. Lukituksen voisi häxätä vaikka combottamalla paineilmasylinterin hydraulisylinterin päähän/sivulle niin että sylinteri ajetaan paineilmalla kiinni rautoihin ja lukitaan erikseen hydraulisesti magneettiventtiilillä. Kaksineuvoinen hydraulisylinteri ei edes tarvi erillistä säiliötä. (Samaan tyyliin kuin kallistuslukitus nostokoreissa). Kaiken järjen mukaan molemmat puolet toimisivat yksillä venttiileillä? Magneettiventtiileitä haikailen siinä mielessä ettei niiden ohjaus ole mikään ameriikan temppu jollain el cheapo kiinalaisella kaukosäätimellä jonka painikkeet integroitsee nosturin kauko-ohjaimeen.


Kiitokset ajatuksista. Aloitin tämän ketjun piiskaksi itselle. Näyttää siltä että pitää käydä foorumilla useammin että piiska toimii. Semminkin kun katselin että Villekin oli hankkinut ehdan ja kerralla toimivan pilkkiauton.


Se miksi tulin pitkään aikaan foorumille toteamaan tilanteen on odottamattomat vastoinkäymiset MANnin kytkimen kanssa. Ei irrota. Nestepinnassa oli vajausta, mikään paikka ei kuitenkaan vaikuta olevan märkä. Olen ilmannut sitä sekä perinteisellä menetelmällä (auki, polku, kiinni, nosto) että Motonetin alipaineimurilla (Tuntuu vetävän ilmaa ilmausruuvin kierteistä sillä en saa katkeamatonta nestevirtaa imuletkuun). Ei, perkele, toimi. Jotain siellä on työsylinterin takana sillä ilmatessa poljin jää pohjaan (Polkimessa on jousi joka antaa ensin vastetta ja tietyn pisteen jälkeen lähtee painamaan poljinta pohjaan) kun ilmausruuvin ollessa kiinni poljin palauttaa ihan nätisti.

Kytkin kikkaili aiemmin mutta toimi muutaman polkaisun jälkeen aivan normaalisti ja oletin että vika oli sillä selvä.

Ajatuksia?



-

[Pergolaattori]

Irrotin työsylinterin jonka kumin sisässä oli kyllä nestettä muttei niin paljon että kumi olisi ollut ulkopuolelta märkä. Olisi märkä noilla pumppailuilla jos sieltä vuotaisi. Mäntä liikkuu nätisti ja kun virittelin puristimen mäntään vasteeksi, polkimessa tuntui että sieltä löytyy 'kova' vastasta. Pidin painetta jonkin aikaa enkä huomannut että olisi tihkunut nestettä.
Työsylinterin vieressä on luukku josta pääsee näkemään mitä sisällä tapahtuu. Ei ole irtonaisia osia ja sylinterin painama vipu näyttää liikkuvan asiallisesti.

Hämmästyttävää miten konehuoneen suhteelliseen väljyyteen tottuu. Entisen siviiliauton moottorin pyörintäanturia ropatessani toivoin käsivarteen ylimääräistä niveltä ja tekeminen teki nivelten kulmien vuoksi isoa kipeää. Nyt harmittaa ellei pää mahdu runkoaisan ja kytkinkopan väliin ja pääse suoraan näkemään.


Seuraava mitä kokeilen on painaa työsylinterin mäntä täysin sisään ja ilmata apunaisen kanssa niin että polkimessa on paine päällä ennen ilmausruuvin avaamista.


-

[Uazmies]

Tämä saattaa olla täysin hakuammuntaa, mutta jos nuo oireet vaikuttavat yhtään siltä että kytkimen nestepuolella on ilmaan, niin ainakin linja-auto-scanian kytkimen onnistuu ilmaamaan vain ylipaineella ja alakautta.

Toki siinä on letkua ja mutkaa useamman mannin verran, mutta se tosiaan menee juuri niin että vaikka näennäisesti toimii niin ei ole hyvä ellei jokaikistä ilmatippaa saa pois.

[vmt]

Joko vika löytyi? Mulla kummassakin nestepinta hupenee. Vihreässä en ole vuotoa nähnyt ja pilkkimallissa kastuu lattiamatto. Kummatkin ilmaantuneet aina pelkästään polkemalla, kun nestettä on vaan lisännyt, vaikka kummassakin poljin pudonnut aika lähelle lattiaa..

[Pergolaattori]

Alkuperäinen kirjoittaja Uazmies

Tämä saattaa olla täysin hakuammuntaa, mutta jos nuo oireet vaikuttavat yhtään siltä että kytkimen nestepuolella on ilmaan, niin ainakin linja-auto-scanian kytkimen onnistuu ilmaamaan vain ylipaineella ja alakautta.

Toki siinä on letkua ja mutkaa useamman mannin verran, mutta se tosiaan menee juuri niin että vaikka näennäisesti toimii niin ei ole hyvä ellei jokaikistä ilmatippaa saa pois.

Nyt kun sataa on hyvä pohtia ratekijoita. Kun poljin tuntuu aivan normaalilta, siinä tuntuu selkeä 'ylimeno' ja työsylinteriltä lähtevä vipukin näyttäisi liikkuvan niin paljon että paineasetelma (Joka sekin todennäköisesti antaisi omanlaisensa äänen jos olisi rikki) aivan varmasti liikkuu keventämisen tai ainakin luistamisen edellyttämän määrän, täytyy kokeilla jos levy olisikin vain yksinkertaisesti jämähtänyt kiinni. Kokeilin kyllä että auto liikahtaa vaihde päällä käynnistäessä mutten jaksa muistaa poljinko kytkintä (kun se ei kerran toiminut)

Kytkin on niin olemattomalla käytöllä kun kyydissä on lähinnä polttoainetta ja lihaa ettei olisi mikään ihme.

Ihminen heittäytyy varsin mielikuvituksekkaaksi ja toiverikkaaksi keksiessään vaihtoehtoja laatikon irroittamiselle? Toisaalta, nyt kun siinä ei ole mitään päällä, homma onnistuisi parin kuormaliinan varaan keventämällä ja jakolaatikolle menevän akselin irroittamalla.


Täytyypä testata miten Wurthin sininen tahmasprayvaseliini käyttäytyy kitkapinnalle päästessään. Ropasin talven jälkeen nihkeäksi äityneen startin auki ja siivosin kaiken 30tkm aikana (Startissa oli merkintä että kyseessä on Boschin kunnostettu varaosa..) kertyneet töhkät pois solenoidista. Ruiskin vaseliinia startin akselille niin ettei sitä tarvitse heti
kohta olla ottamassa pois. On kyllä ehkä vähän kaukaa haettua, etenkin kun paineasetelma on todennäköisesti sivusta umpinainen ja kehältä mahdollisesti lentävä rasva/tahma pyrkii koneen käynnistyessä linkoutumaan pois.

Startin fiksaaminen oli erittäin palkitseva operaatio. Appiukolla on veneessään Bedfordin suurin piirtein saman kokoinen diesel jonka startin kanssa on ollut työmaata. Puuveneessä tihkuu joskus vettä pilssiin ja on ehkä päässyt heittämään vauhtipyörällä vettä starttiin. Siihen on vaihdettu solenoideja, starttikin kokonaisuudessaan kerran ja aina on kova tohina päällä, semminkin kun appiukko on ns. vyö ja henkselit -tyyliin asiat varmistavaa tyyppiä. Ehdotin aikanaan että tsekataan solenoidi kun eivät ne ole mitään rakettitekniikkaa Englannissakaan noihin kehittäneet. Ei. Piti viedä autosähköspesialistille. No. Sain tähänkin ohjeet että pitäisi viedä ammattimiehelle. Ja vitut. Oma rauta, omat konstit. Mökki nurin, startti etupyörän päälle purkuun, ilmeinen vika , putsaten, öljyten, nippuun ja kone käyntiin.

Kun appiukkoa närästää joku asia se alkaa hääräämään ja pitämään sellaista ptyh-ptyh -sylkemisääntä niinkuin olisi ajanut moottoripyörällä suu auki mäkäräparveen. Operaatiossa meni niin naurettavan vähän aikaa ja malmi lähti kolisemaan niin naurettavan lyhyellä startilla että hymyni leveys näkyi todennäköisesti myös selkäpuolelle. Hyvin harva asia on yhtä nautinnollinen kuin päästä osoittamaan omalla kalustolla oman idean toimivuus sen jälkeen kun toinen on ylpeyttään kiistänyt idean toimivuuden ja estänyt kokeilun omalla kalustollaan. (Ja suora leikkaus siihen Kummelin 'EI PERKELE TARTTE AUTTAA!' -sketsiin..)

Veneen startin kanssa on todennäköisesti käynyt niin että solenoidit ovat jämähtäneet saatuaan suolavettä ja lopulta paistuneet kokonaan toimimattomiksi kun on yritetty startata vaikkei startti tekisi elettäkään toimiakseen.


-

[Pergolaattori]

Olihan joo savottaa kerrakseen. Jo startti vapaalla, kytkin pohjassa todennäköisesti irrotti kytkimen.


Mitä tästä opitaan? Jos haetaan vikaa ja liikkuvia osia on enemmin kuin yksi, vianhaussa ei pidä olettaa että tietäisi missä syy on ja jättäisi oletuksen perusteella jotain asioita kokeilematta 'turhina'.

Starttaan normaalistikin kytkin pohjassa, ihan startin kuorman keventämiseksi mutta nyt, starttiremontin ja sen jälkeisten salamastarttien myötä olen ilmeisesti jättänyt kytkimen painamatta. Oletus että kytkinlinjassa on ilmaa, nestemäärän tarkistus ja oletus että siellä todellakin on ilmaa.

Pitääkin heti lähteä käymään soramontulla, jos siitä vaikka vielä löytyisi vikaa!

-