PaloMAN

[Juh44]

Tiedäthän että nosturin katsastusmahdollisuudet muuttuvat noin 1000 kertaa vaikeammiksi kun kajoat sen rakenteeseen?

Muutenkin vaikuttaa jotenkin vaikealta tuo systeemi, itse olen aina mennyt siitä missä aita on matalin

Oma homma noissa nosturiasennuksissa on, itse laitoin 045 hiabin protosisuun siitä kuvia ja tarinaa sisufoorumin puolella.
http://www.sisua.net/forum/viewtopic.php?f=10&t=2840

[Pergolaattori]

Alkuperäinen kirjoittaja Juh44

Tiedäthän että nosturin katsastusmahdollisuudet muuttuvat noin 1000 kertaa vaikeammiksi kun kajoat sen rakenteeseen?

Muutenkin vaikuttaa jotenkin vaikealta tuo systeemi, itse olen aina mennyt siitä missä aita on matalin

Oma homma noissa nosturiasennuksissa on, itse laitoin 045 hiabin protosisuun siitä kuvia ja tarinaa sisufoorumin puolella.
http://www.sisua.net/forum/viewtopic.php?f=10&t=2840

Kävin kollaamassa linkin. Hyvää settiä Proton kanssa! Aidan mataluudesta voi olla monta mieltä sillä tulokulma on vain eri. Itse kun olen hitsaustaidoton (Siinä mielessä kun pitäisi pysyä tonni rautaa saumojen varassa), levyjen piirtely Sketchupilla on kannaltani se matalimman kynnyksen reitti. Panin protoketjusta merkille että käytät samaa ohjelmaa.


Rakenteen monimutkaisuus on kahden kauppa. Osaltaan haluan säästää painoa sillä auton kantavuus nosturi niskassa jää muutenkin olemattomaksi. Toissijaisesti, levyrakenne tuossa muodossaan on rakenteellisesti melko kaunis. Suorat levyt joissa on sekä ripustus autoon että tartunta nosturin runkoon.

Nosturin rakenteeseen kajoaminen on muutoksen 'radikaaliudesta' huolimatta melko pieni. Ajatus on elänyt siinä määrin että nosturia ei ole tarpeen hitsailla. Samalla etukiinnike voi olla yksinkertaisempi sillä kiinnike voidaan asentaa nosturiin suoraan edestä työntämällä. Meininki on periaatteessa sama kuin hitsausliitoksessa mutta niin että jalkapalkki kiinnitetään pulteilla omista kiinnikkeistään.

Tarkistin muutosasiaa Etelä-Suomen AVIn julkaisemasta ohjeesta kuormausnosturitarkastajille. Uudelleen asennuksessa, rakenteiden muutoksen tms. yhteydessä 'vähintään koekäyttö suurimmalla sallitulla kuormalla'. Juoni apurungonkin osalta on se ettei sille ole varsinaisia suoranaisia ehtoja suunnittelulle. Toteutetaan 'Järjen kanssa'. Ehdot tulevat kuitenkin käytäntöön epäsuorasti sitä kautta että käyttöönottotarkastuksessa testataan nosturi pyöräyttämällä puomi ympäri maksimiulottumalla/kuormalla jolloin nosturin sijoituksesta ja alustasta riippuen sallitaan tukijalkojen nostoa ym. tietyissä rajoissa. Toisin sanoen, apurungon suunnitteluparametrit on määritelty sillä jos haluaa nosturin pääsevän käyttöönottotarkastuksesta läpi.

Uazimiehen vinkit suurlujuusteräksestä menevät hyötyyn. Päälirakentaja oli vahvasti sitä mieltä että ihan sama mitä rautaa laittaa sillä kaikki paino auton päällä ei ole missään nimessä pahasta. Tässä tapauksessa, materiavahvuuden voi mitoittaa niin että saa sen massan ja toisaalta, reilusti vääntöjäykkyyttä.


Soittelin Nosturilloydsin tarkastajalle. Tarvittaessa nosturi voidaan katsastaa pienemmällekin kuormalle. Teettää muutoksia nosturin asetuksiin (nosto- ja taittosylinterien painemittaus ja toiminnan rajoitus niiden mukaan ilmeisesti).
Kymppitarkastus ei ole iso kustannus kun osat purkaa ja pesee itse plus on apuna osia kääntelemässä.

Kokeilin just huvikseni millä taakalla tämä setuppi täyttää erään nosturivalmistajan vakavuuslaskelman varmuuskertoimella 1.4:

9,1m varren päässä 68kg. Toisin sanoen, kouran kanssa pyöritellessään saa olla varovainen.


Vetopalkin kanssa meinaa olla jännää. Nehän ovat perkeleet todellakin hyväksynnän kautta kulkevaa ja asennettavaa tavaraa. Joko pitää tinkiä kärryn painosta kuulakytkintä käyttämällä jolloin ei ole aivan niin nökönuukaa tai opiskella vetokytkin/vetopalkkikuvio niin että vetopalkin saa laillisesti alemmas. Himottaisi nimittäin hankkia joku dolly kärryaihioksi jossa on jarrut ja joka on ennen kaikkea valmiiksi kilvissä.


Onko kenelläkään tietoa pitääkö vetopalkin droppauksessa tarvittavien asennuslevyjen olla erikseen hyväksyttyjä? Ellei niin ole -ja miltä näyttää sillä esim. VBG:llä on myynnissä itse porailtavia sivulevyjä- veikkaan että apurungon kiinnityslevyille tulee jousten takakorvakkeiden lisäksi tehtäväksi vielä vetopalkin ripustus. Toki varmistettava että kelpaako orginaali vetopalkki uuteen kohteeseen sijoiteltuna/tulkitaanko se hyväksytyksi jo sillä että se on ollut autoon asennettuna.


On, perkele, opettavaista.



Mannimiehet! Missä lukemissa teillä on öljynpaineet ajossa?



-

[vmt]

Alkuperäinen kirjoittaja Pergolaattori

Mannimiehet! Missä lukemissa teillä on öljynpaineet ajossa?



-

Riippu vähän. Normaalisti yli sen 4 bar merkin. Oikein kuumana tyhjäkäynnillä 600 rpm 2 bar. Viileämpänä tapissa yleensä.

Onko sulla öljynpainehuolia?

[Juh44]

Juu sketch upilla piirtelen kun se on sopivan yksinkertainen ohjelma yksinkertaiselle hitsarille

Vasta nyt huomasin sun nosturivalinnan, aika raju pilkki jos autokin painaa lastattuna alle 7500kg
Sisu painaa tyhjänä suunnilleen tuon ja mun mielestä jopa toi 045 on turhan jööti, nostelee huoletta tukijalkaa kun vähän enemmän nostaa.

Toki sulla on jäykkä runko ja alusta parantamassa tilannetta, sisussa joustaa kaikki kuin kuminauha niin ei saa "painoa nosturille"
Etunurkkaan kun nostaa niin niiaa kuin kaupunkibussi mummolle

Ja apurunkojahan voi tosiaan tehdä vaikka minkälaisia mutta se nosturin rakenne tuntuu olevan "pyhä" ainakin tämänperän tarkastajille, toki sen ymmärrän kun voi tulla kuormia vääriin paikkoihin jotka sitten ajan kanssa väsyttävät rakennetta. Eli toi sun muutos nosturin kiinnityksestä pulttaamalla kuten se on tarkoitettu kuulostaa pirun hyvältä

Tollasen pienen nosturin kymppikatsastaa muutamassa päivässä, ennen kuin meni firman auto mukkelismakkelis niin ajelin 25tm nosturia jibillä, kymppikatsastuksen loppuhinta kaikkineen päivineen noin 20000e, 3 viikkoa pajalla kahteen pekkaan purettiin ja kasattiin niin että olin itse toisena, purettiin tosin 2 nosturia koska valittiin 2 nosturista parhaat osat, onneksi oli varaosanosturi koska käännön pesässä oli ollut öljyn tilalla vettä, tyvi oli kulunut pilalle..... Joten jos sulla on öljyssä oleva kääntö niin kannattaa ne tarkistaa!

Ja muistelen hämärästi että ainoa hyväksytty vetojuttu tuonpainoiseen autoon on 50mm kuula joka rajoittaa kärrypainon 3500kg, kitaa saa käyttää sitten yli 12t autoissa? Säästät myös kitaverossa koska sitä ei kuulemma tarvitse maksaa koska noi kuulakärryt on "kevytperävaunuja" eikä keskiakseli vaunuja..

[Pergolaattori]

Alkuperäinen kirjoittaja Juh44

Juu sketch upilla piirtelen kun se on sopivan yksinkertainen ohjelma yksinkertaiselle hitsarille

Vasta nyt huomasin sun nosturivalinnan, aika raju pilkki jos autokin painaa lastattuna alle 7500kg
Sisu painaa tyhjänä suunnilleen tuon ja mun mielestä jopa toi 045 on turhan jööti, nostelee huoletta tukijalkaa kun vähän enemmän nostaa.

Toki sulla on jäykkä runko ja alusta parantamassa tilannetta, sisussa joustaa kaikki kuin kuminauha niin ei saa "painoa nosturille"
Etunurkkaan kun nostaa niin niiaa kuin kaupunkibussi mummolle

Ja apurunkojahan voi tosiaan tehdä vaikka minkälaisia mutta se nosturin rakenne tuntuu olevan "pyhä" ainakin tämänperän tarkastajille, toki sen ymmärrän kun voi tulla kuormia vääriin paikkoihin jotka sitten ajan kanssa väsyttävät rakennetta. Eli toi sun muutos nosturin kiinnityksestä pulttaamalla kuten se on tarkoitettu kuulostaa pirun hyvältä

Tollasen pienen nosturin kymppikatsastaa muutamassa päivässä, ennen kuin meni firman auto mukkelismakkelis niin ajelin 25tm nosturia jibillä, kymppikatsastuksen loppuhinta kaikkineen päivineen noin 20000e, 3 viikkoa pajalla kahteen pekkaan purettiin ja kasattiin niin että olin itse toisena, purettiin tosin 2 nosturia koska valittiin 2 nosturista parhaat osat, onneksi oli varaosanosturi koska käännön pesässä oli ollut öljyn tilalla vettä, tyvi oli kulunut pilalle..... Joten jos sulla on öljyssä oleva kääntö niin kannattaa ne tarkistaa!

Ja muistelen hämärästi että ainoa hyväksytty vetojuttu tuonpainoiseen autoon on 50mm kuula joka rajoittaa kärrypainon 3500kg, kitaa saa käyttää sitten yli 12t autoissa? Säästät myös kitaverossa koska sitä ei kuulemma tarvitse maksaa koska noi kuulakärryt on "kevytperävaunuja" eikä keskiakseli vaunuja..

Ei saa säikytellä. Auto on N2G ja 7500kg:lla on merkitystä ainoastaan siinä mielessä että C1E-kortilla (C1=alle 7,5t) voi ajaa 12t yhdistelmää.
N2G tarkoittaa sitä että perävaunussakaan ei ole niin nuukaa alleajosuojien tai kurakaarien kanssa. Perävaunu olisi luokkaa O3 eli yli 3,5t mutta alle 10t. Katsastettava siihen 12t miinus 7,5t -kaliberiin.


Liekö nosturikäyttöön olemassakaan protosisua elastisempaa alustaa? Rungon jäykkyyden puute teettää nosturikäytössä tosiaan sen että eturenkaista ei ole sitäkään vähää apua tukemaan etuviistoon nostettaessa mitä muuten voisi olla. Kaatolinjaksi näytetään yleensä määriteltävän viiva nosturin tukijalasta kauimmaisen akselin keskipisteeseen. Noston puoleisen renkaan jousitukselle ei paljoa lasketa.
Mannissa on tosiaan käytännössä jäykkä runko. Sen verran mitä olen epätasaisella riiputellut, ei se ainakaan pelkällä rungon kuormalla kierry juuri mihinkään. Asiaa auttaa kyllä kallistuksenvakaaja ja kiinteälle kuormalle mitoitetut jouset mutta runko on ilmeisesti ihan normaali g90 mannin runko.


Siitä se ajatus sitten lähti: Tai tarkemmin ottaen samalla konseptilla VW LT4x4 + Hiab 022) mutta tuosta katsoin verrokin sille että on tuollainenkin tehty ja kalustosta päätellen ihan tarpeeseen.




Tuo 145 painaa yli 2,5t. Kuvan asennossa nosturin painopiste on asennustasosta 1,4m korkeudessa, hieman taka-akselin takapuolella. Apurunko on melko järeä (alkuperäinen runkopalkki on 21cm korkea) näköjään kiinnitetty jäykästi runkoon ja on tuossa apujalatkin.
Alusta on kyllä 9.150 eli akseliväli 40cm pidempi.

Kymppikatsastukselle sanoi hinnaksi muutaman satasen kun osat on valmiiksi levällään ja pestyinä niin että pääsee tekemään. Mainitsemasi hinta kattoi varmaan koko operaation kustannukset. Isossa nosturissa on varmaan aika savotta purkaa. Pelkässä jibissä jo niin paljon hiluja kuin pienessä nosturissa itsessään.
Omalla Hiabilla suurin kustannus olisi työ jos sille laskisi jonkin arvon. Letkut menevät uusiksi ja maalaus ottaa jonkun verran mutta muuten pääsee melko vähillä. Lähinnä jotain pisteosia että saa sen näköisen että on yritetty.

On tämä olennaisesti sirompi kuin 145:



Nämä siitä ovat irronneet:




Taidan ryhtyä valokuvaamaan ammatikseni. :I

-

[Uazmies]

Mitenkäs tämä projekti etenee?

Pakko sen verran kommentoida tähän:

"Päälirakentaja oli vahvasti sitä mieltä että ihan sama mitä rautaa laittaa sillä kaikki paino auton päällä ei ole missään nimessä pahasta."

Kaikella kunnioituksella, edelläoleva on kyllä täysin menneen ajan mietteitä. Pienen järjen rahtusen siitä löytää jos ollaan istuttamassa autoon reilusti ylikokoista nosturia.

Hyvänä esimerkkinä mainittakoon pk-seudulla työskentelevä nosturiauto, jossa lavakorkeus 105cm, nosturissa todellisia tonnimetrejä 76 ja autolla omamassaa selvästi (1-2tn) vähemmän kuin muissa vastaavissa ja silti vakavuus ihan omaa luokkaansa, itse olen omin silmin todistanut miten 65% tukijalkapituudella mennään maksimimomenteille eikä yksikään jalka nouse maasta.

Toki tukijalkavoima (=omamassa) tulee olla riittävä, fysiikan lakeja ei mikään nosturi kumoa, sehän vaan siirtää momenttipistettä mutta kaiken a ja o on rungon (apurungon) jäykkyys. Mikäli runko joustaa nosturia kuormitettaessa lähtee pystytolppa kallistumaan kuorman suuntaan jolloin painokeskipiste lähtee myös loittonemaan tukijalkojen päältä.

Summa summarum, tukipisteiden (jalat / renkaat) etäisyys kääntökehältä (tolpasta) on oltava riittävä suhteessa koneen omamassaan ja tukipisteet yhdistävän rungon riittävän jäykkä ja kiertojäykkä että tukipisteet myös toimivat tukipisteinä.

Taka-asenteisessa nosturissa yleensä akilleen kantapäät löytyy etunurkista, ja niiden tukemiseksi tarvitsee yllättävän leveät jalat lavarakenteen etupäähän.

Tulipa tässä kirjoittaessa vain mieleen (fingerpori ) että mikäli etukulmien nostosektorit osoittautuu epävakaaksi etujousien painuman takia voisi sinne akselin päälle laittaa sylinterit (jousilukot kuten kaivureissa, mobiilinostureissa jne) jotka painaa pienellä paineella pakan päälle kiinni kun alkaa nostelemaan ja kuormanpitoventtiili pitää akselin jäykkänä työn aikana. Paljon kevyempi ja helpompi toteutus kuin lisäjalkapalkki lavarakenteen etupäähän. HUOM! Tokikaan ei yksinään auta jos kiikkeryys johtuu kiertyvästä rungosta eikä joustoista.

Toivottavasti tästä taas jotain hyödyllistä heräsi ajukoppaan.

[Pergolaattori]

Alkuperäinen kirjoittaja Uazmies

Mitenkäs tämä projekti etenee?

Pakko sen verran kommentoida tähän:

"Päälirakentaja oli vahvasti sitä mieltä että ihan sama mitä rautaa laittaa sillä kaikki paino auton päällä ei ole missään nimessä pahasta."

Kaikella kunnioituksella, edelläoleva on kyllä täysin menneen ajan mietteitä. Pienen järjen rahtusen siitä löytää jos ollaan istuttamassa autoon reilusti ylikokoista nosturia.

Hyvänä esimerkkinä mainittakoon pk-seudulla työskentelevä nosturiauto, jossa lavakorkeus 105cm, nosturissa todellisia tonnimetrejä 76 ja autolla omamassaa selvästi (1-2tn) vähemmän kuin muissa vastaavissa ja silti vakavuus ihan omaa luokkaansa, itse olen omin silmin todistanut miten 65% tukijalkapituudella mennään maksimimomenteille eikä yksikään jalka nouse maasta.

Toki tukijalkavoima (=omamassa) tulee olla riittävä, fysiikan lakeja ei mikään nosturi kumoa, sehän vaan siirtää momenttipistettä mutta kaiken a ja o on rungon (apurungon) jäykkyys. Mikäli runko joustaa nosturia kuormitettaessa lähtee pystytolppa kallistumaan kuorman suuntaan jolloin painokeskipiste lähtee myös loittonemaan tukijalkojen päältä.

Summa summarum, tukipisteiden (jalat / renkaat) etäisyys kääntökehältä (tolpasta) on oltava riittävä suhteessa koneen omamassaan ja tukipisteet yhdistävän rungon riittävän jäykkä ja kiertojäykkä että tukipisteet myös toimivat tukipisteinä.

Taka-asenteisessa nosturissa yleensä akilleen kantapäät löytyy etunurkista, ja niiden tukemiseksi tarvitsee yllättävän leveät jalat lavarakenteen etupäähän.

Tulipa tässä kirjoittaessa vain mieleen (fingerpori ) että mikäli etukulmien nostosektorit osoittautuu epävakaaksi etujousien painuman takia voisi sinne akselin päälle laittaa sylinterit (jousilukot kuten kaivureissa, mobiilinostureissa jne) jotka painaa pienellä paineella pakan päälle kiinni kun alkaa nostelemaan ja kuormanpitoventtiili pitää akselin jäykkänä työn aikana. Paljon kevyempi ja helpompi toteutus kuin lisäjalkapalkki lavarakenteen etupäähän. HUOM! Tokikaan ei yksinään auta jos kiikkeryys johtuu kiertyvästä rungosta eikä joustoista.

Toivottavasti tästä taas jotain hyödyllistä heräsi ajukoppaan.

Vahvasti haltissa. Ei ole edennyt nosturin osalta kongfretian tasolla lainkaan. Digitaalin maailmassa kyllä jotain pikkudetaljeja kuten jalkojen kippaaminen (Kiinteä pyöreä akseli jalkasylinterin kylkeen ja saranoidaan ~20cm jalan sisään. Normaalisti mekanismi on pulteilla samoissa kiinnityksissä kuin kiinteä jalka) ja pikakiinnityksen joku yksityiskohta (Näin miten se oli tehty jossain Willessä)

Etuviistoonhan tuo tosiaan kaatuu jos on kaatuakseen. Kirjoittelin jo tähän pitkät pätkät siitä että etujalat kannattaisi sijoittaa taakse jolloin tolpat olisivat lyhyemmillä palkeilla 'kaatosuunnassa' mutta että pääsee kevyemmillä materiaaleilla kun tulevat eteen. Olin jo orientoitunut siirtämään tankit ja akkukotelon jalkojen edestä taa mutta jalathan kannattaa ilman muuta sijoittaa niiden taakse. Lyhyempi matka taakse nosturille jolloin kiertojäykkäämisessä on vähemmin savottaa, jalat lepäävät vaakaan taitettuina pyörien eikä tankkien päällä ja laatikoihin pääsee käsiksi myös päältä. Joskus pään pitämisessä perseessä ja siis enimmän hötkyilyn välttämisestä voi olla selvää hyötyä.

Tuo ajatus etuakselin jäykkäämisestä ei ole lainkaan pässimpi. Pitää kokeilla mitä laskentaohjelma antaa tuloksia kun etujaloiksi määrittää vaikkapa etupyörien sisäsyrjät. Jos se näyttää millään mitalla vakaalta, teen apurunkoon ainoastaan varauksen etujaloille niin että ne voi tarvittaessa laatia paikoilleen. Lukituksen voisi häxätä vaikka combottamalla paineilmasylinterin hydraulisylinterin päähän/sivulle niin että sylinteri ajetaan paineilmalla kiinni rautoihin ja lukitaan erikseen hydraulisesti magneettiventtiilillä. Kaksineuvoinen hydraulisylinteri ei edes tarvi erillistä säiliötä. (Samaan tyyliin kuin kallistuslukitus nostokoreissa). Kaiken järjen mukaan molemmat puolet toimisivat yksillä venttiileillä? Magneettiventtiileitä haikailen siinä mielessä ettei niiden ohjaus ole mikään ameriikan temppu jollain el cheapo kiinalaisella kaukosäätimellä jonka painikkeet integroitsee nosturin kauko-ohjaimeen.


Kiitokset ajatuksista. Aloitin tämän ketjun piiskaksi itselle. Näyttää siltä että pitää käydä foorumilla useammin että piiska toimii. Semminkin kun katselin että Villekin oli hankkinut ehdan ja kerralla toimivan pilkkiauton.


Se miksi tulin pitkään aikaan foorumille toteamaan tilanteen on odottamattomat vastoinkäymiset MANnin kytkimen kanssa. Ei irrota. Nestepinnassa oli vajausta, mikään paikka ei kuitenkaan vaikuta olevan märkä. Olen ilmannut sitä sekä perinteisellä menetelmällä (auki, polku, kiinni, nosto) että Motonetin alipaineimurilla (Tuntuu vetävän ilmaa ilmausruuvin kierteistä sillä en saa katkeamatonta nestevirtaa imuletkuun). Ei, perkele, toimi. Jotain siellä on työsylinterin takana sillä ilmatessa poljin jää pohjaan (Polkimessa on jousi joka antaa ensin vastetta ja tietyn pisteen jälkeen lähtee painamaan poljinta pohjaan) kun ilmausruuvin ollessa kiinni poljin palauttaa ihan nätisti.

Kytkin kikkaili aiemmin mutta toimi muutaman polkaisun jälkeen aivan normaalisti ja oletin että vika oli sillä selvä.

Ajatuksia?



-

[Pergolaattori]

Alkuperäinen kirjoittaja vmt

Riippu vähän. Normaalisti yli sen 4 bar merkin. Oikein kuumana tyhjäkäynnillä 600 rpm 2 bar. Viileämpänä tapissa yleensä.

Onko sulla öljynpainehuolia?

Onhan siellä jotain painetta mutta varmistelen että mikä on normaalia käytöstä. Öljynpaine pomppii edelleen niin että se on kierroksilla ylimmän viivan (5bar) tasalla ja putoaa ajoittain ~3,5bariin. Kuumana käyttäytyy tyhjäkäynnillä samalla tavalla kuin sinulla.

En tiedä olenko hieman neuroottinen noiden viisareiden kanssa mutta paineen vaihtelu ei oikein käy järkeen. Funtsin nimittäin sitä että jos 3,5bar olisikin normaali ja 5bar on poikkeustilanne jolloin paineensäädössä on jotain hämminkiä joka voisi mahdollisesti liittyä siihen että vaihdoin synteettiset öljyt -> mahdollisesti kierrossa jotain irronnutta shittiä.


Katselin näitä motor flush -kategorian kemikaaleja. Googlailin asiaa ja joku tekee jopa niin että vaihtaa öljyt dieseliin ja pyöräyttää koneen hetkeksi aikaa käyntiin. Kukaan toteuttanut omalla kalustollaan?

Vaihdan siihen ensi hätään öljyfiltterin ja katson vaikuttaako millään tavalla asiaan. Olisiko synteettisten myötä irronnutta moskaa suodatin täynnä ->ohivirtausventtiili auki -> paine notkahtaa. En tosin tullut katsoneeksi onko siinä mitään ohivirtausventtiiliä. Filtteripatruunassa ei ainakaan sellaista ole.

Argh.



Kävin katastuskonttorilla kysymässä mielipidettä vetopalkin kiinnityksestä. Ei suurta hyötyä. 'Kysy päällirakentajalta'.

Löysin imppernetistä jonkin opinnäytetyön jossa oli päälirakentaja tehnyt vetopalkin kannakkeet iha ite eli kait ne sitten ovat tehtävissä, iha ite. Vetokytkimen korkeus selvisi. Kuten myös se että alkuperäinen Rockingerin vetokytkin sietää puolitoista tonnia aisapainoa eli pelittää keskiakselivaunun kanssa jolla pitää säädösten mukaan sietää tonni aisapainoa. Aisapaino ei oikeilla perävaunuilla ole mikään ongelma sillä täysperävaunu ei nyöki eikä kuorma vaikuta aisapainoon mitenkään.

Leikittelin (eli väänsin pakon edessä) ajatuksella 'täysleveistä' apujaloista. Siinähän käy niin että laitteesta tulee nippa nappa vakaa täydellä taakalla. Paikkaa pituussuunnassa mallatessani näytti 'vakauskertoimen' puolesta siltä ettei apujalkoja kannata laittaa mahdollisimman eteen. Veikkaan kyllä että ohjelma jota käytän ei käsitä tilannetta sillä parhaat arvot tulevat kun apujalat ovat suurin piirtein takapyörien edessä. Kyseessä on kompromissi sen suhteen että lähempänä nosturia jalat vakauttavat enemmin mutta raudan on oltava järeämpää kun rungon vipuvarsi lyhenee. Vastaavasti edempänä menee hieman rimppanampikin rakenne. Apinoin sujuvasti rakenteen Hiabista ja mitoituksen promaxilta. Materiaali samoja 10mm/5mm 'roturautoja' kuin muuallakin rakenteessa.




Virittelin takaperän lukon ohjausventtiilin paikoilleen. Aiempi povaukseni homman vittumaisuudesta ruostesuojauksen jälkeen piti paikkansa. Kaikki ilmaosat kabiinin alla ovat paksun töhkän peitossa. Vitutti ankarasti.

Ei kylläkään vituttanut enää siinä kohtaa kun huristelin pitkin joutomaita vahvalla luotolla siihen ettei sellaista paikkaa enää olekaan mistä ei pääsisi pois. Tulee katsottua maisemia ihan eri näkökulmasta nykyään. 'Oliskohan tuolla sen verran kovaa ettei sinne jäisi kovin paljoa renkaanjälkiä?'.



-

[vmt]

Tuleeko polttoainemittariin ylimääräisiä neulan heilahduksia vai näyttääkö aina oikein ja loogisesti? Se kun samalla tavalla perustuu vastusarvon muutokseen kuin öljynpaineen mittauskin. Sitä vaan, että eihän mittariston johtojen liitoksista kiinni se öljynpaineen putoaminen välillä..?

[pahapaimen]

Oletko sie käyny Rautaheimon Veskun kanssa juttelemassa tuosta nosturi asiasta? On kokemusta ja tietoa, ne miun mielestä katsastaakin noita?

[Pergolaattori]

Alkuperäinen kirjoittaja pahapaimen

Oletko sie käyny Rautaheimon Veskun kanssa juttelemassa tuosta nosturi asiasta? On kokemusta ja tietoa, ne miun mielestä katsastaakin noita?

Juurikin Veskun kanssa olen käynyt juttelemassa.

-

[Pergolaattori]

Alkuperäinen kirjoittaja vmt

Tuleeko polttoainemittariin ylimääräisiä neulan heilahduksia vai näyttääkö aina oikein ja loogisesti? Se kun samalla tavalla perustuu vastusarvon muutokseen kuin öljynpaineen mittauskin. Sitä vaan, että eihän mittariston johtojen liitoksista kiinni se öljynpaineen putoaminen välillä..?

Valot kun laittaa päälle tai etenkin eberiä sytytellessä jännitetaso notkahtaa sen verran että neulat liikkuvat sen puoli neulan leveyttä max. eli en usko olevan siitä kiinni. Toimii niin täsmällisesti että kyse ei oikein voi olla huonosta kontaktista.

Tosin, kokemusta on italialaisen auton moottorin pyörintäanturin kanssa temppuilemisesta. Tyyppivika joka anturin kelan lämmetessä katkaisee virran kulun. Anturin jäähdyttyä, business as usual.

Huuhtelinpa sitten moottorin kaatamalla vanhojen öljyjen sekaan reippaasti dieseliä ja käyttelemällä suht pitkään. Toimintaan ei mainittavaa vaikutusta. Öljynpaine temppuilee edelleen samalla tavalla.
Filtterissä ei näkynyt mitään erikoista. Laitoin jälleen synteettiset.

Engine flush -videoita youtubesta etsiessäni törmäsin kaveriin joka korjaa Tojoa reippaalla rallienglannilla: https://youtu.be/DI0SHNaFjJo?t=10s Kaveri vääntänyt jo ilmeisesti toista tuhatta videota. Kommenteista päätellen videoille on ilmeistä tilausta.


-