PaloMAN

[Pergolaattori]

Kiinnitin tänään aamulla huomiota siihen ettei öljynpainemittari enää pompannut samalla tavalla kuin aiemmin.
Mainitsin asiasta eräälle tutulle ja heitin vitsinä että varmaan öljy on niin vähissä että vetää välillä ilmaa sekaan. Paloauto EVP, raivohuollettu saksalaisella pieteetillä ja kaikki. Heh. Heh.

Katsoin kuitenkin öljytikkua, ensimmäistä kertaa ikinä. Täysin kuiva. Muistelin jostain lukeneeni että viivojen väli taisi olla neljä litraa eli ostin pari neljän litran pönttöä tilkkeeksi ennen varsinaista öljynvaihtoa joka on joka tapauksessa esissä ensi viikolla. Menihän sinne sitten se hieman vajaa kahdeksan litraa. Lainatkaa minulle autonne. Lupaan pitää siitä hyvää huolta.


Tuttu jonka kanssa haastoin öljyistä sanoi että synteettisten kanssa käy niin että ajan myötä moottoriin kertynyt moska lähtee kiertoon ja piru nokkii. Maito on toki sikäli maassa että tilasin jo pöntöllisen jotain täyssynteettistä ihmelientä. Se ei pelaa joka pelkää eli katsotaan mistä kaikkialta tursuaa läpi. Kuten tähänkin asti, luotan että auto on pidetty hyvissä öljyissä ja vähät kilometrit eivät ole ehtineet kerryttää mitään pikikakkua öljykanaviin.

Onko kenelläkään ensi/toisen käden tietoa öljyn pesevyyden aiheuttamista ongelmista?


-

[Nikuzai]

Alkuperäinen kirjoittaja Pergolaattori

Onko kenelläkään ensi/toisen käden tietoa öljyn pesevyyden aiheuttamista ongelmista?
-

Kaverilla poksahti bmv;n v12 aikaisempi omistaja oli ajellut suositusten mukaisilla liemillä, sit edellinen omistaja meinasi, et laatuauto laatuöljyt, niin lähti paskat liikkeelle ja sit nokka leikkasi kiinni kun voitelu katosi ja samalla kaunista metallihohdetta lähti kiertoon, niin alakerran laakerit valmiit



Mites jos sen vaarivainaan keksimän tuppisovitteen unohtaa ja laittaa tanskalais tyylisen "traktorin kauha" kiinnityksen koukut ylhäällä ja silmät alhaalla

Tarpeeksi vankan kun tekee niin voi nostaa alatuet ylös, jolloin ne ei tutkaa kaikkia kantoja ja kiviä kun ojan tuolle puolen siirtyy

[pee]

Mä en ikinä oo uskaltanu laittaa ikäluokkansa öljyjä oleellisesti parempia / pesevämpiä, jollei oo ollut kone välissä auki. Perusteluna justiin pelko siitä, että lähtee ryöhnät liikkeelle ja iskee joko

- hallitsematon öljyjen ulossyöksy vrt verensyöksyn hauskuus

- rajumpi tukkeuma öljynkiertoon vrt sydänkohtauksen riemut


Esimerkkinä noihin vanhoihin meesuihin Delvaccia vaan, vaikka hiukan tiuhemmalla vaihtovälillä ...

[Uazmies]

Mulla on jostain (voi olla 110% väärää tietoa) mielikuva, että dieselmoottoriöljyt ovat aina peseviä, olivat sitten synteettisiä tai mineraaliöljyjä.

Öljyihmisiä palstalla?

Vakavuus- ja jäykkyyssuunnitteluun kannattaa käyttää aikaa, vaivaa ja vaikka hieman rahaakin, sitä tulee monesti säästettyä.

Nosturikauppiailla on käytössä yleisesti TrailerWin-ohjelman laajennus CraneWin ja FrameWin, tutustumisen arvoisia ohjelmia.

Nosturiautojen apurunkorakenteissa sorrutaan monesti siihen, että laitetaan mutuna paljon ja paksua rautaa, monesti sillä saavutetaan paljon painoa ja kiertyvä runko, kun taas roturauta asennettuna ennen kaikkea oikeaan paikkaan ja muotoon säästää paljon painoa ja lopputulos on jäykempi.

Nosturin (=vaatii jäykän apurungon) yhdistäminen kiertyvään maastorunkoon on lähtökohtaisesti hankalaa, varsinkin toteuttaminen niin ettei auton maasto-ominaisuudet kärsi ja/tai runko katkea "murroskohdasta".

Ruåtsalainen hinurirakentaja toteutti asian melko innovatiivisesti ja mielestäni asiallisesti tässä:

https://www.youtube.com/watch?v=Lb_aZpUN8D0

Videolla kohdassa 1:56 näkyy hienosti miten apurunko sallii rungon joustaa ja tarvittaessa (hinattaessa) sen saa hydrauliikan voimin jäykistettyä.

Lähtökohtaisesti ajatus siitä että itsessään jäykkä apurunkorakenne kiinnitetään auton omaan runkoon takaa kylkilevyin ja edestä esim. keskeltä keinuvana kuulostaa loistavan yksinkertaiselta ja toimivalta ratkaisulta, tietty takasektorilta nostettaessa täytyy apurungon etupää "lukita" jotenkin joustavalla ratkaisulla (ketju?) runkoon jotta auton massa saadaan mukaan vastapainoksi.

Yleensä taka-asenteisissa nostureissa ongelmaksi ei millään muotoa muodostu tuo takasektori, vaan nimenomaan etunurkat, ja niiden suuntien vakavuuden parantamiseksi tarvitsee reilusti levenevät tukijalat.

Roturaudoista vielä sen verran, niiden merkitys nosturiauton vakavuuteen on isompi kuin pelkän murtolujuusvertailun perusteella arvaakaan, laadukkaiden rakenneterästen (esim. Weldox, Optim) myötöraja on huomattavasti korkeampi kuin paskaraudoissa, tällä saavutetaan alusta asti jäykempi rakenne, jolloin alkuvakavuus on parempi ja painokeskipisteen siirtyminen nostettaessa on huomattavasti vähäisempää.

Eli kiteytettynä, kaikki paino mikä on tukipisteet (tukijalat ja renkaat) yhdistävän suoran sisäpuolella pyrkii pitämään pystyssä ja kaikki mikä on ulkopuolella pyrkii kaatamaan, tavoitteena on saada mahdollisimman paljon massaa ylös mahdollisimman kaukaa, ja jos nostoliikkeen alusta asti alkaa kalusto kallistumaan, puomi siirtyy koko ajan ulommas ja vastaavasti kaikki vastapaino toisella puolella lähemmäs kantavaa pistettä.

Eli jäykkä on hyvä, täälläkin

Projekti on komia, helevetin komia ja isot pojat nostaa maastossa.

[Pergolaattori]

Alkuperäinen kirjoittaja Uazmies

Vakavuus- ja jäykkyyssuunnitteluun kannattaa käyttää aikaa, vaivaa ja vaikka hieman rahaakin, sitä tulee monesti säästettyä.

Nosturikauppiailla on käytössä yleisesti TrailerWin-ohjelman laajennus CraneWin ja FrameWin, tutustumisen arvoisia ohjelmia.

Googlailin ja kävin haikeana verkkosivuilla TrailerWinia katselemassa.
Apurungonlaskentaohjelma olisi mielenkiintoisin, etenkin tässä kohtaa kun alusta ja pilkki on jo olemassa ja vakavuuteen voi vaikuttaa lähinnä pilkin paikan ja mahdollisten lisäjalkojen avulla.

Mietinpä näin: Apurungon maksimikorkeuden määrittelee se mitä lavan ja auton rungon väliin jää tilaa (Mitoitusperuste tälle on se että se näyttää lavan kanssa hyvältä. ) Apurungon leveys on aikalailla sama kuin auton rungossa. Apurungon poikkisiteiden paikkaa määrittävät lavan kannakkeiden sijainti auton pituussuunnassa ja mahdollisesti edessä apujalkojen palkit.
Lopun edestä juttelen mukavia rakennesuunnittelijan kanssa jonka jälkeen laadin karkean ajatuksen rungon rakenteesta (Millaista palkkia/koteloa). Tämän jälkeen mallinnus Solidworksiin ja lujuusanalyysiä eri materiaaleilla/vahvuuksilla.

Olin jo katselemassa Onnisen katalogista valmiita suorakaidepalkkeja mutta mainitsemasi roturaudat kävivät kiinnostamaan siinä mielessä että Mannissa ei kuitenkaan ole niin valtavasti sitä kantavuutta hassattavaksi. Ja toissijaisesti siksi että haikailemani apujalat eivät oikein sujuvasti toteudu standardisuorakaideputkista.
Erikoisterästen kanssa taitaa vain olla niin että niiden kanssa lähdetään suorasta levystä liikkeelle.

Yksi kulma on toki hinta. On eroa siinä tehdäänkö putki- tai c-palkista pätkimällä vai särmätäänkö ja hitsataanko levyä. Onni on se että on konepaja ja sen palvelut käytössä. Kahvipöydässä voi jutella paljon mutta raaka työ ottaa aikaa ja maksaa oikeaa rahaa.


Vinkkisi materiaalista ja rakenteesta otettu visusti talteen ja välittömään hyötyyn. Kiitokset niistä!

Alkuperäinen kirjoittaja Uazmies

Lähtökohtaisesti ajatus siitä että itsessään jäykkä apurunkorakenne kiinnitetään auton omaan runkoon takaa kylkilevyin ja edestä esim. keskeltä keinuvana kuulostaa loistavan yksinkertaiselta ja toimivalta ratkaisulta, tietty takasektorilta nostettaessa täytyy apurungon etupää "lukita" jotenkin joustavalla ratkaisulla (ketju?) runkoon jotta auton massa saadaan mukaan vastapainoksi.

Enpä olekaan miettinyt tuota niin että olisi _niin_ irrallaan. Vaan olihan tuo alkuperäinen koppikin kiinni perästä ja edestä ainoastaan 'hahlossaan' jousipulteilla sidottuna. Tämä on juteltava päälirakentajan kanssa joka joko hyväksyy rakenteen tai sitten ei.
Ajatukseltaan oikeastaan juuri sama kuin nosturin kiinnitys jossa pystypuomi on kiinni rungossa kiinteästi ja nosturin etupää saranassa joka mahdollistaa rungon elämisen tässä tapauksessa sillä 70cm matkalla.

Tuolla FMG:n sivuilla olen hakenut vaikutteita. Linkin takana on apurunkoja joita ovat toteuttaneet. Lähin kokoluokassa on 40kNm nosturille ja sekin on kohtuullisen rimppanan näköinen. Se mitä sanoit turhasta ylimitoittamisesta olisi hyvin suurella todennäköisyydellä toteutunut.

http://www.fmg-austria.com/en/suppor...crane-subframe

Alkuperäinen kirjoittaja Uazmies

Projekti on komia, helevetin komia ja isot pojat nostaa maastossa.

-

[Pergolaattori]

Alkuperäinen kirjoittaja Nikuzai

Kaverilla poksahti bmv;n v12 aikaisempi omistaja oli ajellut suositusten mukaisilla liemillä, sit edellinen omistaja meinasi, et laatuauto laatuöljyt, niin lähti paskat liikkeelle ja sit nokka leikkasi kiinni kun voitelu katosi ja samalla kaunista metallihohdetta lähti kiertoon, niin alakerran laakerit valmiit

Samalla menttaliteetilla öljyjen suhteen. Maatalousmoottori, laatuöljyt.

Tieto lisää tuskaa. Kiitos. Meninpä kysymään.

Alkuperäinen kirjoittaja Nikuzai

Mites jos sen vaarivainaan keksimän tuppisovitteen unohtaa ja laittaa tanskalais tyylisen "traktorin kauha" kiinnityksen koukut ylhäällä ja silmät alhaalla

Tarpeeksi vankan kun tekee niin voi nostaa alatuet ylös, jolloin ne ei tutkaa kaikkia kantoja ja kiviä kun ojan tuolle puolen siirtyy

Jaken levysovitteessa kiehtoo kiilarakenne jonka ansiosta sovite on välyksetön ja paksu kiilalevy voi jatkua suoraan liitettävän kimpaleen alle runkona ilman että sitä liitetään mihinkään putkeen tms. Sama pätee sinällään 'kauhakiinnitykseen' sillä paksusta levystähän nekin muodot leikataan. Mitä yksinkertaisempi ja levystä leikattavampi muoto sen parempi valmistuksen=sen kannalta jos kuvittelee siihen muita laitteita sovittavansa. Ei siis missään tapauksessa mitään kahteen suuntaan kiilaavia tms. äidin rakkaudella rakennettavia yksityiskohtia.
Täytyy tsekata tanskankiinnikkeet. Kiitokset vinkistä.

Lisälaitteista tulee äkkiseltään mieleen lavanjatke sekä maatalousmallin kolmipistekiinnike. Kyntämään.


Löysin amerikkalaisen nosturin vakavuuslaskentaformun. ( https://www.imt.com/common/pdf/manua...bility-ext.pdf ) laskin hihasta vedetyillä akselipainoilla ja eihän se millään kestä pystyssä nimelliskuormilla pahimpaan suuntaan (Viiva tukijalasta etuakselin keskipisteeseen ja nosturi 90 asteen kulmassa tähän.)
Se on sentään positiivista että kantaa puominsa ulos levitettynä.

Hyvä laskentalomake siinä mielessä että yhdet tiedot syöttämällä voi ristiinverrata vaihtoehtoja nosturi edessä/takana ja lisätukijaloilla/ilman.


-

[Pergolaattori]

Off road. Kävin takapellolla kääntymässä. Ilmeisesti oli olevinaan ahdasta kun sain peruutettua pakoputken mutkalle. Tarkoitus oli taittaa tarkasti kuusen vierestä mutta pimeys teki tepposet.

Aiempaan kurakaarikysymykseen liittyen, ilmeisesti on niin ettei n2g -luokan ajoneuvossa edellytetä kaaria mikäli ne 'eivät ajoneuvon käyttötarkoitukseen sovellu'. Tällä hetkellä käyttötarkoitus ei just niitä kestä. Kaaret tulevat kyllä ensi tilassa. Kaikki pinnat ohjaamosta taapäin ovat tasaisen moskan peitossa.

Tanskalaiskiinnitys tms. (Löysin jonkin palfingerin mallin) nosturin kiinnitykseen vaikuttaa toimivalta ratkaisulta. Kiitokset vinkistä!

Nosturi on menossa hyvää vauhtia palasiksi. Toistaiseksi ei mitään katastrofaalista ole löytynyt. Ellei katastrofiksi katso sitä että hydrauliletkuja on kaikkiaan 51kpl ja hyvin suuri osa niistä menee vaihtoon. Imutyhjennyspytty on äärimmäisen kätevä laite linjojen tyhjentämisessä. Imu päälle putken päähän ja liitinten avaaminen on siistiä hommaa.

Vaihtelin nesteitä. Jäähdytinnesteet ruosteista liejua. Vaihdon jälkeen lämmöt pysyvät termarin lukemissa. Ero ei ole iso (neulan paksuus mittarissa) mutta ilmeinen.
Öljynvaihdon jälkeen paineet käyttäytyvät johdonmukaisemmin. Muutenkin panin merkille että ellei öljyä ole yläviivaan ja autoa vähääkään hyppyyttää paineet notkahtavat jonkin verran. Sille militäärimallin mfa-moottorivariantin tuplaöljypumpulle on ilmeisesti ihan asiallinen syy.
Ja juu, puolen litran käsikäyttöinen mäntäpumppu ei välttämättä ole oikea työkalu 75w90 -öljyn pumppaamiseen. Asiaa tarkemmin ajattelematta kaavailin että pumpulla on helppo annostella sopivat määrät tuoretta öljyä periin ja laatikoihin. Suit sait. Pumppauksia litramäärä kertaa kaksi ja korkki päälle.

Kardaanin ristikoiden rasvauksesta, näytti siltä että jossain nivelessä rasva tuli ristikon vastakkaiselta puolelta keskeltä läpi. Kuuluuko asiaan?

-

[pee]

Rasvatessa kun näät vaseliinin tursuavan, tiedät rasvan liikkuvan, ja jos ja kun se on puhdasta, ja tuoretta, voit huokaista ...

[Nikuzai]

Alkuperäinen kirjoittaja Pergolaattori

Kardaanin ristikoiden rasvauksesta, näytti siltä että jossain nivelessä rasva tuli ristikon vastakkaiselta puolelta keskeltä läpi. Kuuluuko asiaan?

-

Siis siinä ristikossa on vapaa läpi reikä eli puserrus tulee suoraan läpi?
laittaisin ite ainakin jotain tulppaa sinne toiselle puolelle, sitä rasvaa ei sit välttämättä kauheasti sinne riskon kuppeihin mene, eli voimaa ei kannata käyttää liikaa

[Pergolaattori]

Alkuperäinen kirjoittaja Nikuzai

Siis siinä ristikossa on vapaa läpi reikä eli puserrus tulee suoraan läpi?
laittaisin ite ainakin jotain tulppaa sinne toiselle puolelle, sitä rasvaa ei sit välttämättä kauheasti sinne riskon kuppeihin mene, eli voimaa ei kannata käyttää liikaa

Tuo läpi laskeva ristikko tuntui olevan sitä 'vanha ihminen' -osastoa eli todennäköisesti siellä ei ole mitään vastassa. Voisiko kyse olla siitä että rasva olisi ajateltu leviävän keskipakovoimalla ristikon laakereille?

Täytyypä pudottaa kardaanit lattialle. Toinen mysteerikohde on nimittäin kardaanien pituussuuntaisen liu'un voitelu.

Oli rasvaaminen työnä kuitenkin hieman inhimillisempää kuin odotin. Oletin nimittäin että kyseessä on hirveä edestakainen jumppa autoa työntelemässä ja prässiä auton alla tökkimässä mutta tuohan rullaa kuitenkin kun vähän jalalla pyörästä työntää. Sitä on niin orientoitunut siihen että auto on tunkin päällä ja kaikkinainen liikuttelu on työn ja tuskan takana.


Heitin just Mannin ruostesuojaamolle. Suojaamolla haastetta esitellessäni pistin merkille että lokasuojanlevikkeen ja korin välissä oli ruostetta joten raksin niiltä lämpimiltä levikekaaret, askelmat ja lokarinpätkät rungosta irti ja vein puhallukseen/maalattavaksi. Auto kun on ihan perus RAL-värikarttaa niin voi käyttää tymäkämpiä teollisuusmaaleja. Massaavat lokarit irtaallaan niin viheliäisimmät paikat korissa tulevat hyvin tehdyksi ja voin sovittaa palaset ajan kanssa paikoilleen. Tulee parempi kuin tehtaalta.

Sinällään maalaushomma on lievää hätävarjelun liioittelua sillä muuten kaarten ja rungon välit olivatkin täysin puhtaat. Purkamisesta oli kuitenkin se riemu että kauhulla odottamani porrasaskelmakin (Loukko ja rakenne joka ei talvella kuivu ikinä) osoittautui ihan haltuun otettavaksi tapaukseksi. Siinä on askelmassa epämääräinen kumimaton pala joka on painettu kiinnikkeillään pellistä läpi. Eli odottaa sitä että hiekkaa menee kumin ja pellin väliin hieromaan maalin rikki, odottamaan märkää. Kiinnikkeiden kohdalta pääseekin sitten pellin ja alustamassan väliin jonka jälkeen ruostepiru on irti.

Ei siis kuitenkaan saman tyyppistä umpiloukkoa kuin LT-volkkarissa askelman takana. Sielu lepää kun näkee pellin molemmille puolille. Se että siitä seuraa helvetillinen ohjaamomelu on oikeastaan täysin toissijainen juttu.

Ruostekammo, kenellä?


Ylistin aiemmin sitä kuumavesipesuria. Pesin tosiaan rungon puhtaaksi, myös suojavahasta. Päättelin siitä että mm. tuo ruostelaikku ja miljoona muuta ruskeaa tiplaa rungossa tuli esiin tämän pesukeikkani jälkeen. Runko tulee nyt samalla suojattua. Vituttaahan yli kaiken että runko pitää peittää öljytahmalla mutta en just tähän hätään ala purkamaan/maalaamaan runkoa.



-

[Nikuzai]

Alkuperäinen kirjoittaja Pergolaattori

Jaken levysovitteessa kiehtoo kiilarakenne jonka ansiosta sovite on välyksetön ja paksu kiilalevy voi jatkua suoraan liitettävän kimpaleen alle runkona ilman että sitä liitetään mihinkään putkeen tms. Sama pätee sinällään 'kauhakiinnitykseen' sillä paksusta levystähän nekin muodot leikataan. Mitä yksinkertaisempi ja levystä leikattavampi muoto sen parempi valmistuksen=sen kannalta jos kuvittelee siihen muita laitteita sovittavansa. Ei siis missään tapauksessa mitään kahteen suuntaan kiilaavia tms. äidin rakkaudella rakennettavia yksityiskohtia.
Täytyy tsekata tanskankiinnikkeet. Kiitokset vinkistä.

Lisälaitteista tulee äkkiseltään mieleen lavanjatke sekä maatalousmallin kolmipistekiinnike. Kyntämään.
-

Tanskalaisten käyttämä kiinnike on käytännössä sama kuin traktorin kauhan kiinnitys tai toi jake;n käyttämä

Eli levystä kulma jonka päälle nosturi asennetaan kuten puutavara kuormaimen tuppisovitteessa

En nyt löytänyt yhtään kuvaa tanskalaisten omasta , mut esim. tuollainen nuo yläkoukut vain toisin päin auton perään ja siihen nosturin pöytä sopivasti kun tekee niin ton saa lavan alle jolloin lavan saa taakse asti. Sit jos oikeen sovittaa niin vois kokeilla tehdä noi ala silmät sinne auton alle, et ne sais mahdollisimman suojaan toikin kiinnike tosin voi olla melkoisen matala kun ajattelee et 60tonnia nostavassa pillarissakaan ne kiinnitys silmät ei kovin kaukana toisistaan ole



Sit pötköttely herkkyyteen vois auttaa lisäjalat nehän voi olla jopa mekaaniset sopivasti vaan tapin reikiä ja sellaiset, et voi ajamalla kaataa ne vaikka kumpaankin suuntaan jos käy niin, ettei tappi haluakkaan reiästä helpata kuorman päälä ollessa.

[Pergolaattori]

Alkuperäinen kirjoittaja Nikuzai

Tanskalaisten käyttämä kiinnike on käytännössä sama kuin traktorin kauhan kiinnitys tai toi jake;n käyttämä

Eli levystä kulma jonka päälle nosturi asennetaan kuten puutavara kuormaimen tuppisovitteessa

En nyt löytänyt yhtään kuvaa tanskalaisten omasta , mut esim. tuollainen nuo yläkoukut vain toisin päin auton perään ja siihen nosturin pöytä sopivasti kun tekee niin ton saa lavan alle jolloin lavan saa taakse asti. Sit jos oikeen sovittaa niin vois kokeilla tehdä noi ala silmät sinne auton alle, et ne sais mahdollisimman suojaan toikin kiinnike tosin voi olla melkoisen matala kun ajattelee et 60tonnia nostavassa pillarissakaan ne kiinnitys silmät ei kovin kaukana toisistaan ole



Sit pötköttely herkkyyteen vois auttaa lisäjalat nehän voi olla jopa mekaaniset sopivasti vaan tapin reikiä ja sellaiset, et voi ajamalla kaataa ne vaikka kumpaankin suuntaan jos käy niin, ettei tappi haluakkaan reiästä helpata kuorman päälä ollessa.

Kiinnitysrakennetta pitää mutustella. Olemassa olevissa rakenteissa on lähtökohta se että lukitusmekanismit ym. reteleet jäävät nosturiin kun fiksu olisi tehdä juurikin noin päin kuin esmes ismes että kiinnitettävä laite on mahdollisimman yksinkertainen.




-

[Nikuzai]

Alkuperäinen kirjoittaja Pergolaattori

Kiinnitysrakennetta pitää mutustella. Olemassa olevissa rakenteissa on lähtökohta se että lukitusmekanismit ym. reteleet jäävät nosturiin kun fiksu olisi tehdä juurikin noin päin kuin esmes ismes että kiinnitettävä laite on mahdollisimman yksinkertainen.
-

Tanskalaisilla on rungossa vain tuo kuvan palikka koukut ylöspäin ja kaikki muu sit nosturissa

tuonkaan palikan ei tartte olla metrien korkuinen

Liitteenä kuvatus joka saattaa selventää tai sittei

[Uazmies]

Kuinka sattuikaan, tänään juuri istuin lounaspöydässä erään tunnetun suomalaisen pitkän, tai sanoisinko tässä tapauksessa piiiitttkkkän linjan hinausautoilijan kanssa ja hänen kanssaan turistiin (taas kerran) rakenteista ja materiaaleista.

Heittipä hauskan tiedon palasen, oli omaa kalustoa rakentaessaan laskenut hinnan myötörajalle, eli sille pisteelle kun kuormittaessa alkaa metalli taipumaan ja yllätys yllätys, halvin vaihtoehto ei ollutkaan perinteinen "viiskakkonen".

Vaikka korkealujuusteräksissä kilohinta on kovempi, jää rakenteen hinta alemmaksi koska sitä niin paljon vähemmän kuluu.

Kun saat suunniteltua ja ideoitua, kannattaa kysäistä levytavaraa Jessirec Oy:stä Masalasta, heillä on leikkuri, cnc-plasma ja kantti syntyy paksumpaankin palaseen, palvelu ja hinnat olleet asiallisia.

Ainakin Ruukin Optim -levyjä ollut jonkin verran hyllyssäkin.

[vmt]

Alkuperäinen kirjoittaja Pergolaattori

Kiinnitin tänään aamulla huomiota siihen ettei öljynpainemittari enää pompannut samalla tavalla kuin aiemmin.
Mainitsin asiasta eräälle tutulle ja heitin vitsinä että varmaan öljy on niin vähissä että vetää välillä ilmaa sekaan. Paloauto EVP, raivohuollettu saksalaisella pieteetillä ja kaikki. Heh. Heh.

Katsoin kuitenkin öljytikkua, ensimmäistä kertaa ikinä. Täysin kuiva. Muistelin jostain lukeneeni että viivojen väli taisi olla neljä litraa eli ostin pari neljän litran pönttöä tilkkeeksi ennen varsinaista öljynvaihtoa joka on joka tapauksessa esissä ensi viikolla. Menihän sinne sitten se hieman vajaa kahdeksan litraa. Lainatkaa minulle autonne. Lupaan pitää siitä hyvää huolta.


Tuttu jonka kanssa haastoin öljyistä sanoi että synteettisten kanssa käy niin että ajan myötä moottoriin kertynyt moska lähtee kiertoon ja piru nokkii. Maito on toki sikäli maassa että tilasin jo pöntöllisen jotain täyssynteettistä ihmelientä. Se ei pelaa joka pelkää eli katsotaan mistä kaikkialta tursuaa läpi. Kuten tähänkin asti, luotan että auto on pidetty hyvissä öljyissä ja vähät kilometrit eivät ole ehtineet kerryttää mitään pikikakkua öljykanaviin.

Onko kenelläkään ensi/toisen käden tietoa öljyn pesevyyden aiheuttamista ongelmista?


-

Hmm, sulla oli siis koneessa suunnilleen puolet öljyistä jäljellä! Mihinköhän ne loput oli mennyt, kun oletettavasti edellisen öljynvaihdon jälkeen ei kauheesti ole kilometrejä tullut. Eikä vuodakaan varmasti noin paljon ainakaan?

Omaan laitoin ainakin synteettiset 5W-40 öljyt ihan siitä syystä, kun ei minkäänlaista esilämmitintä ole moottorille, niin lähtee öljy kiertämään pakkasellakin nopeasti. Yläpään 40 tuntuu kanssa ihan hyvälle, niin pysyy kesäkuumallakin tyhjäkäynnillä öljynpaineet korkealla. Vielä ei ainakaan ongelmia ole ilmennyt eikä öljyä kulu merkittävästi.

[Pergolaattori]

Alkuperäinen kirjoittaja vmt

Hmm, sulla oli siis koneessa suunnilleen puolet öljyistä jäljellä! Mihinköhän ne loput oli mennyt, kun oletettavasti edellisen öljynvaihdon jälkeen ei kauheesti ole kilometrejä tullut. Eikä vuodakaan varmasti noin paljon ainakaan?

Omaan laitoin ainakin synteettiset 5W-40 öljyt ihan siitä syystä, kun ei minkäänlaista esilämmitintä ole moottorille, niin lähtee öljy kiertämään pakkasellakin nopeasti. Yläpään 40 tuntuu kanssa ihan hyvälle, niin pysyy kesäkuumallakin tyhjäkäynnillä öljynpaineet korkealla. Vielä ei ainakaan ongelmia ole ilmennyt eikä öljyä kulu merkittävästi.

Todennäköisesti tähän ei ole koskaan vaihdettu mitään öljyjä tai jos on niin alaviivalle, säästeliäästi. Ilmeisesti uudet öljyt kestävät sisällä ok. Petaan hieman myös sen öljyn pesevyyden varaan että jos siinä on ollut öljyrenkaat jumissa tms. ja öljy olisi maittanut siitä syystä.

Voimansiirtoöljyjen vaihdon jälkeen auto on kuin uudestisyntynyt. Jopa rullaa eikä vaihteiden käyttö vaadi samanlaista rusikointia. Myyjän mukaan "Ammattilainen vaihtaa vaihteen pehmeästi, sormenpäillä" kun sanoin koeajon jälkeen että vaihteiden käyttöön joutuu asennoitumaan uudelleen. Paskan marjat. Sormenpäillä vaihdetaan silloin jos auto on joskus huollettu.

Öljynpaineet ovat kylmänä neljä, lämpimänä kierroksilla karvan verran päälle ja lämpimänä putoaa tyhjäkäynnilä kahteen.


-