Maalämpöpumpun säätöarvoja?

[Porvoon Hilma]

Alkuperäinen kirjoittaja Bj Andy

Ja termostaatit peräkomeroon kaikkialta muualta paitsi makuuhuoneesta.

Miulla on pari vuotta hurissu maalämpöpumppu tuossa nurkassa ja sähkön kulutus on puonnu 29000 kwh:sta
12500 kwh:hon.

Maalämpö foorumia kun kävin lukemassa niin sieltä kävi hyvin ilmi että homma alkaa saada paikoin jo uskonnollisia piirteitä.
Kun laitoin tuon pumpun niin kysyin ivt:ltä tarjousta koko paketista asennuksineen ja pelkästä laitteesta. Kauppaan jäivät. Asennuksen hinnaksi olisi tullut vaatimattomat 3000 euroa joka olisi sisältänyt sen että ukko käy kiertämässä 6 putkea kiinni. Muistaakseni sähkömies olisi pitänyt hankkia vielä erikseen...Mutta tarjous paperi oli hienoa ja varmaan parasta mitä rahalla saa.

No tein itse ja säästin ja sähkömies kävi kytkemässä sähöt joka on kaikista kriittinen kohta kun tuo laite ei siedä takaperin pyörimistä kuin olikohan se jotain 3 sekunttia tms.

Juu kyllä kiehuu noi hinnat ihan yli ja kohta on Suomi pullollaan taas pettyneitä asiakkaita...

ilmavuotojen tukkiminen ja kunnollinen lämmöntalteenotto ilmanvaihdosta ekaks ja sitten vasta pohtimaan noita kompuroita tms.

Lisäeristyskin voi olla ihan hyvästä.

[Bj Andy]

Alkuperäinen kirjoittaja Repro

No niin, unohtunut tätä päivittää, talvipakkasilla kylmyys johtui siitä että yksi suntti oli jumissa.
Muutama viikko sitten pamahti sitten kompura paskaks neljä vuotta vanhasta pumpusta, GeoPron edustaja sanoi tulevansa varaosien hinnassa vastaan mut saas nähdä muistiko, näkee kun lasku tulee postilaatikkoon.
Edit: Aurinkolämpökerääjä kiinnostaisi tuohon rinnalle sähkönkulutusta pienentämään, IVT:n tarjous asennettuna 9500 euroa... :O

Jos ostat tuon aurinkokeräimen niin osta foliopipo samalla, sekin pienentää omalla tavalla lämmitys kustannuksia...

Vaan lisäeristys tuottaa varmasti paremmat säästöt, varsinkin sen välipohjan lisäeristys.

[Porvoon Hilma]

Alkuperäinen kirjoittaja Bj Andy

Jos ostat tuon aurinkokeräimen niin osta foliopipo samalla, sekin pienentää omalla tavalla lämmitys kustannuksia...

Vaan lisäeristys tuottaa varmasti paremmat säästöt, varsinkin sen välipohjan lisäeristys.

Juurikin näin, todellista säästöä syntyy vain lämpöhäviöitä pienentämällä. Jatkossa kun rakennetaan passiivitalotyyppisesti, ei noilla maalämpöpumpuilla ole aina järkevää takaisinmaksuaikaa.

Foliopipokauppaan tarttee mun myös mennä, minä kun suunnittelen lämpimän käyttöveden lämmitystä aurinkokerääjillä

[Repro]

Alkuperäinen kirjoittaja Porvoon Hilma

Juurikin näin, todellista säästöä syntyy vain lämpöhäviöitä pienentämällä. Jatkossa kun rakennetaan passiivitalotyyppisesti, ei noilla maalämpöpumpuilla ole aina järkevää takaisinmaksuaikaa.

Foliopipokauppaan tarttee mun myös mennä, minä kun suunnittelen lämpimän käyttöveden lämmitystä aurinkokerääjillä

No joo, mutta voihan lämmitysjärjestelmän valinta olla kyse myös periaatteista, kuten:
-säästetään ne viimeisetkin maailman öljyt harrasteisiin
-sähköyhtiön pomon saamatta jäänyt euro on omassa taskussa.

[Porvoon Hilma]

Alkuperäinen kirjoittaja Repro

No joo, mutta voihan lämmitysjärjestelmän valinta olla kyse myös periaatteista, kuten:
-säästetään ne viimeisetkin maailman öljyt harrasteisiin
-sähköyhtiön pomon saamatta jäänyt euro on omassa taskussa.

Mä kyllä pyrin ihan oikeasti kohti minimaalista kulutusta, tavoitteena on rahan säästö, muttei kuitenkaan nii, että sisällä tarvii pilkkihaalarit ja pipon ja suihkutella saisi vaan kylmällä vedellä

Öljyt on oikeimmillaan sellaisissa paikoissa, joissa niitä ei tartte poltella lämpimikseen eli joissakin tieliikennevälineissä sekä ei-aina-välttämättä-tiellä liikkuvissa laitteistoissa.

[BJ-40/76]

Siis faktahan on että suomessa aurinkokeräimet tuottaa lämpöä eniten silloin kun sitä ei tarvita.

Miksi aurinkokeräimet maksaa suomessa paljon enemmän kuin esim. saksassa?
ja kyse ei ole kymmenistä euroista, vaan HIACE:en menee kohtuudella 2 talon keräimet, ja lauttaliput saksaan + dieselit saa maksettu kohtuudella hintaerolla.

Mutta: Jos tuon keräimen mitoittaa kohtuudella, ja yhdistää sen maalämmön lämpöpumppuun siten että keskikesällä tuota paneelien lämpöä voidaan ajaa maahan (jos ei muuta tarvetta lämmölle, esim halkojen kuivatus tms), niin tuota paneelien n. 30-60 asteista vettä kun ajetaan maahan esim. 1.5 metrin syvyyteen, niin lämpöä saadaan takaisin lämmityskauden alussa.
Järkevintä olisi tehdä siten, että lämmittää käyttövettä n. 30-45 asteeseen, ja sitten erillisessä sähkövaraajassa turvalliselle tasolle.

Ja jos rakenteluintoa riittää, niin periaatteellisella tasolla tuommosen tee-se itse maalämpö järjestelmän vois tehdä ilmalämpöpumpusta, vaihdetaan ulkoyksikön kenno lämmönvaihtimeen, jolla maapiirin nesteestä siirretään lämpö pumpulle, ja sisäkenno samaten vaihdetaan lämmön vaihtimeen lattialämmitykseen.

Ja tuolla 500e pumpulla ja 200-400e lämmönvaihtimilla saataisiin 0 asteisella maapiirin nesteellä ja 30 asteisella lattialämmitys vedellä varmaan noin 4-5 kw ja cop 3 tai jopa enemmän (arvaus!)

Tämä ei riitä huippupakkasilla edes täällä keskellä suomea, mutta; lisäteho ja sen käyttöäika, investoinnin kustannukset ja varajärjestelmän olemassaolo olisi ehkä balanssissa.

5-7000 Euroa perustamiskustannuksissa lisää 10-30v asuntovelalliselle tarkoitta sitä, että maksetaan korkoa tuosta lisävelasta 8-28 vuotta, joten ainakaan minulla ei ole mielekästä ottaa 6000 euroa "ylimääräistä" lainaa pikkusen parempaa järjestelmää varten, toki tuohon tuotekehitykseen menee varmaan pikkasen aikaa ja rahaa.

Ja se että tuo "oikea" maalämpöjärjestelmän keskusyksikkö maksaa useita tonneja enemmän, ja korjaus/huoltokustannukset on varmaan kovat (paljonko esim. kompressorin vaihto maksaa?)
Jos korjaus- ja huoltokustannukset tuommoisella kerjäläismallilla on esim. 100 euroa pienemmät, investointi vaikkapa 3000 euroa pienempi (pakolliset varajärjestelmät esim. 3000e huomioitu)
Niin sähköä kestää mennä aikapaljon lisää.

Toki tämä on vain Pioneerihenkisen asukkaan vaihtoehto, jos haluaa huolettomuutta niin hyväksikoettu paketti on oikea valinta!

[Bj Andy]

Työkaverilla on vuonna 88 asennettu nibe vielä käytössä.

Ja naapuri kylässä on yhellä ukkelilla ollu aurinkokeräin jo useamman vuoden ja se ukkeli kertoi että joulukuun puolenvälin ja tammikuunpuolenvälin aikana se ei juurikaan mitään keräile mutta helmikuussa alkaa taas vähän kerrassan tapahtua. Ja sillä nimenomaan lämmitetään käyttövettä.

Toimintaperiaate tuossa naurinko keräimessä taitaa olla semmoinen että siellä oleva litku saa lämmetä siellä katolla vaikka n. 10 astetta lämpösemmäksi kuin varaajassa oleva, ja kun se on sen tehny niin automatiikka pöyräyttää sen litkun lämmönvaihtimen läpi ja lämmöt sinne varaajaan.??? Kait. On samaiselta ukkelilta kuultua tietoa.

[Jouni_S]

millasella pumpulla lisätään tuonne järjestelmään sitä nestettä?Nestettä olis mutta pumppu puuttuu? Kuinka alas sen maalämpönesteen paine saa laskea käydessä?

[Eskimo]

Alkuperäinen kirjoittaja Bj Andy

Työkaverilla on vuonna 88 asennettu nibe vielä käytössä.

Ja naapuri kylässä on yhellä ukkelilla ollu aurinkokeräin jo useamman vuoden ja se ukkeli kertoi että joulukuun puolenvälin ja tammikuunpuolenvälin aikana se ei juurikaan mitään keräile mutta helmikuussa alkaa taas vähän kerrassan tapahtua. Ja sillä nimenomaan lämmitetään käyttövettä.

Toimintaperiaate tuossa naurinko keräimessä taitaa olla semmoinen että siellä oleva litku saa lämmetä siellä katolla vaikka n. 10 astetta lämpösemmäksi kuin varaajassa oleva, ja kun se on sen tehny niin automatiikka pöyräyttää sen litkun lämmönvaihtimen läpi ja lämmöt sinne varaajaan.??? Kait. On samaiselta ukkelilta kuultua tietoa.

Kyllä varmaan vähän lämpiää mutta onko sillä vielä helmikuussa loppupelissään mitään merkitystä lämmityksessä? Väitän ettei ole...
Käyttöveden lämmityksen nielemä teho on vain osa koko konkurssista.
Jos sillä usean tonnin systeemillä saadaan vaikka 30% käyttövedestä lämmitettyä niin se on vähän. Sen suurempiin säästöihin ei taida täällä olla mahdollista.

Me onnettomat ollaan liian pohjoisessa täällä järkevään (= laitteisto maksanut itsensä takaisin korkoineen käyttöiän puitteissa) aurinkolämmön hyödyntämiseen.

Nim. 10kw salkkuydinvoimalaa odotellessa...

[Bj Andy]

Alkuperäinen kirjoittaja Jouni_S

millasella pumpulla lisätään tuonne järjestelmään sitä nestettä?Nestettä olis mutta pumppu puuttuu? Kuinka alas sen maalämpönesteen paine saa laskea käydessä?

Siihen paisuntasäiliöön sitä voi kaattaa ihan putelista tai kannusta, ja pumpulla tai kompuralla pikkuisen painetta perään. En ny muista paljonko sitä saa siellä olla mutta riittää että edes hieman ylipainetta eli vaikka 0.5 bar tms.

[Eskimo]

Vähän aihetta sivuten kun on pähkäilty lämmitysmuotojen kannattavuuksia alla uuden 100m2 okt:n laskennallinen energiankulutus jaoteltuna eri osiin:

kwh/vuosi

Tilojen lämmitys 5910 + 2000kwh laskennallinen tulisijan osuus
Ilmanvaihdon lämmitys 661
Lämmin käyttövesi 4504
Sähkölaitteet 3022
Jäähdytys 0
Yhteensä 14098 + 2000 = 16098 kwh/vuosi

Tuon takan osuus on tosiaan laskennallinen teoreettinen arvo energiatodistusta varten.
Jos ei lämmitä sillä ollenkaan niin silloinhan se on nolla mutta saahan sen helposti tuplattuakin.

1m3 halkoja vastaa karkeasti noin 1000kwh.

Tuosta voi hyvin laskea miten paljon kannattaa tuottaa lämpöä milläkin systeemillä....

[Harriko]

Alkuperäinen kirjoittaja Jouni_S

millasella pumpulla lisätään tuonne järjestelmään sitä nestettä?Nestettä olis mutta pumppu puuttuu? Kuinka alas sen maalämpönesteen paine saa laskea käydessä?

Ei siellä välttämättä tarvitse mitattavissa olevaa painetta olla, se maakierron paisuntasäiliö on niin pieni ja ilman välikalvoa, että maakiertonesteen ollessa lämmin tulee ylimääräinen paine varaventtiilistä hiljallen ulos, ja sit kun maakiertoneste on kylmää ei sitä painetta olekkaan. Pääasia on että paisarissa (onhan sulla läpinäkyvä) on aina nestettä ettei pääse horasemaan ilmaa maakiertoon. Jos sulla on normaali (esim patteriverkostossa käytettävä) metallinen iso paisuntasäiliö niin olkoon tämä kirjoitukseni aiheeton. Miks sitä nestettä muuten pitää lisätä ? Jos sulla on uusi järjestelmä niin nesteestä poistuu hiljalleen ilma/happi ja nestepinta vajuu, tämä on Ok. mutta vanhasta kierrosta ei nesteen pitäisi kadota. Eli tarttee tutkia vuodot jos nesteen katoamiselle ei löydy selvää syytä.

[Repro]

Johan rupesi sähkönkulutus pienenemään kun asetti uudet arvot noille sähkövastuksille, SV viiveaika 2 tuntia ja maksimi käyttöaika 1 tunti.
Ennen oli 30 minuuttia ja 2 tuntia.
Ja ne lähtee siis peliin mukaan jos kompura ei saa varaajan keskeltä lämpötilaa nostettua yli 42 asteen (nykyään) kahdessa tunnissa.
Helmikuun aikana vastukset ovat olleet käytössä yhteensä kolme tuntia.

[Eskimo]

Alkuperäinen kirjoittaja Repro

Johan rupesi sähkönkulutus pienenemään kun asetti uudet arvot noille sähkövastuksille, SV viiveaika 2 tuntia ja maksimi käyttöaika 1 tunti.
Ennen oli 30 minuuttia ja 2 tuntia.
Ja ne lähtee siis peliin mukaan jos kompura ei saa varaajan keskeltä lämpötilaa nostettua yli 42 asteen (nykyään) kahdessa tunnissa.
Helmikuun aikana vastukset ovat olleet käytössä yhteensä kolme tuntia.

Aivan eli niistä pumpuista löytyy noinkin fiksusti säädöt sähkölle....

[Arska-tehtaalta]

Mitenhän mie oon pärjänny, kun vastukset ei oo käytössä ollenkaan? Vai miten pielessä ne säädöt oli?

Edit: Vai oliko vaan toi vastusviive, mikä mätti?

[Repro]

Alkuperäinen kirjoittaja Arska-tehtaalta

Mitenhän mie oon pärjänny, kun vastukset ei oo käytössä ollenkaan? Vai miten pielessä ne säädöt oli?

Edit: Vai oliko vaan toi vastusviive, mikä mätti?

Ilmeisen hyvin?
Viiteen vuoteenhan noi vastukset ei oo ollu käytössä vaikka tuntilukemia antoikin, vastusten pohjassa oli asentajalta unohtunut kytkin nolla-asentoon.
En tiedä oliko sen ansiota että kompura tuli sitten tosiaan uusittua viime keväänä.
Tässä vaiheessa helmikuuta vastukset ovat olleet päällä yhteensä 6 tuntia.
Edit. Niin ne on 9kWh vastukset.

[Bj Andy]

Alkuperäinen kirjoittaja Repro

Ilmeisen hyvin?
Viiteen vuoteenhan noi vastukset ei oo ollu käytössä vaikka tuntilukemia antoikin, vastusten pohjassa oli asentajalta unohtunut kytkin nolla-asentoon.
En tiedä oliko sen ansiota että kompura tuli sitten tosiaan uusittua viime keväänä.
Tässä vaiheessa helmikuuta vastukset ovat olleet päällä yhteensä 6 tuntia.
Edit. Niin ne on 9kWh vastukset.

Paljonkos siulla on se menoveden lämpötila pakkasella ja ilman niitä vastuksia????

[Repro]

Taas ongelmia, kylmäaineet oli hävinneet johonkin mutta selvää vuotoa ei löydy piipparillakaan.
Kylmäaineet lisätty ja kompura lähtee kyllä käyntiin, mutta on nyt muutaman kerran herjannut vikakoodia:
Poikkeamahälytys/Mittaus 11/kompr.käynti= Poikkeamahälytys, jos kompressoria ohjataan päälle ja käyntitietoa ei tule takaisinkytkennän kautta. HUOM! Tämän hälytyksen tullessa katkaistaan komppressorin ohjaus. Hälytys kuittaantuu automaattisesti 5 minuutin päästä, jolloin kompressorin päällemeno sallitaan uudelleen.

[-MAKE-]

Jos se aine häviää ihan kadoksiin ja vuotoa ei ulos ole niin ainoo vaihtoehto on, että joku lämmönvaihdin on paskana ja vuotaa veden/viinan sekaan. Tehtiinkö painekoe ennen uuden aineen lisäystä?

[Arska-tehtaalta]

Mistähän se mahtaa saada kompuran käyntitiedon? Oisko kompuran vaihdon yhteydessä tullu joku fiba?

[-MAKE-]

Intternetti ehdottaa kuumakaasun lämpötilaa mittaukselle 11.Pitäis kattoo sen koneen manuaalista. Eli voi siellä olla anturikin huonosti kiinni tai rikki. Koita kädellä onko kompuran käydessä toinen putki kuuma. Varo-varo-vasti se voi olla oikeestikin kuuma. Jos on kuuma niin kallistun sohvadiagnoosiin, anturissa mätää.

[Repro]

Alkuperäinen kirjoittaja -MAKE-

Jos se aine häviää ihan kadoksiin ja vuotoa ei ulos ole niin ainoo vaihtoehto on, että joku lämmönvaihdin on paskana ja vuotaa veden/viinan sekaan. Tehtiinkö painekoe ennen uuden aineen lisäystä?

Tätä itsekin epäiltiin.
Epäilen että vuototestiä ei tehty, en ollut itse silloin paikalla.

[Repro]

Alkuperäinen kirjoittaja -MAKE-

Intternetti ehdottaa kuumakaasun lämpötilaa mittaukselle 11.Pitäis kattoo sen koneen manuaalista. Eli voi siellä olla anturikin huonosti kiinni tai rikki. Koita kädellä onko kompuran käydessä toinen putki kuuma. Varo-varo-vasti se voi olla oikeestikin kuuma. Jos on kuuma niin kallistun sohvadiagnoosiin, anturissa mätää.

Painelinja on kyllä kuuma, painepuolen lämmönvaihtimen eristykset tuli purettua ympäriltä vuotoa etsiskellessä ja pari kertaa siinä samalla näpit poltettua.
Pitääkin vielä tsekata voi anturit.
Pressostaattihan tästä puuttuu kokonaan ja se on korvattu pienillä antureilla.
Kylmäaine kyllä tuoksuu vahvasti mutta vuotoa ei löydy mistään.

[-MAKE-]

Kylmäaine ei juuri haise vaan öljy. Kattele ja tunnustele jos jossain näkyy tai tuntuu öljyä niin vuoto ei ole kaukana. Sitä voi olla aika vähänkin mutta kun ei sais olla yhtään niin on helppo tunnistaa. Hiukka öljyä tulee yleensä sen vuotavan kylmäaineen mukana pihalle. Tietty höyrystimen puolella vähän hankalampaa kun se voi olla märkä kondenssivedestäkin.

[Repro]

Alkuperäinen kirjoittaja Arska-tehtaalta

Mistähän se mahtaa saada kompuran käyntitiedon? Oisko kompuran vaihdon yhteydessä tullu joku fiba?

Tää on ihan uusinta uutta tää vika.