Moottorin tarvitsema ilmamäärä

[Mikki]

ja kumminkin joku kysyy kohta paljonko ilma painaa???

Ollaan viksuja ja kerrotaan sekin, jotta 1m3 ilmaa painaa TASAN kilon eli tuhat grammaa...

Saivartelijat voivat sitten tunkea sen kosteus% sitten ihan omaan an******sa...

[vmt]

Alkuperäinen kirjoittaja Mikki

ja kumminkin joku kysyy kohta paljonko ilma painaa???

Ollaan viksuja ja kerrotaan sekin, jotta 1m3 ilmaa painaa TASAN kilon eli tuhat grammaa...

Saivartelijat voivat sitten tunkea sen kosteus% sitten ihan omaan an******sa...

Silläkin uhalla, että leimautuu pilkunnussijaksi, niin pakko korjata, että ilma ei paina tasan kiloa. Tai voi se sen painaa jossain kahden kilometrin korkeudessa ja +2 asteen lämpötilassa.

NTP (0 astetta C ja normaali ilmanpaine) olosuhteissa kuitenkin paljon enemmän, eli n.1,3 kg/m3. Tuossa nyt joku linkki, joka ekana vastaan sattui: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilma
Kuivan ilman tiheydelle voi käyttää esim. huoneenlämmössä ja täälläpäin normaaleilla korkeuksilla likiarvoa 1,2 kg/m3.

Ja tässähän ei sitten kosteusprosentti vaikuta, kun se ei noissa tiheyksissä ole mukana.

Joten jos tuota TASAN kiloa käyttää laskennassa, niin on aika reilusti seokset pielessä...

[Mikki]

Alkuperäinen kirjoittaja vmt

Silläkin uhalla, että leimautuu pilkunnussijaksi, niin pakko korjata, että ilma ei paina tasan kiloa. Tai voi se sen painaa jossain kahden kilometrin korkeudessa ja +2 asteen lämpötilassa.

NTP (0 astetta C ja normaali ilmanpaine) olosuhteissa kuitenkin paljon enemmän, eli n.1,3 kg/m3. Tuossa nyt joku linkki, joka ekana vastaan sattui: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilma
Kuivan ilman tiheydelle voi käyttää esim. huoneenlämmössä ja täälläpäin normaaleilla korkeuksilla likiarvoa 1,2 kg/m3.

Ja tässähän ei sitten kosteusprosentti vaikuta, kun se ei noissa tiheyksissä ole mukana.

Joten jos tuota TASAN kiloa käyttää laskennassa, niin on aika reilusti seokset pielessä...

Ihan standardi juttu:
- 1000mbar ja 1m3 = 1000g eli kansanomaisesti kilo...
Miksiköhän ilmanpaine ilmoitetaan merenpinnan tasolla 1210mbar???
Miksi autot tuottavat pakkasella enemmän tehoa kuin helteessä???
Miksi turboahdettujen autojen ahtimet hajoavat kovassa helteessä tai kovassa pakkasessa???
Ilmankosteudella varmaankin jotain tekoa...

nm. 500cid ja 3000hp / 6.12sek - 402,15m suoraanajossa...

[Timo_L]

Alkuperäinen kirjoittaja Mikki

Ihan standardi juttu:
- 1000mbar ja 1m3 = 1000g eli kansanomaisesti kilo...
Miksiköhän ilmanpaine ilmoitetaan merenpinnan tasolla 1210mbar???
Miksi autot tuottavat pakkasella enemmän tehoa kuin helteessä???
Miksi turboahdettujen autojen ahtimet hajoavat kovassa helteessä tai kovassa pakkasessa???
Ilmankosteudella varmaankin jotain tekoa...

nm. 500cid ja 3000hp / 6.12sek - 402,15m suoraanajossa...

Kansanomaisesti kyllä kilo, mutta eikös NTP- olosuhteissa ilma paina jotain reilut 1200g/ M^3? Jos nyt yhtään muistan fysiikasta ja kemiasta mitään Ja tuo "kilo" on vain kilo, ei virallinen kilon määritelmä

Sehän on kyllä ihan fakta että ilmanlämpö ja kosteus vaikuttaa helvetisti moottorista saatuihin teholukemiin. Yksi hyvä pointti on noi kiihdytysautot, toinen hyvä esimerkki on toisen sortin kiihdytysvehkeet - lentokoneet. Lämpimän/ kostean kelin lentoonlähtöpainoissa ja/tai tarvittavassa kiitotien pituudessa on aivan järkyttäviä eroja. Ja toki vaikuttaa myös maaston korkeus.

[vmt]

Alkuperäinen kirjoittaja Mikki

Ihan standardi juttu:
- 1000mbar ja 1m3 = 1000g eli kansanomaisesti kilo...
Miksiköhän ilmanpaine ilmoitetaan merenpinnan tasolla 1210mbar???
Miksi autot tuottavat pakkasella enemmän tehoa kuin helteessä???
Miksi turboahdettujen autojen ahtimet hajoavat kovassa helteessä tai kovassa pakkasessa???
Ilmankosteudella varmaankin jotain tekoa...

nm. 500cid ja 3000hp / 6.12sek - 402,15m suoraanajossa...

Varmaan kannattaisi lukea ne standardijutut uudelleen, niin selviää se ilman tiheyskin sitten.

Siihen ilmoitettuun normaali-ilmanpaineeseen merenpinnan tasolla ei vaikuta se kosteus.

Kun luet ne standardijutut uudestaan, niin huomaat kuinka paljon lämpötila vaikuttaa ilman tiheyteen ja sitten voit miettiä kuinka paljon sillä on vaikutusta niiden ahtimien hajoamiseen. Vai aattelitko, että pakkasella ne hajoaa vedenpuutteeseen? Silloinhan ilmassa ei ole vettä massayksikköinä kuin hyvin vähän, vaikka suhteellinen kosteus olisikin 100%. Silti ilman tiheys on suurimmillaan juuri silloin kovilla pakkasilla. Vielä kun tuohon tutkit sen, kuinka paljon ilma voi sisältää vettä vaikkapa +30 asteen lämpötilassa, niin näet, mitkä asiat vaikuttaa minkäkin verran.

[RIPAX]

Kaikki edellämainittu on juuri sitä materiaalia jota käytiin läpi niillä tunneilla ku meikä lintsasi koulusta. Mut pari ruuvaritason "nyrkki"säätöä:kuumalla kelillä säädetään laihemmalle ku kylmällä. Viileänä kesäiltana varsinki sateen jälkeen rikkaammalle,ja tää ei oo mikään Tauno Palo/ Ansa ja juhannuskoivut heiluu juttu. Eli se kosteus ja viileys vaatii lisää pensaa = lisää löylyä. Tämä pätee varsinkin tiukka viritteisissä kakstahtisissa. Esim. 125cc crossi pyörissä on yleisesti yli40hv. Mäntä moottorisissa lentskareissa turbo ei ole niinkään tehon takia vaan siksi että päästään korkeammalle,yläilmoissa kun on vähempi ilmanpainettta joten sitä pitää ihan tyrkyttää moottorille ettei tukehdu.

[helmapelti]

Miksi ahdin hajoaisi pakkasessa? Tietty jos pakkanen estää voitelun tai imuputkista irtoaa jäätä mutta miksi muuten?
No miksi se hajoaisi helteessä? Ehkä öljy ohenee ja öljynpaine laskee mutta lämpökuormaa ahdin kai kestää enemmän kuin kone.

[RIPAX]

Alkuperäinen kirjoittaja helmapelti

Miksi ahdin hajoaisi pakkasessa? Tietty jos pakkanen estää voitelun tai imuputkista irtoaa jäätä mutta miksi muuten?
No miksi se hajoaisi helteessä? Ehkä öljy ohenee ja öljynpaine laskee mutta lämpökuormaa ahdin kai kestää enemmän kuin kone.

Käytännössä se ahdin useimmiten hajoaa ihan kuluneisuuttaan,tai sinne pääsee joku kokkare niinku ilmanputsarin tiivisteen riekale tai joku kokkare itse putkista tms. Tässä kai ajettiin takaa sen ahtimen toimintaa ilman tiheyteen liittyen,merkitystä on myös kaiken kaikkiaan moottorin ohjauksen ja anturitietojen paikkansa pitävyyteen äärioloissa. Se että ahdin hajoaa kuumassa vois olla merkki siitä et ei oo jälki käytetty tai jos kylmässä ni voi syy voi olla muualla kuin itse ahtimessa. Itsellänikin herää kysymys: mistä tietää että ahdin on pakkasen takia hajonnut? Miksi kaikki ahtimet eivät ole pakkasessa millänsäkään?

[Mikki]

Alkuperäinen kirjoittaja helmapelti

Miksi ahdin hajoaisi pakkasessa?

Kylmää ilmaa menee enemmän, jolloin ilmamassa on suurempi, jotta saadaan aikaan haluttu ahtopaine, eli turbiini joutuu "pumppaamaan" enemmän ilmaa (ja pyörimään enemmän kierroksia) jotta pelit kulkee. Aiheuttaa vääntömomentin laskemisen kompuran puolella ja sen takia akseli napsahtaa...

Havaittavissa ainakin omasa ajopelissä, jotta pakkasella tuntuu "iloisesti" vinkuvan, kun muuten onpi suht äänetöntä!

Alkuperäinen kirjoittaja helmapelti

No miksi se hajoaisi helteessä?

Ilmamassa painavaa koska sisältää vettä suhteessa "normaaliin" tilanteeseen ja painava ilma rasittaa kompressoripyörää, jolloin akseliin kohdistuu jälleen normaalia suurempi vääntömomentti ja "naps"...

Tämä ei ole TIETEELLISTÄ faktaa vaan 20vuoden "päättelyn" tulos, koska ahtimet nyt tuppaa paukahtamaan aina "ääriolosuhteissa", eli pakkasilla ja helteillä (ilman että autoista on muuta vikaa löydetty...)