Moottorin tarvitsema ilmamäärä
 

Miten lasketaan 4-tahti moottorin imemä ilma?
Eli meneekö se suoralla kaavalla esim. 2 litrasen koneen 1-kampiakselin kierros = 1L ilmaa?

Noinhan se karkeastiottaen vapaastihengittävässä moottorissa on. Todellisuudessa 100%:n täytöstä ei sylintereihin ihan helpolla tule eikä varsinkaan koko kierrosalueella.

1L polttoainetta/14000L ilmaa

riippuen tietysti aineesta..
12,7/1 on kai se liki tavoiteltua bensa moottoreissa ja joku 15/1 tuntuu olevan diisselissä raja jonka jälkeen savutus ja terminen kuorma alkaa nousemaan jyrkästi vaikka ehkä tehoa saadaan vielä hiukan puristettua lisää jos enemmän soppaa annetaan... ja nuo ovat siis ilmaa kg/polttoainetta kg..
diisselihän käy normaalisti suurella ilma ylijäämällä, tyhjäkäynnillä voi olla luokkaa 100/1 seokset, bensassa taasen tavoitellaan aina optimaalista seosta, turvallisuu syistä yleensä vedetään ainakin ahdoilla vähän rikkaan puolelle.. tietysti oma asiansa ovat laihaseos moottorit, mutta niihin en nyt puutu eikä ole edes tietoa niistä..

jep, ihan helpolla ei tuota 100% täytöstä saada, eikä varsinkaan näillä kulkineilla mitä täälllä palstalla liikkuu, mutta kyllä se vapariinkin on mahdollista saada hyvin imu- ja pakosarja pulssittamalla jopa yli 100% täytös vaikka se hullulta kuulostaakin!
pitää tällöin tietysti olla muutkin asiat kunnossa, nokat, kanavat oikein muotoillut, virtaavat venttiilit, seetit jne..

Aikanaan kun Keke vielä ajoi formuloissa niin ahtamattomaan Cosworthin koneeseen saatiin (tietyllä pyörimisnopeusalueella) n. 0,3 bar ahtopainetta. Tuo lukema 0,3 on aika kaukainen muistikuva, ihan takuuseen en mene.

Olisko toi kone: http://www.redbubble.com/people/marc...ula-one-engine

Ram Air
 

Formuloissa on varmaankin ollut kyseessä osaltaan myös ns Ram Air ahtaminen.

http://en.wikipedia.org/wiki/Ram-air_intake

Sekin on aika hankala järjestää noihin offroad kapistuksiin ;)

Näin saattaa olla, en tarkaan tiedä miten asian ovat toteuttaneet noissa formuloissa. Kyllähän siitäkin ahtopainetta saadaan, kun painetaan suoralla 300 km/h.

Jotenkin on jäänyt takaraivoon sellainen muistikuva, että tuosta kossun koneesta saatiin penkissä mitattua tuo "ahtopaine". Siinä idea oli ilman värähtely noissa tarkkaan muotoilluissa imutorvissa. Eli imuventtiilin auetessa oli ilma liikkeelle kohti sylinteriä jo valmiiksi.

Suoralla kaavalla 1 kampuran kierros= koneen koon verran ilmaa, eri sylinterit vaan vetää sen eri aikaan..;)

14,7kg/1kg ilma/Bensa on täydellinen palaminen

Nyt meni kyl mult tää homma ohi, mihis tää perustuu?:confused:

Mun käsityksen mukaan kampuran tarvii pyörii 2 kokonaist kierrost ennenko kaikki sylinterit on imeny ittensä täyteen eli koneen koon verran.

Vai oliks tää taas joku "apinaa koijataan" kompaläppä :D

Apinan aivot, sori:D. Jäi tietysti pari tahtia välistä:(

VVT.
 

Tojotalla on se VVT, ja kelläs oli T-vis? se kai on just semmonen "pulssiahdettu" tai resonanssi ahdettu mut kovin kapealla kierros alueellahan siitä on hyötyä. Aikoinaan oli Ducati motskareissa semmone vaijeri viritys mikä pidensi/lyhensi semmosta torvea imupuolella et sil ois just tehostettu sitä resonanssia. Samasta syystä Suzuki väitti että heidän koneensa on sitä tehokkaampi mitä isompi on ilman putsarin tilavuus. No se kone kiersi muistaakseen 18000kierr./min ja löylyä n.230hv joten ei taida vaikuttaa näissä meitin värkeissä. Ja sen takiahan on nyky motoreissa se ilmamassa mittari kun on niin epätasanen se ilman tarve koneessa joten on hankala annostella pentsiiniä. Tosin ei moni tehokaskaan moottori oo sitä massamittaria tarvinnu.

hyvä että joku oikelukee kirjoitetun, ei ole aina ihan oikea suhde lomalla, yöllä ja viinalla :D

eli tuo 14,7 on oikein..

Tai siis vähiten epätäydellinen.

ja kumminkin joku kysyy kohta paljonko ilma painaa???

Ollaan viksuja ja kerrotaan sekin, jotta 1m3 ilmaa painaa TASAN kilon eli tuhat grammaa...

Saivartelijat voivat sitten tunkea sen kosteus% sitten ihan omaan an******sa...

Variable Valve Timing, eli ei vaikuta imusarjaan millään tavalla vaan muuttaa nokka-akseleiden ajoitusta moottorin ohjauksen mukaan. Toimii moottorin öljynpaineella hydraulisesti (ja kaikilla lähes sama lyhenne muuten...)

Siis patopaine, sellanen moottorikin löytyy SR-71 Blackbird:stä, mut se meneekin korkeella ja KOVAA!!!
http://en.wikipedia.org/wiki/Lockheed_SR-71_Blackbird

Ei oo, ajaa tarpeeks kovaa ja rakentaa sen painekammion... Eli Ram Air - intake joka muuten on rakennettu aikoinaan mm. Hemi Cudaan!!! Ja olisha se komeeta ku muut hiippailee suolla, niin itte vetäis 200lasissa ja plaanissa :eek::eek::eek:

VVT.
 

Kun nyt päästiin tähän meikäläisen lempi aiheeseen ni venttiilien ajotus ei toki vaikuta imusarjaan mutta imusarjan resonanssiin kylläkin,imuilman puristumiseen toki vaikuttaa moni asia. Motskareissa oli/on yleisesti käytetty patopainetta hyväksi,Hayabusassa tais olla 10% enemmän tehoa 300km/h nopeudessa kun esim. dynossa. Ensimmäisiä scooppeja mitä jenkki autoihin tehtiin ei oltu testattu sen kummemmin eikä ne aina toimineet imuilmaa edes auttavasti. Olivat lähinnä koriste kunnes aerodynamiikka kehittyi.

Silläkin uhalla, että leimautuu pilkunnussijaksi, niin pakko korjata, että ilma ei paina tasan kiloa. Tai voi se sen painaa jossain kahden kilometrin korkeudessa ja +2 asteen lämpötilassa.

NTP (0 astetta C ja normaali ilmanpaine) olosuhteissa kuitenkin paljon enemmän, eli n.1,3 kg/m3. Tuossa nyt joku linkki, joka ekana vastaan sattui: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilma
Kuivan ilman tiheydelle voi käyttää esim. huoneenlämmössä ja täälläpäin normaaleilla korkeuksilla likiarvoa 1,2 kg/m3.

Ja tässähän ei sitten kosteusprosentti vaikuta, kun se ei noissa tiheyksissä ole mukana.

Joten jos tuota TASAN kiloa käyttää laskennassa, niin on aika reilusti seokset pielessä...

Juuri näin, ajatukseni kun ei ollut alkaa saivartelemaan, vaan kertomaan tuon VVT lyhenteen!

Imusarjan resonanssi onkin sitten "haastavampi" juttu, jota ei ehkä kannata täällä alkaa laskeskelemaan!!!

Ihan standardi juttu:
- 1000mbar ja 1m3 = 1000g eli kansanomaisesti kilo...
Miksiköhän ilmanpaine ilmoitetaan merenpinnan tasolla 1210mbar???
Miksi autot tuottavat pakkasella enemmän tehoa kuin helteessä???
Miksi turboahdettujen autojen ahtimet hajoavat kovassa helteessä tai kovassa pakkasessa???
Ilmankosteudella varmaankin jotain tekoa...

nm. 500cid ja 3000hp / 6.12sek - 402,15m suoraanajossa...

Kansanomaisesti kyllä kilo, mutta eikös NTP- olosuhteissa ilma paina jotain reilut 1200g/ M^3? Jos nyt yhtään muistan fysiikasta ja kemiasta mitään :o Ja tuo "kilo" on vain kilo, ei virallinen kilon määritelmä ;)

Sehän on kyllä ihan fakta että ilmanlämpö ja kosteus vaikuttaa helvetisti moottorista saatuihin teholukemiin. Yksi hyvä pointti on noi kiihdytysautot, toinen hyvä esimerkki on toisen sortin kiihdytysvehkeet - lentokoneet. Lämpimän/ kostean kelin lentoonlähtöpainoissa ja/tai tarvittavassa kiitotien pituudessa on aivan järkyttäviä eroja. Ja toki vaikuttaa myös maaston korkeus.

Varmaan kannattaisi lukea ne standardijutut uudelleen, niin selviää se ilman tiheyskin sitten.

Siihen ilmoitettuun normaali-ilmanpaineeseen merenpinnan tasolla ei vaikuta se kosteus.

Kun luet ne standardijutut uudestaan, niin huomaat kuinka paljon lämpötila vaikuttaa ilman tiheyteen ja sitten voit miettiä kuinka paljon sillä on vaikutusta niiden ahtimien hajoamiseen. Vai aattelitko, että pakkasella ne hajoaa vedenpuutteeseen? Silloinhan ilmassa ei ole vettä massayksikköinä kuin hyvin vähän, vaikka suhteellinen kosteus olisikin 100%. Silti ilman tiheys on suurimmillaan juuri silloin kovilla pakkasilla. Vielä kun tuohon tutkit sen, kuinka paljon ilma voi sisältää vettä vaikkapa +30 asteen lämpötilassa, niin näet, mitkä asiat vaikuttaa minkäkin verran.

Käytäntöä..
 

Kaikki edellämainittu on juuri sitä materiaalia jota käytiin läpi niillä tunneilla ku meikä lintsasi koulusta. Mut pari ruuvaritason "nyrkki"säätöä:kuumalla kelillä säädetään laihemmalle ku kylmällä. Viileänä kesäiltana varsinki sateen jälkeen rikkaammalle,ja tää ei oo mikään Tauno Palo/ Ansa ja juhannuskoivut heiluu juttu. Eli se kosteus ja viileys vaatii lisää pensaa = lisää löylyä. Tämä pätee varsinkin tiukka viritteisissä kakstahtisissa. Esim. 125cc crossi pyörissä on yleisesti yli40hv. Mäntä moottorisissa lentskareissa turbo ei ole niinkään tehon takia vaan siksi että päästään korkeammalle,yläilmoissa kun on vähempi ilmanpainettta joten sitä pitää ihan tyrkyttää moottorille ettei tukehdu.