Turvakaarisäännöt

[sos]

Alkuperäinen kirjoittaja Killman

Onko tällainen kiinnitys mahdollinen?

Kaari hitsataan alapuolen tukilevyyn, tällätavalla hitsaus helppoa kun kaari tulee pohjasta läpi maahan/lattiallle ja ympärihitsaus helppoa. Samoin kattotasolle hitsaus mahdollista kun kaari on katosta irti. Kiinnitys sääntöjen mukaisilla pulteilla kun laput irralliset lattiasta.

Toisinsanoen, jos normaalisti kaari hitsattu yläpuolen lappuun ja tukilappu alapuolella niin nyt päinvastoin. Mielestäni tällä ei ole kestävyyden kannalta eroa.

paitsi kaadon sattuessa kaikki voima kohdistuu pultteihin eikä lattiaan toisaalta sivu suunnassa kestävämpi . korjatkaa jos olen väärässä.
taka tukia ei saa taivuttaa ja diakonaali pitää olla mutta eri vaihtoehtoja on monia

[Byrocrat]

Alkuperäinen kirjoittaja sos

paitsi kaadon sattuessa kaikki voima kohdistuu pultteihin eikä lattiaan toisaalta sivu suunnassa kestävämpi . korjatkaa jos olen väärässä.
[COLOR="rgb(255, 140, 0)"]taka tukia ei saa taivuttaa ja diakonaali pitää olla[/COLOR] mutta eri vaihtoehtoja on monia

SOS jo ehtikin perustelemaan miksi tukilappujen pitää olla lattian alapuolella tai päällehitsattuina vahvistamassa lattiaa eikä kuten piirroksessasi eli tuota ehdottamaasi vaihtoehtoa et löydä liite J:stä

[Killman]

Olisikohan vaan pultti se heikoin kohta, M10 8.8 pultti kestää muistaakseni reilut 5000 kg vetoa ja leikkausta reilun puolet siitä eli voiman joka katkaisee 4 pulttia tulisi olla >20 000 kg. Mitäköhän tuollainen tervekkään lattiapelti kestänee?

Olisiko muita perusteluja.

[FunJam]

Puhumattakaan jeepin pelleistä

Mutta asiaan.. Heikentääköhän tuo putken kokoinen reikä peltiä merkittävästi? Sehän tulee lisää normaali tapaukseen verrattuna. Vaatinee kyllä melko moisen voiman silti, jos painaa tuon ylemmän lapun reijästä läpi.

[Byrocrat]

Alkuperäinen kirjoittaja Killman

Olisikohan vaan pultti se heikoin kohta, M10 8.8 pultti kestää muistaakseni reilut 5000 kg vetoa ja leikkausta reilun puolet siitä eli voiman joka katkaisee 4 pulttia tulisi olla >20 000 kg. Mitäköhän tuollainen tervekkään lattiapelti kestänee?

Olisiko muita perusteluja.

Jos kysyjä periaatteesta haluaa saivarrella niin kyllä tuo pienikin turha reikä henkentää lattiapeltiäkin ja pultit ovat siltikin vain neljä pulttia. Mitä kun ne löystyvät ja pääsevät nitkumaan niin putoaa kaaret lattasta läpi. Ja vaikka pultti kestäisikin niin entäs sen mutterin tai pultin kierteet kjorkkaa

Yksinkertainen perustehan on että säännöt eivät tuota rakennetta salli vaikka kuinka todistaisit että ne pultit kyllä kestää

Toinen asia sitten on, että jos rakennat kaaret tuolla periaatteella ja pulttaat ne paikalleen. Senjälkeen hitsaat lapun alapuoleta kiinni lattiaan ja sisäpuolelta tuon irtonaisen lapun kaareen kiinni täydellä saumalla niin kukaanhan ei pysty tarkastamaan, että sulla on kaaren jalkaosa sääntöjen vastainen eli laput väärässä järjestyksessä. Kaarien vaihtaminen/irroitus on tuollaisena sitten jo vaikeampaa, mutta sehän on sitten eri juttu. Ja korostan että tuo on sitten edelleenkin sääntöjen vastainen, mutta kun etsit kiertotietä niin tuossa vihjeeksi kiertää niitä sääntöjä.

[Killman]

Byrokraatille tiedoksi että tarkoitus ei ole kiertää sääntöjä vaan pohtia miten kaaret saisi helpoiten tehtyä. Ei ole kovin helppoa hitsata kunnon saumoja ympäri jos putki on lähes kiinni korissa, kuten sen ymmärtääkseni tulee olla.

Alkuperäinen kirjoittaja Killman

Byrokraatille tiedoksi että tarkoitus ei ole kiertää sääntöjä vaan pohtia miten kaaret saisi helpoiten tehtyä. Ei ole kovin helppoa hitsata kunnon saumoja ympäri jos putki on lähes kiinni korissa, kuten sen ymmärtääkseni tulee olla.

Mitäs vaikeeta siinä on kun tekee pohjaan kaarien mentävät reiät, nostaa pääkaaret niin ylös kuin haluaa, sovittaa ja heppaa katon rajassa kulkevat putket paikoilleen, pudottaa kaaret alas ja hitsaa yläputket ympäri. Sitten nostetaan kaaret takasi ylös ja tehdään oviputket, diagonaali, takatuet ja poikkiputket. Nostetaan kaaret ylös ja merkitään pääkaarten katkaisukohdat, lasketaan alas ja rälläpyörä laulamaan. Nostenaan ylös ja hitsuutellaan laput lattiaan ja kaariin. Yleensä kun kaaret laskee alas niin kattoputket osuvat sopivasti sivuikkunoiden kohdalle niin saa helposti tinattua ympäri. Muutamat kaaret on jokkisvehkeisiin tullut väännettyä ja hyvin on onnistunu.

[Byrocrat]

Alkuperäinen kirjoittaja Rekisteröimätön

Mitäs vaikeeta siinä on kun tekee pohjaan kaarien mentävät reiät, nostaa pääkaaret niin ylös kuin haluaa, sovittaa ja heppaa katon rajassa kulkevat putket paikoilleen, pudottaa kaaret alas ja hitsaa yläputket ympäri. Sitten nostetaan kaaret takasi ylös ja tehdään oviputket, diagonaali, takatuet ja poikkiputket. Nostetaan kaaret ylös ja merkitään pääkaarten katkaisukohdat, lasketaan alas ja rälläpyörä laulamaan. Nostenaan ylös ja hitsuutellaan laput lattiaan ja kaariin. Yleensä kun kaaret laskee alas niin kattoputket osuvat sopivasti sivuikkunoiden kohdalle niin saa helposti tinattua ympäri. Muutamat kaaret on jokkisvehkeisiin tullut väännettyä ja hyvin on onnistunu.

Nyybin esittämä tapa helppo ja yksinkertainen ja täyttää liite J:n vaatimukset. Periaatteessahan tuo on sama jota Killmann piirroksellaan haeskeli, mutta se kaaren jalkalappu on oikeassa paikassa. Siinä sinulle ratkaisu

[baxxter]

Alkuperäinen kirjoittaja Byrocrat

Toinen asia sitten on, että jos rakennat kaaret tuolla periaatteella ja pulttaat ne paikalleen. Senjälkeen hitsaat lapun alapuoleta kiinni lattiaan ja sisäpuolelta tuon irtonaisen lapun kaareen kiinni täydellä saumalla niin kukaanhan ei pysty tarkastamaan, että sulla on kaaren jalkaosa sääntöjen vastainen eli laput väärässä järjestyksessä. Kaarien vaihtaminen/irroitus on tuollaisena sitten jo vaikeampaa, mutta sehän on sitten eri juttu. Ja korostan että tuo on sitten edelleenkin sääntöjen vastainen, mutta kun etsit kiertotietä niin tuossa vihjeeksi kiertää niitä sääntöjä.

Jos putki on hitsattu alalappuun kiinni ja alalappu on hitsattu täysin saumoin koriin kiinni, täyttää se säännön määritelmän, vaikka puuttuis pultit ja yläpuolen lappu. Vaikka korissa on putken mentävä reikä.

"Korikiinnityksen vahvikelapun materiaalivaatimus vähintään 3 mm paksu ja 120 cm2 pinta-ala

kiinteästi hitsaamalla täysin saumoin"

Pinta-alaan vaikka 24cm2 lisää, jos korista puuttuu vaikka 55mm putkelle tehty reikä siitä keskeltä?
Väittäisin että on ihan yhtä vahvakin, ainakin sitten jos hitsaa vielä putken siitä reiän kohdalta koriin.
Kelpaisko?

[Byrocrat]

Alkuperäinen kirjoittaja baxxter

Jos putki on hitsattu alalappuun kiinni ja alalappu on hitsattu täysin saumoin koriin kiinni, täyttää se säännön määritelmän, vaikka puuttuis pultit ja yläpuolen lappu.

Väittäisin että on ihan yhtä vahvakin, ainakin sitten jos hitsaa vielä putken siitä reiän kohdalta koriin.
Kelpaisko?

Eipähän tuo sääntöä täytä jos on pelkästään lattian alapuolella hitsattuna tuo lappu, kun sääntö sanoo että pitää olla kiinnitysjalan lisäksi tuo hitsattu tai irrallinen lappu ja vähintään kolme pulttia
Kestävyydestä en lähde väittelemään, mutta kyllä nuo sääntöjenmukaisetkin kaaret menevät lattiasta läpi jos pelti siitä ympäriltä on riittävän väsynyttä Ralli- ja jokispuolella tuotakin tapahtuu ja on sellaista nähty offikikottimissakin On sitten toinen asia jos kyse on runkopeli jossa kaaret voi tuke varmemmaksi vakuudeksi suoraan runkoon.

[baxxter]

Alkuperäinen kirjoittaja Byrocrat

Eipähän tuo sääntöä täytä jos on pelkästään lattian alapuolella hitsattuna tuo lappu, kun sääntö sanoo että pitää olla kiinnitysjalan lisäksi tuo hitsattu tai irrallinen lappu ja vähintään kolme pulttia

"Kiinnitys

Korikiinnityksen vahvikelapun materiaalivaatimus vähintään 3 mm paksu ja 120 cm2 pinta-ala

kiinteästi hitsaamalla täysin saumoin,
tai
pulttiliitoksella 3 kpl M8 pultteja, kun vastapuolella on koriin kiinteästi hitsattu lappu,
tai
pulttiliitoksella 4 kpl M10 pultteja, kun vastapuolella on irtonainen vastaava lappu."

Tuon mukaan riittää kyllä kiinteästi koriin hitsattu lappu, eikä vaadita yhtään pulttia eikä muuta lappua?
Enemmän ajateltuna tuo mun "ehdotus" ei taida ihan yhtä vahva olla kuin sisäpuolinen lappu, mutta sääntöjen mukainen? Jos laittais molemmin puolin laput, hitsais kaikki saumat kiinni niin varmasti olis hyvä. Pelkkiin pultteihin en luottais.. Ei vaan kuulosta hyvältä

[Mikki]

Alkuperäinen kirjoittaja Killman

Olisikohan vaan pultti se heikoin kohta, M10 8.8 pultti kestää muistaakseni reilut 5000 kg vetoa ja leikkausta reilun puolet siitä eli voiman joka katkaisee 4 pulttia tulisi olla >20 000 kg. Mitäköhän tuollainen tervekkään lattiapelti kestänee?

Olisiko muita perusteluja.

Ei vaikee laskutoimitus:
F=ma eli woima=massa x kiihtyvyys (tai hidastuvuus, eli negaatio kiihtyvyydelle).

Otetaan Kuksa merikontin päälle ja roiskastaan tonttiin. Korkeutta n. 3metriä ja lähtönopeus nolla. Auton massa laskun helpottamiseksi ~2000kg (huomioon ei oteta kiihtyvyyttä eteenpäin, joka hieman muuttaa lopputulosta, muttei romun määrää)

Pääkari antoi periksi n. 0,1m eli hidastuvuudeksi summaten ~60G

eli 2000kg x 60 = 120000kg hetkellistä voimaa, joten leikkausvoimaa neljällä pultilla 30tonnia / pultti...

Ja muut teoreetikot saa laskea sitten leikkausvoiman 3mm levylle 10mm reiästä

[Mise]

Alkuperäinen kirjoittaja Mikki

Ei vaikee laskutoimitus:
F=ma eli woima=massa x kiihtyvyys (tai hidastuvuus, eli negaatio kiihtyvyydelle).

Otetaan Kuksa merikontin päälle ja roiskastaan tonttiin. Korkeutta n. 3metriä ja lähtönopeus nolla. Auton massa laskun helpottamiseksi ~2000kg (huomioon ei oteta kiihtyvyyttä eteenpäin, joka hieman muuttaa lopputulosta, muttei romun määrää)

Pääkari antoi periksi n. 0,1m eli hidastuvuudeksi summaten ~60G

eli 2000kg x 60 = 120000kg hetkellistä voimaa, joten leikkausvoimaa neljällä pultilla 30tonnia / pultti...

Ja muut teoreetikot saa laskea sitten leikkausvoiman 3mm levylle 10mm reiästä

Voisitko sen verran valaista tätä ei-vaikeeta laskutoimitusta, että mistä tuo 60 G oikein tuli?

[pkarlstedt]

Alkuperäinen kirjoittaja Mise

Voisitko sen verran valaista tätä ei-vaikeeta laskutoimitusta, että mistä tuo 60 G oikein tuli?

Sillä aikaa kun Mikki laskee uudestaan voisin laittaa oman ehdotukseni:

Vauhti kiihtyy pysähdyksistä kolmen metrin matkan kiihtyvyydellä G ja hidastuu sitten 0,1 m matkalla pysähdyksiin. Veikkaisin hidastuvuudeksideksi 30 G.

- p

Edit: Ja tuosta jos jatketaan ajattelua niin rojaus tulee pelkästään pääkaarelle, kun siitä ja takatuista saadaan vain suorakulmainen kolmio. Taskulaskimeen kai sitten näplätään 60 000 kg / (2x4), ja saadaan 7 ja puoli tuhatta kiloa vetoa pulttia kohti. (Ei leikkausta, kun laput ovat lattiaa vasten)

[Mikki]

Alkuperäinen kirjoittaja pkarlstedt

Vauhti kiihtyy pysähdyksistä kolmen metrin matkan kiihtyvyydellä G ja hidastuu sitten 0,1 m matkalla pysähdyksiin. Veikkaisin hidastuvuudeksideksi 30 G.

Aika lähellä, mutta tuo fysiikan tunnetuin lauseke E=mc2 muuttaa hommaa hieman ns. nopeuden neliö) ja sieltä se 60G saadaan, tai tarkemmin hidastuvuudesta joka on 0,1m matkalla tapahtuva, jolloin woimaa on hetkellisesti TODELLA rajusti (mittarilla menisi varmaankin lähelle 100G hidastuvuutta, koska ei se putki ala ihan ensikosketuksesta kasaan menemään, vaan vaatii "aloitusvoiman")

Tarvii laskea taulukko MathCad:lla ja liittää kuvana tänne, niin saatte mielenrauhan...