Turbo topicci

[Pertura]

Aikamoisilta kuulostavat painelukemat tolle ahtimelle. Tässä ainoa GT32 kompressorikartta minkä Garrettin sivuilta löysin:



Tosta kun katselee, niin kartta loppuu jo painesuhteeseen 3. Eli käytännössä 2 bar jälkeen kompura toimii enää ilmalämpöpumppuna, joten on ihan oikeasti mahdotonta uskoa että 2,5 bar ja sitä suuremmilla ahdoilla pysyttäisiin tolla hyrrällä mitenkään järkevissä pakopaineissa/-lämmöissä. Minkälaisia pakolämpöjä noista kattiloista on mitattu?

[Solmurauta]

^Tuntuu toimivan tractorpullingissakin "vähän" ylipaineella jos 1,5bar keskipaineelle tarkoitetuilla ahtimilla vedetään 5,5bar paineilla. Turha hienostella kartoilla?

[ventora]

Alkuperäinen kirjoittaja Solmurauta

^Tuntuu toimivan tractorpullingissakin "vähän" ylipaineella jos 1,5bar keskipaineelle tarkoitetuilla ahtimilla vedetään 5,5bar paineilla. Turha hienostella kartoilla?

kyllä se voiman tulo loppuu kun pudotaan kartalta pois,ei ole montaa ahdinta millä mennään 5,5bar,4bar on jo todella paljon yhdessä vaiheessa.

[Pertura]

Alkuperäinen kirjoittaja Solmurauta

^Tuntuu toimivan tractorpullingissakin "vähän" ylipaineella jos 1,5bar keskipaineelle tarkoitetuilla ahtimilla vedetään 5,5bar paineilla. Turha hienostella kartoilla?

Jep, tää summaakin tän keskustelun aika hyvin.

[HV]

ja sit ku me kotivirittäjät vielä muistetaan että ahtopaineen kasvu ei tarkoita yhtä kuin tehonkasvua, ilman määrä on ratkaiseva tekijä

[Sutsu]

Alkuperäinen kirjoittaja HV

ja sit ku me kotivirittäjät vielä muistetaan että ahtopaineen kasvu ei tarkoita yhtä kuin tehonkasvua, ilman määrä on ratkaiseva tekijä

Viisastellaan.. Ilman määrällä ei ole mitään merkitystä, hapen määrä ratkaisee.

Ahtopaine kyllä kertoo paljon, mutta lisäksi tarvii tietää ainakin lämpötila ja kierrosluku jolla jokin vääntömomentti esiintyy, jos tehosta puhutaan. Teho ja vääntömomentti ei kulje samaa viivaa joten siinä tulee tämä ilma(happi)määrä eteen.

Solmuraudalla on kyllä vakuuttavia tuloksia, jos ovat totta. Enkä niitä kumotakkaan osaa.

[sisua45]

Alkuperäinen kirjoittaja Sutsu

Teho ja vääntömomentti ei kulje samaa viivaa

Teho on teoreettinen arvo joka lasketaan vääntömomentista. En vaan enää muista kaavaa, googlella varmaan löytyy. Kun moottori on jarrupenkissä, niin jarru mittaa juurikin vääntömomenttia koko ajan. Siitä sitten laskemalla saadaan niitä esson baarissa rakastettuja hevosvoimia, tai kilowatteja.

[härdelli]

Alkuperäinen kirjoittaja sisua45

Teho on teoreettinen arvo joka lasketaan vääntömomentista. En vaan enää muista kaavaa, googlella varmaan löytyy. Kun moottori on jarrupenkissä, niin jarru mittaa juurikin vääntömomenttia koko ajan. Siitä sitten laskemalla saadaan niitä esson baarissa rakastettuja hevosvoimia, tai kilowatteja.

Eikös se teho ollu juurikin väännön, kierrosten ja ajan jonkinlainen suhdeluku, noin niinku moottorista mitattuna? Joskus muinoin hevosvoiman määrre oli 70kg sekunnissa metrin korkeuteen.

Oma mielipide tosta 0bar pakopaineet ja 1,5bar hadot hommasta on kyllä et mahdoton yhtäkö. kaiketi ilman ahtopaineita pakopaineet siellä -1bar tietämillä??? Entä jos mosan sammuttaa? siellä kai on 1,5bar paineita koko ajan??? Mistäköhän vitusta se energia tulee niille ahtopaineille? Tottakai pitää muistaa absoluuttinen paine ja paine erottaa toisistaan. Ameriikkalainen paine on monesti kilon enempi ku meillä täällä suomessa. Mittareita valkkaamalla saadaan tuokin yhtälö toimimaan...

[Sutsu]

Alkuperäinen kirjoittaja sisua45

Teho on teoreettinen arvo joka lasketaan vääntömomentista. En vaan enää muista kaavaa, googlella varmaan löytyy. Kun moottori on jarrupenkissä, niin jarru mittaa juurikin vääntömomenttia koko ajan. Siitä sitten laskemalla saadaan niitä esson baarissa rakastettuja hevosvoimia, tai kilowatteja.

Teoreettinen tai ei, apusuure se teho on. Kansankielessä käytetyin moottorin "voiman" kuvaaja. Vääntömomentti ja teho vaan ei kulje samaa viivaa, sillä 100 hv:n moottorissa voi olla maksimivääntö 100Nm tai vaikka 500 Nm, toisaalta 300Nm:n moottorista voi löytyä 50 hv tai vaikka 200 hv. Toisaalta vääntömomentti käyrä voi olla laskeva samalla kohtaa kuin tehokäyrä vielä nousee. Vääntömomentti voi myös olla tasainen lähes koko kierroslukualueen, mutta teho ei.

Teho lasketaan mäntämoottorissa (pyörivästä liikkeestä) näin:

Teho = kulmanopeus x vääntömomentti ja tulos on watteja, joka pitää vielä kertoa noin 1,36:lla ja jakaa tonnilla, että saadaan hevosia ulos. Kulmanopeus lasketaan jakamalla kierrokset minuutissa ensin 60:llä että saadaan kierrokset sekunnissa ja sen jälkeen kerrotaan 2xpii:llä, että saadaan kulmanopeus radiaania/sekunnissa. Vääntömomentti on Newtonmetreinä.

Esim. 2000 r/min / 60 x 2 x 3,1416 x 300 Nm = 62832 W -> x 1,36 /1000 = 85,5 hv.

Sitten on vielä hieman eri juttu se mitä välittyy vetäviin rattaisiin. Tässä kohtaa voisi todeta, että suuri vääntöinen moottori ei välttämättä ole sen riskimpi maastoajossa kuin pienivääntöinenkään, niitä pitää/tarvii vaan ajaa erilailla.