Invertterit omatoimisissa aurinkosähköpuuhissa

[tekniikkamies]

Alkuperäinen kirjoittaja james_III

Esimerkiksi en nyt just osaa muuttua, mutta siis joo, tasain juuri pitää huolen ettei toinen akuista lähde keulimaan, erityisesti jos on himpan eroa akuissa. Jos toinen akuista kuitenkin vikaantuu, laadukas tasain myös hälyttää jännitteen karkailusta.

Aattelin jos on neljä akkua, pitikös niitä olla jonkinmoinen hässäkkä kun tuo esimerkki, että kaksi kuulostaa yksinkertaiselta.

Rinnan kytkemisessä en huomannut ongelmia koska lataussäätimet nosti latausjännitteen niin ylös, että kaikki sai aika hyvin latausta. Akun hajoaminen sotkusi kyllä homman.

[james_III]

Alkuperäinen kirjoittaja tekniikkamies

Aattelin jos on neljä akkua, pitikös niitä olla jonkinmoinen hässäkkä kun tuo esimerkki, että kaksi kuulostaa yksinkertaiselta.

Rinnan kytkemisessä en huomannut ongelmia koska lataussäätimet nosti latausjännitteen niin ylös, että kaikki sai aika hyvin latausta. Akun hajoaminen sotkusi kyllä homman.

Täällä hyvät kuvat tähän ongelmaan:
https://www.victronenergy.fi/upload/...alancer-EN.pdf

[uteiN_H]

Mut läheltä liippaa.

Kuinka lataatte 48vdc akuston jos ei paista eikä tuule ilman ruuvaamista?
Jos on valtakunnan verkko tai genu niin tarvii 48vdc/230vac tai 400vac laturin.
Tehosta riippuen. Aika tyyriitä. Aditasta kattelin. Yli 500€.

Normi 48vdc setissä 4kpl 200A akkuja.

Toiset säätimet jotka ovat yhtäaikaa myös invertteri ja akkulaturi kyykkää alijännitteestä
suojatakseen itsensä ettei riko invertteriä. Noil täytyy saada akut ylös ennen kun ne käynnistyy uudelleen.
Näin kävi tutulle jolla asuntolautta isolla kirkolla kun maasyöttö katkes eikä sillä ollut erillistä laturia. Piti käydä lataamassa akut kahdella 24v laturilla.

Sillä oli säädin,laturi,invertteri laite halpis kiinalainen Sunrise Ecovolt 3248P. Noit saa venäjältä parillasadalla eurolla. Mut manuska on venäjäks.

[tekniikkamies]

Alkuperäinen kirjoittaja uteiN_H

Mut läheltä liippaa.

Kuinka lataatte 48vdc akuston jos ei paista eikä tuule ilman ruuvaamista?
Jos on valtakunnan verkko tai genu niin tarvii 48vdc/230vac tai 400vac laturin.
Tehosta riippuen. Aika tyyriitä. Aditasta kattelin. Yli 500€.

Normi 48vdc setissä 4kpl 200A akkuja.

Toiset säätimet jotka ovat yhtäaikaa myös invertteri ja akkulaturi kyykkää alijännitteestä
suojatakseen itsensä ettei riko invertteriä. Noil täytyy saada akut ylös ennen kun ne käynnistyy uudelleen.
Näin kävi tutulle jolla asuntolautta isolla kirkolla kun maasyöttö katkes eikä sillä ollut erillistä laturia. Piti käydä lataamassa akut kahdella 24v laturilla.

Tuo aloituksessa puheeksi ottamani Victronin monitoimivehje vissiin hoitas homman. Jos oikein käsitin, onko tämä vähän kuin akkuinvertteri, joka myös jossain määrin verkkoinvertteri?

[uteiN_H]

Alkuperäinen kirjoittaja tekniikkamies

Tuo aloituksessa puheeksi ottamani Victronin monitoimivehje vissiin hoitas homman. Jos oikein käsitin, onko tämä vähän kuin akkuinvertteri, joka myös jossain määrin verkkoinvertteri?

Niin tulee mitä luutavimmin kyykkäämään akuston alijännitteestä jos ei ole valtakunnan verkossa
tai genu ei ole jyskäämäs. Tos Ecovoltis oli alarajat 40,2V tyhjäkäynti ja
44V yli 50% kuormalla.

Kannattaa lukee manuska tarkkaan ennen hankintaa.
Ja tärkein että tietää mitä tarvii.

[james_III]

Alkuperäinen kirjoittaja tekniikkamies

Tuo aloituksessa puheeksi ottamani Victronin monitoimivehje vissiin hoitas homman. Jos oikein käsitin, onko tämä vähän kuin akkuinvertteri, joka myös jossain määrin verkkoinvertteri?

Juu tuossa victronissa on vakiona, löytyy myös himpan tuotakin viisaampia, saa esim säätää paljonko on lupa valtakunnan verkosta heruttaa yms, aika fiksuja vekottimia. Venäläisellä agrellakin pystyy syöttään, kun on niin laajat skaalat jännitteissä. Ei tarvii kiinalaista miettiä, kun pääsee noiden sinisten laatikoiden makuun

[BJ-40/76]

Ulkomuistista:

Jos meinaat kytkeä osaksi valtakunnan verkkoa, niin siihen on kaksi tapaa:

Toinen on se, että lataat akkuja tarvittaessa valtakunnan verkosta, siis sinun järjestelmä ei voi edes vika/häiriötilassa syöttää sähköä verkkoon.

Ja Toinen on se, että käytät verkon haltijan hyväksymää "invertteriä"
(voi sisältää aurinkopaneelisäätimen, invertterin, akkulaturin, 2->100? eri sähkönsyöttöpiiriä priorisoituna esim. verkkosähkön hinnan; ulkolämpötilan; sisälämpötilan; pakasteen lämpötilan jne..)

Ja jos/kun teet sopimuksen sähkön myynnistä paikallisen verkonhaltijan kanssa, niin saat verkkoon syötetystä "ylijäämä-" sähköstä pyöreästi sentin (0,01euroa) kilowattitunnista.
Toki, jos pystyt myymään sähköä helmikuun maanantai aamuna, kun pakkasta on koko suomessa -25 astetta, niin hinta voi olla monikymmenkertainen Johonkin kesäiseen sunnuntaiaamuun verrattuna.

Ja sitten pitää muistaa se, että sähköä myydään ja ostetaan 3-vaiheisena:
Jos aurinkopaneelien invertteri tuottaa sähköä 1kw jokaiselle vaiheelle; siis 3 kw, ja kiinteistön kulutus on vain yhdellä vaiheella, ja se on 3 kw, niin silloin käytät omaa sähköä 1 kw, ja myyt 2 kw hintaan 1 centti/kwh.
Ja ostat sähköä 2 kw hintaan 10 centtiä/kwh

Vahvasti Tulkittuna: (riippuu Todella paljon esim. siirtomatkoista...)

Ja noista Mökkien- Kotien akusto jännitteistä:

Pienet järjestelmät, yleensä 12v jos akkukapasiteetti pieni, esim. alle 500 Ah.

Keskikokoiset, yleensä 24v, akkupasiteetti kohtalainen, esim. 750 Ah (vastaa 12 Voltin akuston 1500 Ah)

Isommissa järjestelmissä jännitteet ja akkukapasiteetit voi olla melkein mitä vain....

Jälleen mielipide: täydestä (perinteisestä lyijy akusta, juokseva elektrolyytti) akustosta vai purkaa vain 25-50%, jotta käyttöikä/korkauskertojen määrä ei lyhene kovin paljoa.
AGM akkujen kesto paljon parempi, olisko 50-75%?

Mutta jos käytetään tuota 25% sähkön "ulostulon määränä", niin 12v 220 Ah akusta voidaan 10% nimelliskapasiteen virrasta purkaa 22 amppeeria 12,5 voltin jännitteellä 55 ah; siis 55Ah/22A
= 2,5 tuntia
Ja tuo teholla 275 Wattia ja kun kestää 2,5 tuntia, niin akusta saadaan vajaa 0,7 Kwh
Jos purkamisnopeutta (virtaa) kasvatetaan, niin jännite laskee, ja jos purkuaikaa/kapasiteettia kasvatetaan, niin akun elinikä laskee....

Ja tähän kun yhdistetään vielä suurien maaseutu- sähkönjakelijoiden siirtomaksut, jotka tulevaisuudessa mitoitetaan vuosittain tunnin huippu kulutuksen mukaan....

Alkaa monessa Niemessä ja Notkelmassa kuulua Agrekaatin Papatus....

Mutta asiaan palatakseni;

Älykäs sähkön kulutus on monesti vähintään yhtä kannattavaa, kuin sähkön omatoiminen tuottaminen.

-> Kun "mökkiä" aletaan lämmittää esim. huhtikuun lopussa lauantai-iltana, kun saavutaan "Mökille" , kaikki sähkölämmitykset täysille (huoneissa 3x 2 kw lämpöpuhaltimet, sillä vesi ei lämpeä, jos sähköpattereita laittaa isommalle) , että 8 asteen peruslämmöstä saadaan 24 astetta, samalla uunissa paistuu marketin lihamureke, levyillä keitetään pottuja, riisiä ja ruskeaa kastiketta,
sähkökiuas termostaatti tapissa, ja jääkaapissa lämpimät oluet....
Ja teenkeitin @ kahvinkeitin keittää...
Ja moottorikelkan koppa on tuiskun jäljiltä täynnä lunta.... siispä autosta sisätilan lämppäri moottorikelkan "konehuoneeseen"
Ja kun grillikatos on myös täynnä lunta, niin laitetaan nuo säteilylämppärit lämmittämään, että ei tarvi pakkasessa lapioida/harjatessa palella.

Jännä juttu, että mökin omistajalle tulee (tulevaisuudessa) sähkön siiron hinta yllärinä....

[jli]

Alkuperäinen kirjoittaja BJ-40/76

Ja tähän kun yhdistetään vielä suurien maaseutu- sähkönjakelijoiden siirtomaksut, jotka tulevaisuudessa mitoitetaan vuosittain tunnin huippu kulutuksen mukaan....

Jännä juttu, että mökin omistajalle tulee (tulevaisuudessa) sähkön siiron hinta yllärinä....

Tuo vuoden huippukulutuksen mukaan laskuttaminen on kyllä maailmanluokan huijaus. Pitää onnitella lobbareita jos menee läpi.

Tilanne kun on se, että olet jo liittymän ostaessasi maksanut siitä siirtomäärästä, minkä sulakkeet läpi päästävät. Nyt sitten maksaisit uudestaan, jos käytät ostamastasi edes osan.

Toinen pointti on ajanhetki jolloin huippukulutus saavutetaan. Kesämökin tai omakotitalon "huippukulutuksella" ei ole sähköverkon tai sähköntuotannon kanssa yhtään mitään tekemistä, ellei se satu juuri siihen hetkeen, jolloin koko maan kulutus on menossa punaiselle.

Jos siis tuotanto tai siirto on vaikeuksissa helmikuun pakkaspäivänä, siihen ei vaikuta yhtään mitään se, mitä mökkiläinen heinäkuussa tekee. "Huippukulutus", jos sitä käytettäisiin laskutusperusteena, pitäisi mitata sellaisena ajankohtana, jolloin koko maan kulutus on enemmän kuin esim 14 000 MW.