Akut konttiin. Perusasioita jne.

[tekniikkamies]

En tiedä mikä tapa tehdä akkukoteloita on paras, mutta ihan huonolta ei vaikuta omatekemä 18 millin filmivanerista tehty, joka on kasattu pitkillä ja aika isoilla rosteriruuveilla + oliko nyt polymeeri vai pulyuretaani liimamassalla.

Vähän jotain muutakin metallivahviketta käytetty.

Pohjassa on vähän suurempi vanerilevy ja se on siitä pultattu paksulla rosterisella kierratangolla auton koriin ja toisella puolella on vahviketta, että kierratanko on tarpeeksi lujasti kiinni.

[HeikkiH]

Aikoinaan rakensin Blazerin takapenkin alle akkukotelon rungon, mutta koska sunnitelmat yllättäen muuttuivat niin se jäi tekemättä valmiiksi. Mutta ajatus sen kotelon kanssa oli tehdä päädyt kumimatosta siltä varalta että jos akku ottaa ja räjähtää, niin paine rikkoo kotelon päädyt jotta ne hapot ja roinat eivät päädy hytin puolelle.

[BJ-40/76]

Siis perinteinen akkuhan räjähtää silloin, kun sitä ladataan, niin vesi hajoaa vedyksi ja hapeksi, ja kun sitä on tarpeeksi paljon (ilmaan sekoittuneena) ja jostain saadaan kipinä, esim. sulake palaa taikka päävirtakytkin avataan/suljetaan.
Ja mitä tiiviimpi kotelo, sitä paremmin tuo vety/happi seos pysyy siinä....
Toki akku "ottaa loparit" myös oikosulussa, mutta silloin se yleensä enemmänkin muistuttaa suihkulähdettä taikka "mosahtaa".
Minä tekisin akkukoteloon reikiä sekä alareunaan/pohjaan että yläreunaan/kanteen.

Ja tuo jännitehäviö ei ole ongelma pelkästään akkua purettaessa, vaan myös ladatessa: normaalin lyijyakun vastaanottama latausvirta voi olla aivan eri, jos akulla on ESIM. 14 voltin sijaan vaan 13,8 volttia (ja tähänkin vaikuttaa lämpötila, akun kunto ja ....)

Tuota jännitehäviötä on suhteellisen helppo mitata esim. vinssatessa, että paljonko siihen akun + navan ja vinssin releboksin +navan väliin sitä jännitehäviötä kertyy... ja sama sitten maa puolelta...

p.s tuo kuvitteellinen runkoaisa 40x80 3mm seinämällä on poikkipinta-alaltaan noin 700mm2, ja niitähän on perinteisesti 2 rinnakkain....
Siis vaikka rauta johtaa sähköä vain vajaan 1/5 osan tuosta kuparista, niin tuo 10x suurempi poikkipinta-ala auttaa kummasti.
Toki tuo akkukaapelin liittäminen runkoon pitää tehdä huolella, kuten kaikki muutkin asennukset.

tuo -Rak- linkittämä http://www.jkauppi.fi/jannitehavio/ on todella hyvä laskuri, ja huomattavan helppo käyttöinen.

[HeikkiH]

Naapurin Valmetista räjähti akku joitain vuosia sitten, muutaman kerran oli mäkistartilla käynnistänyt kun ei enää jaksanu starttia pyörittää. Tällä kertaa sitten oli ajon jälkeen kokeillut käyntiin niin akku oli lähtenyt hetki sen jälkeen kun oli avainta kääntänyt. Kuulosti ihan kuin olisi kiväärillä ammuttu

Runkoon minäkin liittäisin maadoituksen sieltä takaa, kuten myös koriin, mutta startti ja vinssi ottaa tosiaan niin paljon amppeereita että runko on paras maadoituskohde niille. Tuohon maakaapelin runkoon liittämiseen löytyy esimerkiksi Scaniasta hyvä pultti, siinä on rungon läpi menevässä osassa rihlaus joka uppoaa runkoon kun se vedetään mutterilla paikalleen. Luonnollisesti reiän pitää olla pari kymppiä pienempi kuin rihlauksen ulkomitta niin että liitoksesta saadaan hyvä. Taakse lyhyt kaapeli runkoon, ja eteen samanlainen kiinnitys ja lyhyet kaapelit moottoriin ja vinssiin.

[huhtip]

Oisko tuosta laskurista mitään apua http://www.adita.fi/alasivut/kaapelilaskuri/