Autotallin lattiavalu!

[ssuvik]

Alkuperäinen kirjoittaja Yölento

Tuota lautaa kutsutaan jossain myös liikuntasaumaksi, betoni pääsee elämään lämmönvaihteluissa ilman halkeamista eikä kuivuessaankaan halkeile niin herkästi.

Tässä tapauksessa ne ei toimi liikuntasaumoina. Betoni elää yllättävän paljon lämpötilan mukaan. Esim. 50 metriä pitkän sillan pituusero kesän ja talven välillä lasketaan senteissä. Ja kaikki tietävät, ettei silloissa ole liikuntasaumoja keskellä kantta. Lämpimässä tallissa olosuhteet pysyy melko stabiilina joten laatta ei elä käytännössä ollenkaan. Ruudukkojen tarkoitus lienee ollut helpottaa valua ja hiertämistä. Kaadotkin on ollut helpompi saada kohdilleen.

[peedro]

vanha laatta pois.finnfoamit alle,8/150verkko,huokostettu massa,10cm paksu laatta..Toki liikuntasaumat kannattaa jättää jos paljon neliöitä ja lämpötilanvaihtelut suuria.

joo..vasta 15vuotta on tullu taputeltua betonikuraa,mie mistään mitään tiedä kohan vaan huutelen.

[Topi1982]

Alkuperäinen kirjoittaja peedro

vanha laatta pois.finnfoamit alle,8/150verkko,huokostettu massa,10cm paksu laatta..Toki liikuntasaumat kannattaa jättää jos paljon neliöitä ja lämpötilanvaihtelut suuria.

joo..vasta 15vuotta on tullu taputeltua betonikuraa,mie mistään mitään tiedä kohan vaan huutelen.

Miksi huokostettu?

[Jappi]

Alkuperäinen kirjoittaja ssuvik

Tässä tapauksessa ne ei toimi liikuntasaumoina. Betoni elää yllättävän paljon lämpötilan mukaan. Esim. 50 metriä pitkän sillan pituusero kesän ja talven välillä lasketaan senteissä. Ja kaikki tietävät, ettei silloissa ole liikuntasaumoja keskellä kantta.

Ei, silloissa ne on päissä. Katsokaapa seuraavan kerran kun ajatte isomman sillan alta niin kannen päät ovat rullien varassa.

E: Joo, entäs kun on ongelma liian hyvä lattia. Tehtiin vanhaan navettaan talli ja ongelmana on vanha ruokintapöytä, parikymmentä senttiä lattiatasosta korotusta ja tehty aikoinaan ilmeisesti valmiista elementeistä. Porasin koereikää reilun kymmenen senttiä, aivan s****nan kovaa eikä tuo reikä mennyt läpi vielä mistään... Nyt mietin että valaisi ulkopuolen samaan tai lähes samaan korkoon ja upottaisi lämmitysputket siihen mutta miten käy kun jää tuo parimetrinen kaista ilman lämpöjä?

[Eskimo]

Alkuperäinen kirjoittaja Jappi

Nyt mietin että valaisi ulkopuolen samaan tai lähes samaan korkoon ja upottaisi lämmitysputket siihen mutta miten käy kun jää tuo parimetrinen kaista ilman lämpöjä?

Lattia ei siitä kohtaa lämpene

[ssuvik]

Alkuperäinen kirjoittaja Jappi

Ei, silloissa ne on päissä. Katsokaapa seuraavan kerran kun ajatte isomman sillan alta niin kannen päät ovat rullien varassa.

Joo näin on. Sillan ja maatuen välissä on liikuntasauma. Se on se vittumainen tärähdys aina sillalle ajaessa.

[vmt]

Alkuperäinen kirjoittaja ssuvik

Joo näin on. Sillan ja maatuen välissä on liikuntasauma. Se on se vittumainen tärähdys aina sillalle ajaessa.

Voi niitä liikuntasaumoja olla sillassa vaikka kymmeniäkin. Jopa leveyssuunnassa. Nytkin tuossa yksi sellainen projekti menossa, johon on tullut sekaannuttua.

Alkuperäiseen tallin lattiaan. Parashan se olisi purkaa vanha pois ja laittaa eristeet ja valaa se min 100 mm laatta ja raudoittaa asianmukaisesti. Jos vanha laatta ei ole painunut mistään kohdin ja sitä on jo samoilla kuormilla käytetty kuin aiemminkin, niin luultavasti itse olisin niin laiska, että karhentantaisin vanhan betonin ja valaisin uuden päälle, raudoitettuna toki. Silloinkin laittaisin sen 100 mm, jos vaan tilan korkeus antaa myöden. Tietty jos myöhemmässä vaiheessa on tarkoitus pitää tallissa huoneenlämpö, niin kannattaa eristää sitten ja sama juttu jos lattialämmitys suunnitteilla.

Ja vielä toisto siihen, että jos vanhan laatan halkeamissa on pieniäkin korkoeroja, niin sitten se uusikaan ei halkeilematta kestä, kun pohja antaa myöten.

[ssuvik]

Alkuperäinen kirjoittaja vmt

Voi niitä liikuntasaumoja olla sillassa vaikka kymmeniäkin. Jopa leveyssuunnassa. Nytkin tuossa yksi sellainen projekti menossa, johon on tullut sekaannuttua.

Suurin osa liikuntasaumoista on leveys-suunnassa. Joka tapauksessa rakenteet missä on liikuntasaumat muuallakin kuin kannen ja maatuen välissä, on harvinaisia.

[vmt]

Alkuperäinen kirjoittaja ssuvik

Suurin osa liikuntasaumoista on leveys-suunnassa. Joka tapauksessa rakenteet missä on liikuntasaumat muuallakin kuin kannen ja maatuen välissä, on harvinaisia.

Epäselvästi ilmaisin itteeni. Tokihan ne saumat yleensä on poikkisuunnassa, mutta tässä silta on jaettu liikunta-alueisiin poikkisuunnassa, eli tietysti silloin saumat pitkittäin. Vaan harvemminpa tuollaisia 140 m leveitä ja 15 m pitkiä siltoja tehdäänkään.

[ssuvik]

Alkuperäinen kirjoittaja vmt

Epäselvästi ilmaisin itteeni. Tokihan ne saumat yleensä on poikkisuunnassa, mutta tässä silta on jaettu liikunta-alueisiin poikkisuunnassa, eli tietysti silloin saumat pitkittäin. Vaan harvemminpa tuollaisia 140 m leveitä ja 15 m pitkiä siltoja tehdäänkään.

Minkäs takia siellä tuollaiseen on päädytty? Ei tuo ole mitenkään poikkeuksellisen iso silta. Esim. 7-tie pyyhkäisee Sipoonlahden yli kahta 300x15 metristä pitkin. Ei niissäkään ole ainuttakaan liikuntasaumaa muutakuin päissä.

Vittu, pitäskö perustaa oma ketju betonirakentamiseen liittyen. Tää vähän rönsyilee. Sori aloittajalla