![]() |
![]() |
|
Maasturiprojektit Osio on tarkoitettu etenkin pidempiaikaisten projektien seuraamiseen. Tämä on oikea paikka oman auton esittelyyn. |
![]() |
|
Työkalut | Etsi tästä viestiketjusta | Näkymä |
|
#1
|
||||
|
||||
![]() Mulla on jostain (voi olla 110% väärää tietoa) mielikuva, että dieselmoottoriöljyt ovat aina peseviä, olivat sitten synteettisiä tai mineraaliöljyjä. Öljyihmisiä palstalla? Vakavuus- ja jäykkyyssuunnitteluun kannattaa käyttää aikaa, vaivaa ja vaikka hieman rahaakin, sitä tulee monesti säästettyä. Nosturikauppiailla on käytössä yleisesti TrailerWin-ohjelman laajennus CraneWin ja FrameWin, tutustumisen arvoisia ohjelmia. Nosturiautojen apurunkorakenteissa sorrutaan monesti siihen, että laitetaan mutuna paljon ja paksua rautaa, monesti sillä saavutetaan paljon painoa ja kiertyvä runko, kun taas roturauta asennettuna ennen kaikkea oikeaan paikkaan ja muotoon säästää paljon painoa ja lopputulos on jäykempi. Nosturin (=vaatii jäykän apurungon) yhdistäminen kiertyvään maastorunkoon on lähtökohtaisesti hankalaa, varsinkin toteuttaminen niin ettei auton maasto-ominaisuudet kärsi ja/tai runko katkea "murroskohdasta". Ruåtsalainen hinurirakentaja toteutti asian melko innovatiivisesti ja mielestäni asiallisesti tässä: https://www.youtube.com/watch?v=Lb_aZpUN8D0 Videolla kohdassa 1:56 näkyy hienosti miten apurunko sallii rungon joustaa ja tarvittaessa (hinattaessa) sen saa hydrauliikan voimin jäykistettyä. Lähtökohtaisesti ajatus siitä että itsessään jäykkä apurunkorakenne kiinnitetään auton omaan runkoon takaa kylkilevyin ja edestä esim. keskeltä keinuvana kuulostaa loistavan yksinkertaiselta ja toimivalta ratkaisulta, tietty takasektorilta nostettaessa täytyy apurungon etupää "lukita" jotenkin joustavalla ratkaisulla (ketju?) runkoon jotta auton massa saadaan mukaan vastapainoksi. Yleensä taka-asenteisissa nostureissa ongelmaksi ei millään muotoa muodostu tuo takasektori, vaan nimenomaan etunurkat, ja niiden suuntien vakavuuden parantamiseksi tarvitsee reilusti levenevät tukijalat. Roturaudoista vielä sen verran, niiden merkitys nosturiauton vakavuuteen on isompi kuin pelkän murtolujuusvertailun perusteella arvaakaan, laadukkaiden rakenneterästen (esim. Weldox, Optim) myötöraja on huomattavasti korkeampi kuin paskaraudoissa, tällä saavutetaan alusta asti jäykempi rakenne, jolloin alkuvakavuus on parempi ja painokeskipisteen siirtyminen nostettaessa on huomattavasti vähäisempää. Eli kiteytettynä, kaikki paino mikä on tukipisteet (tukijalat ja renkaat) yhdistävän suoran sisäpuolella pyrkii pitämään pystyssä ja kaikki mikä on ulkopuolella pyrkii kaatamaan, tavoitteena on saada mahdollisimman paljon massaa ylös mahdollisimman kaukaa, ja jos nostoliikkeen alusta asti alkaa kalusto kallistumaan, puomi siirtyy koko ajan ulommas ja vastaavasti kaikki vastapaino toisella puolella lähemmäs kantavaa pistettä. Eli jäykkä on hyvä, täälläkin ![]() Projekti on komia, helevetin komia ja isot pojat nostaa maastossa. ![]()
__________________
If idiots could fly, internet would be an airport. |
#2
|
|||
|
|||
![]() Lainaus:
Apurungonlaskentaohjelma olisi mielenkiintoisin, etenkin tässä kohtaa kun alusta ja pilkki on jo olemassa ja vakavuuteen voi vaikuttaa lähinnä pilkin paikan ja mahdollisten lisäjalkojen avulla. Mietinpä näin: Apurungon maksimikorkeuden määrittelee se mitä lavan ja auton rungon väliin jää tilaa (Mitoitusperuste tälle on se että se näyttää lavan kanssa hyvältä. ![]() Lopun edestä juttelen mukavia rakennesuunnittelijan kanssa jonka jälkeen laadin karkean ajatuksen rungon rakenteesta (Millaista palkkia/koteloa). Tämän jälkeen mallinnus Solidworksiin ja lujuusanalyysiä eri materiaaleilla/vahvuuksilla. Olin jo katselemassa Onnisen katalogista valmiita suorakaidepalkkeja mutta mainitsemasi roturaudat ![]() Erikoisterästen kanssa taitaa vain olla niin että niiden kanssa lähdetään suorasta levystä liikkeelle. Yksi kulma on toki hinta. On eroa siinä tehdäänkö putki- tai c-palkista pätkimällä vai särmätäänkö ja hitsataanko levyä. Onni on se että on konepaja ja sen palvelut käytössä. Kahvipöydässä voi jutella paljon mutta raaka työ ottaa aikaa ja maksaa oikeaa rahaa. Vinkkisi materiaalista ja rakenteesta otettu visusti talteen ja välittömään hyötyyn. Kiitokset niistä! Lainaus:
Ajatukseltaan oikeastaan juuri sama kuin nosturin kiinnitys jossa pystypuomi on kiinni rungossa kiinteästi ja nosturin etupää saranassa joka mahdollistaa rungon elämisen tässä tapauksessa sillä 70cm matkalla. Tuolla FMG:n sivuilla olen hakenut vaikutteita. Linkin takana on apurunkoja joita ovat toteuttaneet. Lähin kokoluokassa on 40kNm nosturille ja sekin on kohtuullisen rimppanan näköinen. Se mitä sanoit turhasta ylimitoittamisesta olisi hyvin suurella todennäköisyydellä toteutunut. ![]() http://www.fmg-austria.com/en/suppor...crane-subframe Lainaus:
![]() - |
![]() |
Luokat |
man 8.136 fae |
Käyttäjiä lukemassa tätä viestiketjua: 1 (0 jäsentä and 1 vierasta) | |
Työkalut | Etsi tästä viestiketjusta |
Näkymä | |
|