pajeron sulannu mäntä.

[Kala92]

Alkuperäinen kirjoittaja Nikuzai

Vettä hapettimena?

Mites jos 50/50 happea ja metanolia?


Ennen kokeilua melkein itte ainakin laittaisin tulipellin hardoksista tai jostain muusta kestävästä, ettei tule musta rauta muniin

Äläs nyt. Laitettiin peltoauto 80 audiin jossa vapari diisseli tommonen suihkutus kanssa. Ihan pissapojalla ja ja kahdella suuttimella. Laittaa pissapoikaa sen 90% ja siis sitä pissapoikaa mikä kestää -40C. Loppu meinaan aika joutuin audista kiekkamittari kesken Ennen oo kuulukkaan et diisseli alkais nakuttaa mut tulipahan sekin koettua!

[Ylikessu]

Nestekaasua dieseliin ni johan lähtee!
Vastaa samaa kun bensiinimoottoriseen laitetaan ilokaasua.

[karisa]

Tuolta vähän lisää potkua
http://www.ebay.com/bhp/diesel-nitrous-kit

[helmapelti]

Mun olis pitänyt olla hiljaa tässäkin tapauksessa mutta aihe on kiinnostava ja edullinen tapa rikkoa kone tai estää se.
Olennaista kai että etsii tietoa omia tarkoituksiaa varten, ei kai voi olla yleisohjetta kaikkeen.

Jos ahtoja on vaikka 2,5 bar niin ahtimelta lämpö vaikka 200c. Jos autolla poltetaan kumia parkkipaikalla niin välijäähyn jälkeen lämpö voisi olla 195c mielestäni. Jos autolla ajetaan 250kmh niin lämpö vaikka 100c.
Tai sinnepäin, en tiedä paljonko vettä tarvii syöttää ennen cuuleria että sitä tiivistyisi sinne mutta eikö sen voisi poistaa vaikka millin reijästä? Tuotto ei paljoa putoaisi ja jos vettä tosiaan tiivistyy vaarallisesti niin silloin se ei höyrysty.

Eikös jossain vakiokotteroissa ole ollut ongelmana kun kylmässä vettä tiivistyy cuuleriin ja tosiaan rikkoo koneen. Tuo tehon ja ahtopaineen kasvattaminen lisää lämpökuorman moninkertaiseksi enkä oikein osaa pelätä moista ongelmaa.
Saattaisin jopa kokeilla vakio hjssa 2l min 1,2bar ahdoilla tai jotain järkevää toimivaa määrää.

Kosteassa ilmassa oleva vesimäärä on huomattava ja sitä varmasti voi tiivistyä tehokkaasen cooleriin liikaa jos ahtopaine on käytössä pieni. Mielestäni on pahempi kun ajaa sateessa +1kelissä 500km ahtopaineen ollessa 0,3 jolloin kosteutta voi tiivistyä vaikka litratolkulla kuin että 2,5 bar ahdoilla kuivalla kelillä sitä syötetään hienona sumuna korkealla paineella vaikka 2-5l/min minuutti kerrallaan.

Mielestäni nuo haitat tulevat vasta kun haetaan ihan äärirajoja, se pieni määrä voi jo auttaa paljon eikä ole
ehkä tarpeen mennä kohtuuttomuuksiin.

Joskus yritin rakentaa venettä ja kysyin ahdintietäjältä että sako siitä motista lisää potkua jos ei nousisi luikuun. 1600hp siitä lohkosta on kuulemma otettu että luulis riittävän.

Sorry kun sotken topiccia, lopetan nyt..
Empäs vielä. Mielestäni kun vettä syötetään "suoraan" palotilaan niin ruiskutuspaineen tarvii olla kymmenkertainen että vesi höyrystyy tarpeeksi nopeasti. Lämmön lasku vasta palotilassa ei lisää hapen määrää koneeseen mutta laskee palolämpöä ja ehkä hyötysuhdetta. Puhutaanko nyt eri asioista, jos vesi höyrystyykin vasta työtähdin aikana niin se voisi laskea pakopuolen lämpöjä tehokkaasti jos ruokaa ja happea tulee muutenkin tarpeeksi?

[hunter hdj]

Alkuperäinen kirjoittaja Tomppaa_

Mä vähän veikkaan että jos suihkuttaa vettä muualle kuin suoraan imusarjaan, vesi pisaroituu johonkin ja jossain vaiheessa menee pyttyyn ja aihteuttaa disasterin. Ei se ahtoilman lämpö hirveästi ole korkeampi verrattuna ulkoilmaan, siis coolerin kanssa. Ahtimelta tulevan ilman lämpötilaa en ole mitannut ikinä mutta imusarjasta mitattuna on ollut tavallisessa ajossa noin 20-30*c korkeampi kuin ulkoilma. Vesiruiskutuksen tarkoitushan on vain viilentää palotapahtumaa noin niinkuin pääasiassa. Pakolämmöissä huomaa erittäin radikaalin muutoksen kun vettä työntää koneeseen. Bensakoneissa tapetaan nakutusta ja dieselissä päästään laittamaan niin ikään lisää soppaa ja ilmaa koneen keston kärsimättä..hirveästi

...

Bensaan en ota kantaa ... Vielä ei ole tarvinnut vettä ruiskuttaa ahdettuun bensa tai diesel moottoriin ...


Dieselin suhteen samoilla linjoilla x1

Vesi= lisähapetin Ehke näihin Suomen Talvi pakkasiin vesiruisku?

ja Offroad auton tarvittaviin tehoihin ?

Tiuhentaa välityksiä ni ruopiikohan jo tarpeeksi?

Tietysti eihän se koskaan riittävästi

[BJ-40/76]

Alkuperäinen kirjoittaja helmapelti

Jos ahtoja on vaikka 2,5 bar niin ahtimelta lämpö vaikka 200c. Jos autolla poltetaan kumia parkkipaikalla niin välijäähyn jälkeen lämpö voisi olla 195c mielestäni. Jos autolla ajetaan 250kmh niin lämpö vaikka 100c.
Tai sinnepäin, .

Juurikin tuota Coolerin jäähdytystä silmällä pitäen cooleri on keulassa ensimmäisenä, ja jos on renkaanpoltossa paineita 2,5 bar, niin taitaa sitä lämpöä riittää muuallakin kuin ahdetussa ilmassa...
Sitä varten siellä on ne flektit, joko sähköllä taikka muuten pyörimässä, että coolerin (ja jäähdyttäjän/jäähdyttimien) läpi saadaan ilmaa, ja jossain on vielä ahtopaineella/coolerin jälkeisellä termostaatilla ohjattuna, sen vakion kaasupolkimen asennon tunnistuksen ja pakkoohjauksen lisäksi.

Alkuperäinen kirjoittaja helmapelti

...en tiedä paljonko vettä tarvii syöttää ennen cuuleria että sitä tiivistyisi sinne mutta eikö sen voisi poistaa vaikka millin reijästä? Tuotto ei paljoa putoaisi ja jos vettä tosiaan tiivistyy vaarallisesti niin silloin se ei höyrysty.

Eikös jossain vakiokotteroissa ole ollut ongelmana kun kylmässä vettä tiivistyy cuuleriin ja tosiaan rikkoo koneen......

Kosteassa ilmassa oleva vesimäärä on huomattava ja sitä varmasti voi tiivistyä tehokkaasen cooleriin liikaa jos ahtopaine on käytössä pieni. Mielestäni on pahempi kun ajaa sateessa +1kelissä 500km ahtopaineen ollessa 0,3 jolloin kosteutta voi tiivistyä vaikka litratolkulla kuin että 2,5 bar ahdoilla kuivalla kelillä sitä syötetään hienona sumuna korkealla paineella vaikka 2-5l/min minuutti kerrallaan.

-> lievästi yhsinkertaistettuna:

Tuo ilmassa oleva vesihöyry; sitä vettä sopii ilmaan rajallinen määrä, ja kun ailmaa puristetaan kasaan, niin sitä vettä sopii edelleenkin siihen coolerin kokoiseen säiliöön vain sen verran, kuin normaalipaineessakin; siis jos valmiiksi 100% kosteus, ja ilmaa puristetaan 2,5 bar ylipaineeseen, niin vettä kondeisoituu noin 2,5x niin paljon, kuin mitä ilmaan jää.... JOS LÄMPÖTILA PYSYY SAMANA. (kuumaan ilmaan sopii enemmän kosteutta kuin kylmään)

Ja suomen talvessa, siis pakkasessa, on vielä ongelma tuo jäätyminen; etanoli ja metanoli taitavat syttyä dsl:n puristustahdin aikana ennakkoon, joka aiheuttaa romua ja tehon pudotusta ilmiönä, mutta varmasti löytyisi joku aine, joka estäs jäätymisen, eikä aiheuttaisi ongelmia....

Joo, meni pikkasen ohi topiikista

[astalo]

Alkuperäinen kirjoittaja hunter hdj

...

Vesi= lisähapetin Ehke näihin Suomen Talvi pakkasiin vesiruisku?

Tää taitaa jo mennä korkeemmaksi fysiikaksi, mutta kertokaa toki miten se vesi hajotetaan hapeksi ja vedyksi moottorissa.

[hunter hdj]

Alkuperäinen kirjoittaja astalo

Tää taitaa jo mennä korkeemmaksi fysiikaksi, mutta kertokaa toki miten se vesi hajotetaan hapeksi ja vedyksi moottorissa.

Voin olla väärässä tai ei tarvii olla väärässä kun Pekka Herlevi on jo toisin todistanut ....

Imutahdin aikana 4 tahti turbodiesel moottoriin tietty määrä ilmaaa,ahdetaan "sylinteriin ennen kuin moottorissa alkaa puristus tahti...

jos pisara vettä on joukossa jota puristetaan palotilassa erittäin kovassa kuumuudessa ja paineessa jossa diesel polttoaine syttyy puristumalla ja vesi höyrystynyt kuumuudessa ja poksahtaa hallitusti minun mielestä polttoainetta voidaan syöttää reilusti/hallitusti enemmän koska poltettavaa happea on enemmän palotapahtuman aikana? / hapetusta syntynyt vedestä...

Mä oon nii yksinkertainen että olen ajatellut niin et jos kalat voi hengittää vedessä ja pysyvät hengissä on siinä pakko olla happea ?



Taitaa käydä sama ilmiö jos 4 tahti bensamoottoriin laitetaan NOS laitteet ja ei lisärikastus toimi ... Raakaa happea palotilaan niin männät ja punahehkuset pakoventtiilit kivast sullaa polttopilli ilmiöllä..-.

[Nikuzai]

Ralli väki ainakin käyttää vesiruskua juurikin lisähapettimena %suhdetta en tosin tiedä.

Ja olikos muuten, että jokkiksessa ei saa vesiruiskua käyttää


Sen huomannut, että jos on oikeen kostea, muttei kuitenkaan sumuinen ilma niin oma 1,9 vapari diesel on tuntuvasti virkeämpi
Saman ilmiön huomasi 1,6 cvh fordissa sateen alkaessa jaksoi kumia polttaa vaikka maa ei vielä ollut märkänä, mutta kun sade alkoi niin voimaa ei enään riittänyt märälläkään sutimiseen
Tämä tosin saattoi johtua paperisen suodattimen "vettymisestä"

Bemarissa 1,8 ruiskussa merkitys ei ollut niin tuntuva, mutta mutkassa jaksoi hieman pidempään sutia (lukko oli ruksimaton lisävaruste)
bemarissa tosin oli paljon pölyisempi ilmanputsari/kotelon seinät joka huollossa joten kosteus saattoi myös linkoutua imuvirrasta pois eikä mennyt koneeseen niin merkittävänä määränä.

[vmt]

Alkuperäinen kirjoittaja astalo

Tää taitaa jo mennä korkeemmaksi fysiikaksi, mutta kertokaa toki miten se vesi hajotetaan hapeksi ja vedyksi moottorissa.

Tätä minäkin ihmettelen. Jos noin saadaan toimimaan, niin vesi toimii silloin polttoaineena oikein hyvin tuossa tapauksessa. Kun se vety tunnetusti palaa aika vilkkaasti. Ja vapaa happi taas mahdollistaa muun lisäpolttoaineen polttamisen... Paitsi että vedyn palaessa se taas muuttuu just samaksi määräksi vettä... Siispä samassa prosessissa jotenkin vesi hajoaa vedyksi ja hapeksi ja yhtyy taas vedeksi ja siinä välissä saadaan energiaa ulos? Tuollahan onkin sitten maailman energiaongelmat heti ratkaistu!

Sen kuitenkin ymmärrän, että jäähdytystä voidaan saada reilustikin aikaiseksi vettä höyrystämällä ja vielä höyryä tulistamalla.

[pee]

... ja lopputulemana on taas tulistunut mäntä ja asentaja


kohtahan täällä syntyy uuden fysiikan perusteet

[smgt]

pakkanen on kova sana. aikannaan mopoa kun tuli viilattua niin nollakelillä pääsi tietyssä paikassa 65 ja 25asteen pakkasessa neula nousi 80:n

hiilitioksiidi sammutin puhaltamanaan kuulerin kylykeen saa varmasti viilennystä

[vmt]

Alkuperäinen kirjoittaja pee

... ja lopputulemana on taas tulistunut mäntä ja asentaja


kohtahan täällä syntyy uuden fysiikan perusteet

Siltä vähän alkaa vaikuttaa. Saapa nähdä, kenestä meistä tulee pikamiljardööri..!

Alkuperäinen kirjoittaja smgt

pakkanen on kova sana. aikannaan mopoa kun tuli viilattua niin nollakelillä pääsi tietyssä paikassa 65 ja 25asteen pakkasessa neula nousi 80:n

hiilitioksiidi sammutin puhaltamanaan kuulerin kylykeen saa varmasti viilennystä

Noinhan se toimii, kun vaan muistaa sitä hiilidioksiidia samalla puhaltaa myös polttoainetta jäähdyttämään, että sitä tulee enemmän myös ilman kasvanutta ilman tiheyttä vastaamaan.

PS. Nyt kun tämä jo reippaasti sivuraiteilla muutenkin, niin tuohon liittyvä havainto. Oma käyttikseni kun on tiiliskiven airodynamiikalla varustettu (siis ilmanvastus on aina suuri), niin hyvin huomaa, kuinka talvella on kulutus pienempi! Se kun litroina mitataan... Jos taas ilmanvastus on pienempi, niin tuollaista ei huomaa, kun kylmäkäynnistykset vie hyödyn, mikä ajossa syntyy.

[astalo]

Alkuperäinen kirjoittaja Nikuzai

Ralli väki ainakin käyttää vesiruskua juurikin lisähapettimena %suhdetta en tosin tiedä.

Ja olikos muuten, että jokkiksessa ei saa vesiruiskua käyttää


Sen huomannut, että jos on oikeen kostea, muttei kuitenkaan sumuinen ilma niin oma 1,9 vapari diesel on tuntuvasti virkeämpi
Saman ilmiön huomasi 1,6 cvh fordissa sateen alkaessa jaksoi kumia polttaa vaikka maa ei vielä ollut märkänä, mutta kun sade alkoi niin voimaa ei enään riittänyt märälläkään sutimiseen
Tämä tosin saattoi johtua paperisen suodattimen "vettymisestä"

Bemarissa 1,8 ruiskussa merkitys ei ollut niin tuntuva, mutta mutkassa jaksoi hieman pidempään sutia (lukko oli ruksimaton lisävaruste)
bemarissa tosin oli paljon pölyisempi ilmanputsari/kotelon seinät joka huollossa joten kosteus saattoi myös linkoutua imuvirrasta pois eikä mennyt koneeseen niin merkittävänä määränä.

Ralliväestä en tiedä sen enempää, mutta kovia jätkiä jos saavat veden palamaan. Eri asia jos siihen veteen on sotkettu jotain metanolia tai vastaavaa.

Tuo tehonlisä viileällä kelillä johtuu siitä, että ilma on tiiviimpää ja sisältää enemmän happea.

[Nikuzai]

Alkuperäinen kirjoittaja astalo

Ralliväestä en tiedä sen enempää, mutta kovia jätkiä jos saavat veden palamaan. Eri asia jos siihen veteen on sotkettu jotain metanolia tai vastaavaa.

Tuo tehonlisä viileällä kelillä johtuu siitä, että ilma on tiiviimpää ja sisältää enemmän happea.

Ei se pelkän veden/lisähapen ruiskuttaminen koneeseen mitään tee ilman lisä polttoainetta


Lisää happea, lisää bensaa ja vesi sisältää happea eikä se vetykään varmaan haitaksi siinä palamistapahtumassa ole


Jossain oli juttua et ahtimia on jäähdytetty puhaltamalla bensaa läpi olikohan Kankkunen joka tälläisiä jutteli, et tehtiin kun pösöllä rallia aikoinaan ajoi

[helmapelti]

Alkuperäinen kirjoittaja hunter hdj

Voin olla väärässä tai ei tarvii olla väärässä kun Pekka Herlevi on jo toisin todistanut ....

Imutahdin aikana 4 tahti turbodiesel moottoriin tietty määrä ilmaaa,ahdetaan "sylinteriin ennen kuin moottorissa alkaa puristus tahti...

jos pisara vettä on joukossa jota puristetaan palotilassa erittäin kovassa kuumuudessa ja paineessa jossa diesel polttoaine syttyy puristumalla ja vesi höyrystynyt kuumuudessa ja poksahtaa hallitusti minun mielestä polttoainetta voidaan syöttää reilusti/hallitusti enemmän koska poltettavaa happea on enemmän palotapahtuman aikana? / hapetusta syntynyt vedestä...

Mä oon nii yksinkertainen että olen ajatellut niin et jos kalat voi hengittää vedessä ja pysyvät hengissä on siinä pakko olla happea ?



Taitaa käydä sama ilmiö jos 4 tahti bensamoottoriin laitetaan NOS laitteet ja ei lisärikastus toimi ... Raakaa happea palotilaan niin männät ja punahehkuset pakoventtiilit kivast sullaa polttopilli ilmiöllä..-.

Juu ei hajoa vesi hapeksi palotapahtumassa, Vedellä voi olla monia erilaisia vaikutuksia moottorin toimintaan riippuen missä vaiheessa se höyrystyy ja sitoo silloin paljon lämpöenergiaa.
Suuri vaikutus haihtumiseen on myös siinä millaiseen lämpötilaan ja millaisessa pisarakossa se syötetään.
jos Vesi on höyrynä jo ennen ahdinta niin se on sitonut lämpöenergiaa ilmasta ja ilman lämpötila on laskenut, Kylmä ilma on tiheämpää ja siinä on tilavuutta kohti myös enemmän happea.
Siksi kylmässä kelissä saadaan koneeseen enemmän happea ja voidaan syöttää enemmän polttoainetta ja saadaa enemmän tehoa. silloin vesirusku vaikuttaa kuin se suurentaisi ahtimen kokoa.

Tietenkin siinä kuminpoltossa tai hiekkadyyneillä rupiessa pitäisi olla tehokkaat flektit mutta jos vesi saataisiin höyrystymään välijäähdyttimen sisällä niin vaikutus voisi olla vaikka n 10kertainen.
Jos niitä ei ole niin lämpöä riittä jokapaikassa.

"Tuo ilmassa oleva vesihöyry; sitä vettä sopii ilmaan rajallinen määrä, ja kun ailmaa puristetaan kasaan, niin sitä vettä sopii edelleenkin siihen coolerin kokoiseen säiliöön vain sen verran, kuin normaalipaineessakin; siis jos valmiiksi 100% kosteus, ja ilmaa puristetaan 2,5 bar ylipaineeseen, niin vettä kondeisoituu noin 2,5x niin paljon, kuin mitä ilmaan jää.... JOS LÄMPÖTILA PYSYY SAMANA. (kuumaan ilmaan sopii enemmän kosteutta kuin kylmään)"

- tuota en ymmärtänyt? Siis kuumaan ilmaan sopii enemmän vettä, siksihän vesi tiivistyy kun lämpö laskee, Kylmään ilmaan ei mahdu kosteutta ja se pisaroituu. en ymmärtänyt oikein, selitä tarkemmin.

Kun ilman lämpötila laskee pakkaselle niin ilman vesihöyryä tiivistyy paljon, ikkunatkin menee huuruun. Kun pakkanen kiristyy tilanne voimistuu ja ilman sisältämä kosteus vähenee.

Hukuin itsekkin aiheesta, Mistä siis oli kysymys?
Tämä aihe on kiinnostava ja sitä pitää käsiteelä syvällisemmin.
Miten ja miksi syöttäisitte moottoriin vettä?

[hunter hdj]

Alkuperäinen kirjoittaja helmapelti

Juu ei hajoa vesi hapeksi palotapahtumassa, Vedellä voi olla monia erilaisia vaikutuksia moottorin toimintaan riippuen missä vaiheessa se höyrystyy ja sitoo silloin paljon lämpöenergiaa.
Suuri vaikutus haihtumiseen on myös siinä millaiseen lämpötilaan ja millaisessa pisarakossa se syötetään.
jos Vesi on höyrynä jo ennen ahdinta niin se on sitonut lämpöenergiaa ilmasta ja ilman lämpötila on laskenut, Kylmä ilma on tiheämpää ja siinä on tilavuutta kohti myös enemmän happea.
Siksi kylmässä kelissä saadaan koneeseen enemmän happea ja voidaan syöttää enemmän polttoainetta ja saadaa enemmän tehoa. silloin vesirusku vaikuttaa kuin se suurentaisi ahtimen kokoa.

Tietenkin siinä kuminpoltossa tai hiekkadyyneillä rupiessa pitäisi olla tehokkaat flektit mutta jos vesi saataisiin höyrystymään välijäähdyttimen sisällä niin vaikutus voisi olla vaikka n 10kertainen.
Jos niitä ei ole niin lämpöä riittä jokapaikassa.

"Tuo ilmassa oleva vesihöyry; sitä vettä sopii ilmaan rajallinen määrä, ja kun ailmaa puristetaan kasaan, niin sitä vettä sopii edelleenkin siihen coolerin kokoiseen säiliöön vain sen verran, kuin normaalipaineessakin; siis jos valmiiksi 100% kosteus, ja ilmaa puristetaan 2,5 bar ylipaineeseen, niin vettä kondeisoituu noin 2,5x niin paljon, kuin mitä ilmaan jää.... JOS LÄMPÖTILA PYSYY SAMANA. (kuumaan ilmaan sopii enemmän kosteutta kuin kylmään)"

- tuota en ymmärtänyt? Siis kuumaan ilmaan sopii enemmän vettä, siksihän vesi tiivistyy kun lämpö laskee, Kylmään ilmaan ei mahdu kosteutta ja se pisaroituu. en ymmärtänyt oikein, selitä tarkemmin.

Kun ilman lämpötila laskee pakkaselle niin ilman vesihöyryä tiivistyy paljon, ikkunatkin menee huuruun. Kun pakkanen kiristyy tilanne voimistuu ja ilman sisältämä kosteus vähenee.

Hukuin itsekkin aiheesta, Mistä siis oli kysymys?
Tämä aihe on kiinnostava ja sitä pitää käsiteelä syvällisemmin.
Miten ja miksi syöttäisitte moottoriin vettä?

--....

Just vasta huomasin et aika paljon keskusteltu aihe muillakin aut
o aiheisilla palstoilla. "vedenruiskutus moottoriin " .
En ole omiin projekteihin tarvinnut systeemiä joten on vain mielessä pyörinyt kuinka toteuttaisin.

[RIPAX]

Alkuperäinen kirjoittaja Ylikessu

Nestekaasua dieseliin ni johan lähtee!
Vastaa samaa kun bensiinimoottoriseen laitetaan ilokaasua.

Sen nestekaasun puristuskestävyys ei oo ihan sama ku dieselin,eli syttyy ennenaikojaan sit semmonen ongelma et se ei pala kunnolla jos ei saa happea,ja sen hapen palotilaan saaminenhan on yks perusongelmia,ei polttoaineen. Bensa koneessa sitä Nossia sihistetään sinne palotilaan et voidaan sit ruiskuttaa bensaaki lisää,se on niinku happi mut tehokkaampaa eli kemiallista ahtamista. Eli nestekaasulla ja Dieselillä ja Nossilla ja Bensakoneellla ei oo mitään tekemistä toistensa kanssa.

[RIPAX]

Tää nyt aihetta sivuaa silleen ku jossain lehdessä,tais olla TM ku joku BMWn Diesel insinööri esitteli uusia innovaatioitaan ja tutkimuksiaan jossa löpöön sekotettiiin vettä jollain laitteella jolla siis saatiin mekaaninen seos löpöstä ja vedestä,tämä paransi hyötysuhdetta Diesel koneessa,en tiijä oliko sillä sinällään tekemistä kestävyyden ja maximaalisen tehon kanssa..Ja mun vahva epäilys on et Diesel koneesta saadaan löylyä lähesrajattomasti,se joka loppujen lopuksi rajoittaa on se et diesel koneessa muutenkin on raskaat massat joten kierroksia ei voi ottaa paljon eikä ahtaa mielin määrin koska mekaaniset häviöt ja ahtamisen eli turbon generoima lämpö sulattaa koneen jos se olisikin saatu mekaanisesti kestämään suurta tehoa. No kysymyshän kuuluukin et kuinka paljon enemmän tehoa se kestäis sillä vesiruiskulla?

[Samsonite]

[BJ-40/76]

Alkuperäinen kirjoittaja RIPAX

Sen nestekaasun puristuskestävyys ei oo ihan sama ku dieselin,eli syttyy ennenaikojaan sit semmonen ongelma et se ei pala kunnolla jos ei saa happea,ja sen hapen palotilaan saaminenhan on yks perusongelmia,ei polttoaineen. Bensa koneessa sitä Nossia sihistetään sinne palotilaan et voidaan sit ruiskuttaa bensaaki lisää,se on niinku happi mut tehokkaampaa eli kemiallista ahtamista. Eli nestekaasulla ja Dieselillä ja Nossilla ja Bensakoneellla ei oo mitään tekemistä toistensa kanssa.

TÄYSIN ulkomuistista; nestekaasu on lähes samaa värkkiä kuin maakaasu, millä noita dieseleitä pääasiassa ajetaan?
Ja tuon maakaasun puristuskestävyys on niin suuri, että se ei syty sylinterissä ennen kuin tuota dieseliä ruikataan pikkasen liekin aikaan saamiseen?
Toki silloin ahtopaineet (ja puristukset) on "normaalit"

sikäli ripax on oikeassa, että jos ahtopaine on suuri, kuten myös puristussuhde, niin maakaasu voi syttyä omia aikojaan, ja aiheuttaa nakutusta, joka särkee koneen.

Ja korostan edelleen, että en tiedä mitä eroa nestekaasussa ja maakaasussa on ds moottorissa.

[Ylikessu]

Alkuperäinen kirjoittaja BJ-40/76

TÄYSIN ulkomuistista; nestekaasu on lähes samaa värkkiä kuin maakaasu, millä noita dieseleitä pääasiassa ajetaan?
Ja tuon maakaasun puristuskestävyys on niin suuri, että se ei syty sylinterissä ennen kuin tuota dieseliä ruikataan pikkasen liekin aikaan saamiseen?
Toki silloin ahtopaineet (ja puristukset) on "normaalit"

sikäli ripax on oikeassa, että jos ahtopaine on suuri, kuten myös puristussuhde, niin maakaasu voi syttyä omia aikojaan, ja aiheuttaa nakutusta, joka särkee koneen.

Ja korostan edelleen, että en tiedä mitä eroa nestekaasussa ja maakaasussa on ds moottorissa.

Tuo alkuperäinen heittoni tuosta nestekaasusta dieselissä perustuu erään kiihdytysautorakentajan kommenttiin jonka kuulin joskus ja jäänyt takaraivoon. Tosiaan en ole asiaan perehtynyt tuon suhteen eli hataraa toisen käden tietoa, mutta olisi hauska tietää miten tuo käytännössä toimii, pitää ottaa joskus selvää asiasta enemmän.

[turhapuro u]

höyrykoneella tässä varmaan kohta puksutellaan vaan voiks siinä käyttää pakkasnestettä että kattila ei halkee kylmäs onks kellään tietoo tosta miten 85e toimii webastossa.

[valonviejä]

Samsoniten kuva aivopierusta on kiva ja samalla luontoystävällinen.

[RIPAX]

Alkuperäinen kirjoittaja BJ-40/76

TÄYSIN ulkomuistista; nestekaasu on lähes samaa värkkiä kuin maakaasu, millä noita dieseleitä pääasiassa ajetaan?
Ja tuon maakaasun puristuskestävyys on niin suuri, että se ei syty sylinterissä ennen kuin tuota dieseliä ruikataan pikkasen liekin aikaan saamiseen?
Toki silloin ahtopaineet (ja puristukset) on "normaalit"

sikäli ripax on oikeassa, että jos ahtopaine on suuri, kuten myös puristussuhde, niin maakaasu voi syttyä omia aikojaan, ja aiheuttaa nakutusta, joka särkee koneen.

Ja korostan edelleen, että en tiedä mitä eroa nestekaasussa ja maakaasussa on ds moottorissa.

Samahan se mitä sinneruikkaa kun tehoa siitä saadaan vaan sen verran ku ilmaakin on pyttyyn saatu,ja maakaasu tai nestekaasu ei pala dieselinkään kera eikä myöskään kipinän eikä minkään muunkaan kanssa ilman happea. Ja sitähän saadaan Turbolla tai remmiahtimella pyttyyn niin paljon ku halutaan. Vaan ei se aivan niin yksinkertaista ole kuin se polttoaineen syöttö,Diesel ruiskutus pumppu on helppo varustaa niin et se syöttää naftaa niin paljon et kone tukehtuu,nestekaasusta puhumattakaan,pointti on siinä et se kaasu ei ole hapetin vaan polttoaine joka ei pala ilman happea. Ns. moottori nestekaasua käytetään mm. trukeissa jotka alunperin on tehty bensakoneiksi,dösissähän käytetään maakaasua sun muuta mut ei se niissäkään ole tehon takia eikä edesauta tehon tuottoa. Eli vielä kerran: teho ei ole yhtä kuin polttoaine vaan ILMA,silloin kun se on tarjoiltu sylinteriin.