pajeron sulannu mäntä.

[Nikuzai]

Alkuperäinen kirjoittaja Tomppaa_

Yleensä on vettä ja metanolia suhteessa fiftififti, eli ei pelkällä viinalla

Vettä hapettimena?

Mites jos 50/50 happea ja metanolia?


Ennen kokeilua melkein itte ainakin laittaisin tulipellin hardoksista tai jostain muusta kestävästä, ettei tule musta rauta muniin

[Kala92]

Alkuperäinen kirjoittaja Nikuzai

Vettä hapettimena?

Mites jos 50/50 happea ja metanolia?


Ennen kokeilua melkein itte ainakin laittaisin tulipellin hardoksista tai jostain muusta kestävästä, ettei tule musta rauta muniin

Äläs nyt. Laitettiin peltoauto 80 audiin jossa vapari diisseli tommonen suihkutus kanssa. Ihan pissapojalla ja ja kahdella suuttimella. Laittaa pissapoikaa sen 90% ja siis sitä pissapoikaa mikä kestää -40C. Loppu meinaan aika joutuin audista kiekkamittari kesken Ennen oo kuulukkaan et diisseli alkais nakuttaa mut tulipahan sekin koettua!

[Ylikessu]

Nestekaasua dieseliin ni johan lähtee!
Vastaa samaa kun bensiinimoottoriseen laitetaan ilokaasua.

[karisa]

Tuolta vähän lisää potkua
http://www.ebay.com/bhp/diesel-nitrous-kit

[helmapelti]

Mun olis pitänyt olla hiljaa tässäkin tapauksessa mutta aihe on kiinnostava ja edullinen tapa rikkoa kone tai estää se.
Olennaista kai että etsii tietoa omia tarkoituksiaa varten, ei kai voi olla yleisohjetta kaikkeen.

Jos ahtoja on vaikka 2,5 bar niin ahtimelta lämpö vaikka 200c. Jos autolla poltetaan kumia parkkipaikalla niin välijäähyn jälkeen lämpö voisi olla 195c mielestäni. Jos autolla ajetaan 250kmh niin lämpö vaikka 100c.
Tai sinnepäin, en tiedä paljonko vettä tarvii syöttää ennen cuuleria että sitä tiivistyisi sinne mutta eikö sen voisi poistaa vaikka millin reijästä? Tuotto ei paljoa putoaisi ja jos vettä tosiaan tiivistyy vaarallisesti niin silloin se ei höyrysty.

Eikös jossain vakiokotteroissa ole ollut ongelmana kun kylmässä vettä tiivistyy cuuleriin ja tosiaan rikkoo koneen. Tuo tehon ja ahtopaineen kasvattaminen lisää lämpökuorman moninkertaiseksi enkä oikein osaa pelätä moista ongelmaa.
Saattaisin jopa kokeilla vakio hjssa 2l min 1,2bar ahdoilla tai jotain järkevää toimivaa määrää.

Kosteassa ilmassa oleva vesimäärä on huomattava ja sitä varmasti voi tiivistyä tehokkaasen cooleriin liikaa jos ahtopaine on käytössä pieni. Mielestäni on pahempi kun ajaa sateessa +1kelissä 500km ahtopaineen ollessa 0,3 jolloin kosteutta voi tiivistyä vaikka litratolkulla kuin että 2,5 bar ahdoilla kuivalla kelillä sitä syötetään hienona sumuna korkealla paineella vaikka 2-5l/min minuutti kerrallaan.

Mielestäni nuo haitat tulevat vasta kun haetaan ihan äärirajoja, se pieni määrä voi jo auttaa paljon eikä ole
ehkä tarpeen mennä kohtuuttomuuksiin.

Joskus yritin rakentaa venettä ja kysyin ahdintietäjältä että sako siitä motista lisää potkua jos ei nousisi luikuun. 1600hp siitä lohkosta on kuulemma otettu että luulis riittävän.

Sorry kun sotken topiccia, lopetan nyt..
Empäs vielä. Mielestäni kun vettä syötetään "suoraan" palotilaan niin ruiskutuspaineen tarvii olla kymmenkertainen että vesi höyrystyy tarpeeksi nopeasti. Lämmön lasku vasta palotilassa ei lisää hapen määrää koneeseen mutta laskee palolämpöä ja ehkä hyötysuhdetta. Puhutaanko nyt eri asioista, jos vesi höyrystyykin vasta työtähdin aikana niin se voisi laskea pakopuolen lämpöjä tehokkaasti jos ruokaa ja happea tulee muutenkin tarpeeksi?

[BJ-40/76]

Alkuperäinen kirjoittaja helmapelti

Jos ahtoja on vaikka 2,5 bar niin ahtimelta lämpö vaikka 200c. Jos autolla poltetaan kumia parkkipaikalla niin välijäähyn jälkeen lämpö voisi olla 195c mielestäni. Jos autolla ajetaan 250kmh niin lämpö vaikka 100c.
Tai sinnepäin, .

Juurikin tuota Coolerin jäähdytystä silmällä pitäen cooleri on keulassa ensimmäisenä, ja jos on renkaanpoltossa paineita 2,5 bar, niin taitaa sitä lämpöä riittää muuallakin kuin ahdetussa ilmassa...
Sitä varten siellä on ne flektit, joko sähköllä taikka muuten pyörimässä, että coolerin (ja jäähdyttäjän/jäähdyttimien) läpi saadaan ilmaa, ja jossain on vielä ahtopaineella/coolerin jälkeisellä termostaatilla ohjattuna, sen vakion kaasupolkimen asennon tunnistuksen ja pakkoohjauksen lisäksi.

Alkuperäinen kirjoittaja helmapelti

...en tiedä paljonko vettä tarvii syöttää ennen cuuleria että sitä tiivistyisi sinne mutta eikö sen voisi poistaa vaikka millin reijästä? Tuotto ei paljoa putoaisi ja jos vettä tosiaan tiivistyy vaarallisesti niin silloin se ei höyrysty.

Eikös jossain vakiokotteroissa ole ollut ongelmana kun kylmässä vettä tiivistyy cuuleriin ja tosiaan rikkoo koneen......

Kosteassa ilmassa oleva vesimäärä on huomattava ja sitä varmasti voi tiivistyä tehokkaasen cooleriin liikaa jos ahtopaine on käytössä pieni. Mielestäni on pahempi kun ajaa sateessa +1kelissä 500km ahtopaineen ollessa 0,3 jolloin kosteutta voi tiivistyä vaikka litratolkulla kuin että 2,5 bar ahdoilla kuivalla kelillä sitä syötetään hienona sumuna korkealla paineella vaikka 2-5l/min minuutti kerrallaan.

-> lievästi yhsinkertaistettuna:

Tuo ilmassa oleva vesihöyry; sitä vettä sopii ilmaan rajallinen määrä, ja kun ailmaa puristetaan kasaan, niin sitä vettä sopii edelleenkin siihen coolerin kokoiseen säiliöön vain sen verran, kuin normaalipaineessakin; siis jos valmiiksi 100% kosteus, ja ilmaa puristetaan 2,5 bar ylipaineeseen, niin vettä kondeisoituu noin 2,5x niin paljon, kuin mitä ilmaan jää.... JOS LÄMPÖTILA PYSYY SAMANA. (kuumaan ilmaan sopii enemmän kosteutta kuin kylmään)

Ja suomen talvessa, siis pakkasessa, on vielä ongelma tuo jäätyminen; etanoli ja metanoli taitavat syttyä dsl:n puristustahdin aikana ennakkoon, joka aiheuttaa romua ja tehon pudotusta ilmiönä, mutta varmasti löytyisi joku aine, joka estäs jäätymisen, eikä aiheuttaisi ongelmia....

Joo, meni pikkasen ohi topiikista

[RIPAX]

Alkuperäinen kirjoittaja Ylikessu

Nestekaasua dieseliin ni johan lähtee!
Vastaa samaa kun bensiinimoottoriseen laitetaan ilokaasua.

Sen nestekaasun puristuskestävyys ei oo ihan sama ku dieselin,eli syttyy ennenaikojaan sit semmonen ongelma et se ei pala kunnolla jos ei saa happea,ja sen hapen palotilaan saaminenhan on yks perusongelmia,ei polttoaineen. Bensa koneessa sitä Nossia sihistetään sinne palotilaan et voidaan sit ruiskuttaa bensaaki lisää,se on niinku happi mut tehokkaampaa eli kemiallista ahtamista. Eli nestekaasulla ja Dieselillä ja Nossilla ja Bensakoneellla ei oo mitään tekemistä toistensa kanssa.

[RIPAX]

Tää nyt aihetta sivuaa silleen ku jossain lehdessä,tais olla TM ku joku BMWn Diesel insinööri esitteli uusia innovaatioitaan ja tutkimuksiaan jossa löpöön sekotettiiin vettä jollain laitteella jolla siis saatiin mekaaninen seos löpöstä ja vedestä,tämä paransi hyötysuhdetta Diesel koneessa,en tiijä oliko sillä sinällään tekemistä kestävyyden ja maximaalisen tehon kanssa..Ja mun vahva epäilys on et Diesel koneesta saadaan löylyä lähesrajattomasti,se joka loppujen lopuksi rajoittaa on se et diesel koneessa muutenkin on raskaat massat joten kierroksia ei voi ottaa paljon eikä ahtaa mielin määrin koska mekaaniset häviöt ja ahtamisen eli turbon generoima lämpö sulattaa koneen jos se olisikin saatu mekaanisesti kestämään suurta tehoa. No kysymyshän kuuluukin et kuinka paljon enemmän tehoa se kestäis sillä vesiruiskulla?

[Samsonite]

[BJ-40/76]

Alkuperäinen kirjoittaja RIPAX

Sen nestekaasun puristuskestävyys ei oo ihan sama ku dieselin,eli syttyy ennenaikojaan sit semmonen ongelma et se ei pala kunnolla jos ei saa happea,ja sen hapen palotilaan saaminenhan on yks perusongelmia,ei polttoaineen. Bensa koneessa sitä Nossia sihistetään sinne palotilaan et voidaan sit ruiskuttaa bensaaki lisää,se on niinku happi mut tehokkaampaa eli kemiallista ahtamista. Eli nestekaasulla ja Dieselillä ja Nossilla ja Bensakoneellla ei oo mitään tekemistä toistensa kanssa.

TÄYSIN ulkomuistista; nestekaasu on lähes samaa värkkiä kuin maakaasu, millä noita dieseleitä pääasiassa ajetaan?
Ja tuon maakaasun puristuskestävyys on niin suuri, että se ei syty sylinterissä ennen kuin tuota dieseliä ruikataan pikkasen liekin aikaan saamiseen?
Toki silloin ahtopaineet (ja puristukset) on "normaalit"

sikäli ripax on oikeassa, että jos ahtopaine on suuri, kuten myös puristussuhde, niin maakaasu voi syttyä omia aikojaan, ja aiheuttaa nakutusta, joka särkee koneen.

Ja korostan edelleen, että en tiedä mitä eroa nestekaasussa ja maakaasussa on ds moottorissa.

[Ylikessu]

Alkuperäinen kirjoittaja BJ-40/76

TÄYSIN ulkomuistista; nestekaasu on lähes samaa värkkiä kuin maakaasu, millä noita dieseleitä pääasiassa ajetaan?
Ja tuon maakaasun puristuskestävyys on niin suuri, että se ei syty sylinterissä ennen kuin tuota dieseliä ruikataan pikkasen liekin aikaan saamiseen?
Toki silloin ahtopaineet (ja puristukset) on "normaalit"

sikäli ripax on oikeassa, että jos ahtopaine on suuri, kuten myös puristussuhde, niin maakaasu voi syttyä omia aikojaan, ja aiheuttaa nakutusta, joka särkee koneen.

Ja korostan edelleen, että en tiedä mitä eroa nestekaasussa ja maakaasussa on ds moottorissa.

Tuo alkuperäinen heittoni tuosta nestekaasusta dieselissä perustuu erään kiihdytysautorakentajan kommenttiin jonka kuulin joskus ja jäänyt takaraivoon. Tosiaan en ole asiaan perehtynyt tuon suhteen eli hataraa toisen käden tietoa, mutta olisi hauska tietää miten tuo käytännössä toimii, pitää ottaa joskus selvää asiasta enemmän.

[turhapuro u]

höyrykoneella tässä varmaan kohta puksutellaan vaan voiks siinä käyttää pakkasnestettä että kattila ei halkee kylmäs onks kellään tietoo tosta miten 85e toimii webastossa.

[RIPAX]

Alkuperäinen kirjoittaja BJ-40/76

TÄYSIN ulkomuistista; nestekaasu on lähes samaa värkkiä kuin maakaasu, millä noita dieseleitä pääasiassa ajetaan?
Ja tuon maakaasun puristuskestävyys on niin suuri, että se ei syty sylinterissä ennen kuin tuota dieseliä ruikataan pikkasen liekin aikaan saamiseen?
Toki silloin ahtopaineet (ja puristukset) on "normaalit"

sikäli ripax on oikeassa, että jos ahtopaine on suuri, kuten myös puristussuhde, niin maakaasu voi syttyä omia aikojaan, ja aiheuttaa nakutusta, joka särkee koneen.

Ja korostan edelleen, että en tiedä mitä eroa nestekaasussa ja maakaasussa on ds moottorissa.

Samahan se mitä sinneruikkaa kun tehoa siitä saadaan vaan sen verran ku ilmaakin on pyttyyn saatu,ja maakaasu tai nestekaasu ei pala dieselinkään kera eikä myöskään kipinän eikä minkään muunkaan kanssa ilman happea. Ja sitähän saadaan Turbolla tai remmiahtimella pyttyyn niin paljon ku halutaan. Vaan ei se aivan niin yksinkertaista ole kuin se polttoaineen syöttö,Diesel ruiskutus pumppu on helppo varustaa niin et se syöttää naftaa niin paljon et kone tukehtuu,nestekaasusta puhumattakaan,pointti on siinä et se kaasu ei ole hapetin vaan polttoaine joka ei pala ilman happea. Ns. moottori nestekaasua käytetään mm. trukeissa jotka alunperin on tehty bensakoneiksi,dösissähän käytetään maakaasua sun muuta mut ei se niissäkään ole tehon takia eikä edesauta tehon tuottoa. Eli vielä kerran: teho ei ole yhtä kuin polttoaine vaan ILMA,silloin kun se on tarjoiltu sylinteriin.

[BJ-40/76]

Alkuperäinen kirjoittaja RIPAX

Samahan se mitä sinneruikkaa kun tehoa siitä saadaan vaan sen verran ku ilmaakin on pyttyyn saatu,ja maakaasu tai nestekaasu ei pala dieselinkään kera eikä myöskään kipinän eikä minkään muunkaan kanssa ilman happea. Ja sitähän saadaan Turbolla tai remmiahtimella pyttyyn niin paljon ku halutaan. Vaan ei se aivan niin yksinkertaista ole kuin se polttoaineen syöttö,Diesel ruiskutus pumppu on helppo varustaa niin et se syöttää naftaa niin paljon et kone tukehtuu,nestekaasusta puhumattakaan,pointti on siinä et se kaasu ei ole hapetin vaan polttoaine joka ei pala ilman happea. Ns. moottori nestekaasua käytetään mm. trukeissa jotka alunperin on tehty bensakoneiksi,dösissähän käytetään maakaasua sun muuta mut ei se niissäkään ole tehon takia eikä edesauta tehon tuottoa. Eli vielä kerran: teho ei ole yhtä kuin polttoaine vaan ILMA,silloin kun se on tarjoiltu sylinteriin.

JOS puhutaan puristesytytteisestä kaasumoottorista, niin se yleensä tarkoittaa sitä, että moottori käyttää VAIN kaasua -> siis koko dsl laitteisto korvataan kaasulaitteistoilla, siis tankki vaihdetaan kaasusäiliöksi jne

JOS puhutaan ns.kaksoispolttoainemoottorista, niin se on käytännössä diesel moottori, jossa kaasu-ilma seos sytytetään sylinterissä pienellä määrällä dieseliä, joka tulee siis dsl-järjestelmän kautta.
JOS kaksoispolttoainemoottorissa AHTOPAINE kasvaa/nostetaan liian suureksi, niin se alkaa nakuttamaan, joka laskee tehoa, ja ennen kaikkea särkee moottorin!

-> siis johonkin 3 kg ahtopaineilla olevaan auton korkeapuristeiseen dieseliin ei kestä mennä ruiskuttelemaan kaasua palotilan ulkopuolelta! eikä sisäpuolelta, muuten kuin männän olessa puristustahdin lopussa....