Unelmavinssi

[temmi_hoo]

- paineilmalla voi myös puhaltaa sähkömoottorin sisuksien kautta vesiä pois aiemmin ehdottamani koteloinnin yhteydessä ja jäähdyttää sekin
- öljykylvyssä asuva alennusvaihde oli jotenkin niin itsestäänselvä etten edes muuta ajatellut
- solenoidien korvaaminen paremmin vettä kestävillä puolijohteilla vaatis tutkiskelua mutta vois olla hyvä asia
- paineilmalla toki voi myös puhallella vesiä pois solenoidiboksista tai muusta sähkörasiasta

Täydellinen Vinssi olis luultavasti tosiaan menossa autoon, missä on jo lukkoja ja rengaspaineen tielletäyttöä varten paineilmaa mukana, joten sen käyttö on ihan hyvä juttu. Hurjia litramääriä ei välttämättä irtoa, mutta vähäsen.

Sähkömoottoreista on myös olemassa semmosia malleja, joissa kaikki sähköön koskevat osat on tukevasti paikallaan ja liikkuviin osiin ei johdeta mitään. Nämä kuitenkin vaatii toimiakseen monimutkaisempaa elektroniikkaa eli vaihtosuuntaajan. Bonuksena kyllä sitten moottori toimii vaikka ois täynnä suolavettä niin kauan kunnes laakerit leikkaa. Näitten moottoreitten tehotiheys painoon nähden on ihan omaa luokkaansa.

http://www.ti.com/ww/en/motor_drive_...agnet_PMSM.htm

Kahta moottoria en nyt ihan täysin allekirjota paremmaksi kun yhtä isompaa. Kahden kanssa ne saattaa tapella toisiaan vastaan mikä näkyy lähinnä huonontuneena hyötysuhteena.

Moottori kannattaisi kuitenkin tyypistä riippumatta varustaa sisäisillä lämpöantureilla ja tuoda se anturin tieto sitten sinne ohjauksen puolelle estämään tai sallimaan solenoidin veto. Esimerkiksi Klixonin kaksoismetallikytkimen voi laittaa suoraan sarjaan vinssin ohjauskapulan kytkinten kanssa solenoidin vetokäämeille.

http://www.sensata.com/klixon/circui...er-thermal.htm

Noita meillä duunissa asennellaan aika moneen moottoriin. Tuopa eräskin iso mekaniikkapaja meille moottoreita jotta jälkiasennamme noita käämin sekaan. Toimintatapa on siis NC kytkin, joka avautuu lämpötilan ylittäessä valitun raja-arvon.

[mki]

En oo vinssien kanssa pelannu, enempi pellepelottoman puolella.... tul tämmönen ajatus mieleen: kartio rumpu, naru ohusessa osassa kiinni, naru pitkällä suurempi vääntömomentti esmes kun auto kovassa kiinni, nopeempi/nopeutuu kelatessa kun ollaan vapaamilla vesillä. Kartion kulmaa tai profiilia muuttamalla eri nopeuksia tarjolla? Tai jopa keskellä ohut osa kartiot suurenee rummun reunoja kohden?

EDIT: Tuli heti toinen mieleen, CVT vaihteisto, momentin tarve pakottaa variaattoria tiuhelmalle välitykselle?

[Repro]

Alkuperäinen kirjoittaja mki

En oo vinssien kanssa pelannu, enempi pellepelottoman puolella.... tul tämmönen ajatus mieleen: kartio rumpu, naru ohusessa osassa kiinni, naru pitkällä suurempi vääntömomentti esmes kun auto kovassa kiinni, nopeempi/nopeutuu kelatessa kun ollaan vapaamilla vesillä. Kartion kulmaa tai profiilia muuttamalla eri nopeuksia tarjolla? Tai jopa keskellä ohut osa kartiot suurenee rummun reunoja kohden?

EDIT: Tuli heti toinen mieleen, CVT vaihteisto, momentin tarve pakottaa variaattoria tiuhelmalle välitykselle?

Naru kelaantuu sinne kartion ohuempaan kohtaan ja naru on solmussa.

[mki]

Alkuperäinen kirjoittaja Repro

Naru kelaantuu sinne kartion ohuempaan kohtaan ja naru on solmussa.

hmm.... mikäs tai miten se siellä osaa solmuun mennä ???

[Säätäjä_setä]

http://forums.offipalsta.com/showthr...t=51655&page=4
Kuvassa näkyy myös kytkentäkaavionpalaa kivipohjasesta vinssin ohjauksesta, mimmosta oon vähän ehdotellu. Onko kytkentää testattu? Pääseekö savut vai onko Tarpeeks Jäykkä Säätö? Ihan mosfeteillä?

Ei ole vielä autossa kiinni. Ajeltu vasta labrassa pienellä moottorilla. Todennäköisesti tulee versio 2 ennen autoon asentamista. Kauko-ohjaukset sun muut instrumentointiin liittyvät jutut toimivat hyvin. Ratkaistavia ongelmia vielä on:
- kun akkujännite tippuu niin mennään MOSFETttien VGSon kynnyksen alle ja fetit joutuvat lineaariselle alueelle. Ikä ei ole kovin pitkä tässä tilassa
- hiilimoottorin kollektorin "kipinöinti" yhdistettynä moottorin suureen induktanssiin vaatii kunnollisen snubber piirin
- kytkentä on arka tilanteelle missä yhteys akkuun katkeaa tehot päällä. Tulee load dump tilanne, mutta mikään ei niele vapautuvaa energiaa.

Proto on lisäksi pelkkä H-silta kytkentä kestomagneetti moottoreille. Series woundit missä kenttä käännetään ympäri suunnan vaihdossa vaatisi erilaisen kytkennän. Itte tykkään kyllä kestomagneetti moottoreista niiden yksinkertaisemman rakenteen, pienemmän tyhjäpyörintävirran ja pienempien häviöiden takia = kuumenee vähemmän. En oikein tiedä syytä miksi kestomagneettikoneet eivät ole yleistyneet.

[Säätäjä_setä]

Jäi edellisessä viestissä kommentoimatta

Freespool vivun asennon/paikan helppo "säätö" olisi toivottava ominaisuus. Asennukset kun yleensä ovat ahtaisiin paikkoihin.

http://koti.mbnet.fi/j0hannes/Winch/winchmod_33.html

Tässä vehkeessä vaihdelaatikkoa pystyi kääntämään 45 asteen pykälissä.

[temmi_hoo]

Alkuperäinen kirjoittaja Säätäjä_setä

Ei ole vielä autossa kiinni. Ajeltu vasta labrassa pienellä moottorilla. Todennäköisesti tulee versio 2 ennen autoon asentamista. Kauko-ohjaukset sun muut instrumentointiin liittyvät jutut toimivat hyvin. Ratkaistavia ongelmia vielä on:
- kun akkujännite tippuu niin mennään MOSFETttien VGSon kynnyksen alle ja fetit joutuvat lineaariselle alueelle. Ikä ei ole kovin pitkä tässä tilassa
- hiilimoottorin kollektorin "kipinöinti" yhdistettynä moottorin suureen induktanssiin vaatii kunnollisen snubber piirin
- kytkentä on arka tilanteelle missä yhteys akkuun katkeaa tehot päällä. Tulee load dump tilanne, mutta mikään ei niele vapautuvaa energiaa.

Proto on lisäksi pelkkä H-silta kytkentä kestomagneetti moottoreille. Series woundit missä kenttä käännetään ympäri suunnan vaihdossa vaatisi erilaisen kytkennän. Itte tykkään kyllä kestomagneetti moottoreista niiden yksinkertaisemman rakenteen, pienemmän tyhjäpyörintävirran ja pienempien häviöiden takia = kuumenee vähemmän. En oikein tiedä syytä miksi kestomagneettikoneet eivät ole yleistyneet.

Kestomagneettimoottorit ei varmaan ole yleistyny vielä kun näitä lämpöä ja kolahduksia kestäviä neodyymimagneetteja ei ole totuttu käyttämään. Onhan niitä saanu halvalla tuotettua vasta kymmenisen vuotta. Perinteisimmillä magneeteilla ei vinssikäyttöön oo hurjasti asiaa. Eiköhän noi kestomagneetit tee tuloaan vähitellen.

Hiiliharjan ongelmien vuoksi mua kiinnostaiskin sähköisesti kommutoidut moottorit eli ideaalitilanteessa just kestomagneettisynkroniset. Tutustun alueeseen mutta oon kyllä aika nyypiö. Käytännössähän siis pitää rakentaa taajuusmuuttaja ja sen vaatimukset on aika vaativat, roottorin ja kentän asennot täytyy koko ajan tietää ja reagoida niihin, absoluuttisesti ikinä ei saa kipata.

Vgs ongelmaa varten voi varmaan kasata jonkin tikapuunostimen tai konkanvaihtoheittäjän. Jälkimmäinen vois tulla kyseeseen, tehoa ei vaadita kovinkaan paljon ja sinne hilapiiriin vois laittaa sen kokosen konkan varaamaan, että jaksaa vinssata akun tyhjäksi. Virtaahan ei tarvita muuten kun fetin tilaa vaihtaessa.

Load dumppia varten sinne vois viljellä takadiodittomia fettejä moottorin kanssa rinnan. H-silta normaaleilla takadiodillisilla tehofeteillä mahollista kytkeä dumppaamaan virrat ylä- tai alakiskonsa kautta takasin moottorille.

[baxxter]

Alkuperäinen kirjoittaja Säätäjä_setä

Itte tykkään kyllä kestomagneetti moottoreista niiden yksinkertaisemman rakenteen, pienemmän tyhjäpyörintävirran ja pienempien häviöiden takia = kuumenee vähemmän. En oikein tiedä syytä miksi kestomagneettikoneet eivät ole yleistyneet.

Kahdesta auton kestomagneettivinssistä + mönkijöiden vinsseistä mieleen on jäänyt nopeuden puute. Ilman kuormitusta ja kuorman kanssa aina yhtä hitaita?

Onko xdynan jarrusta, vaihteiston osista ja 2-nopeuksisten mekaniikasta kuvia?

[temmi_hoo]

Alkuperäinen kirjoittaja baxxter

Kahdesta auton kestomagneettivinssistä + mönkijöiden vinsseistä mieleen on jäänyt nopeuden puute. Ilman kuormitusta ja kuorman kanssa aina yhtä hitaita?

Onko xdynan jarrusta, vaihteiston osista ja 2-nopeuksisten mekaniikasta kuvia?

Moottorin nopeuteen vaikuttaa aika moni asia ja noissa luultavasti on valittu halpuussyistä se moottori kestomagneeteille eli paskat magneetit. Ei sillä, mun mielestä dcmoottorissa suurin virhe ei ole siinä onko magneetit kuparista vai kestona jos vertailussa on kunnon magneetit. Ongelma tulee siitä kollektorista kun se ei oikeen tykkää kosteudesta eikä pölystä ja vielä vähemmän mudasta tai suolavedestä.

Tästä syystä vaihtovirtamoottorit ois parempia, ne vaan vaatii taajuusmuuttajan. Jos oletetaan että taajuusmuuttaja olis valittavissa, ois parhain tehotiheys tilavuuden ja painon suhteen kestomagneettisynkronimoottoreissa. Rakkaalla lapsella kun on monta nimeä niin niitä nimitetään joskus myös BLDC eli harjattomiksi dc-moottoreiksi (joille kuitenkin siis syötetään vaihtovirtaa...).

Mainostamillani synkronikestomagneettimoottoreilla kulkee myös nämä ja hurjemmatkin pelit:

http://www.youtube.com/watch?v=uH3N7WnyJwQ

Ennenmaailmassa ennenkun neodyymimagneetit tuli oli tosi kova juttu jos jonkun rcauto kulki kaheksaakymppiä. Tämä siis ihan hiiliharjasilla perinnemoottoreilla.

[VINSSIKAUPPA.fi]

Alkuperäinen kirjoittaja temmi_hoo

Moottori kannattaisi kuitenkin tyypistä riippumatta varustaa sisäisillä lämpöantureilla ja tuoda se anturin tieto sitten sinne ohjauksen puolelle estämään tai sallimaan solenoidin veto.

Tämä on hyvä juttu. Lisään listaan. Varmaan joissain vinsseissä jo toteutettukin.