HDJ:n käyntiongelma

[Daniel]

Pee: Ihan paikallinen, Hämeenlinnassa toimiva paja kyseessä.

Pumpun remontin on tosin suorittanut sama kaveri, joka suurimalla todennäköisyydellä on virittänyt muidenkin hodarien pumput. Kaikki merkit on kyllä kohdallansa. Tänään sain mitattua sen ennakon ja tehtaan rajoissa se on 1,35, eli niin (aikaisella?), kun tehtaan rajoissa voi laittaa. En kerennyt vielä muuttamaan tuota, kun meni koko päivä tuon ennakon mittaamisen merkeissä. Ei onnistunut enää magneettijalan kanssa kun on moottori autossa kiinni ja tuon adapterin turaamiseen paloi sitten aikaa.

Ei kyllä kestä lompakko enää yhtään enempää teetettyjä työtunteja. Paikallinen paja on nostanut kädet pystyyn tuon vehkeen suhteen. Vähän semmonen käsitys jäi, että heidän mielestään vika on siinä että pumppua on viritetty. Pumpun laittajan mielestä vika ei taas voi enään olla pumpussa.

Kyllä nuo suuttimet testataan ainakin tuon tehtaan ohjekirjan mukaan ihan sillä käsipumpulla. Kakkospaineen testaukseen pitää tosin jättää pois ykköspaineen jousi ja shimmi. Ei tuo nyt niin ydinfysiikalta vaikuta, etteikö sitä osaava kaveri, jolla on oikeat työkalut osaisi tehdä. Itseasiassa soitin riihimäen dieseliin ja siellä kaveri tiesi heti miten nuo testataan. Taisi jonkun palstalaisen suuttimetkin oltu sielä tehty. Täällä hämeenlinnassa löytyi kyllä kaikki välineet mutta en oikein vakuuttunut oliko kenelläkään taitoa tehdä sitä hommaa. Ja jos tuo kakkospaine ei ole oikein niin joudutaan ne kärjet sitten uusimaan kuitenkin. On vaan melko kallis kokeilu uusia/testata suuttimet joiden pitäisi (ainkin yhden pajan mukaan) olla kunnossa.

En nyt tiedä mistä tuo käsitys, että auto savuttaisi paljon mustaa savua on tullut. Mielestäni sanoin ettei pölläyttele sinistä ja että harmaata utua kyllä tulee kun kunolla kenkii.

Eikö kuseva suutin oirehdi jo tyhjäkäynnillä? Ei tuo savuta yhtään kun käy tyhjäkäyntiä. Minusta tuntuu että tuo utu mitä siitä tulee kuuluu asiaan. Alkaahan tuo jo hiukan ahtamaankin ilman kuormaa vapaalla kun kenkii, joten lienee ihan normaalia, että kun pumpusta on tuplattu tuo sopan määrä, niin jotain savua tulee.

[-Captain-]

pakko kommentoida.. jos tulee harmaata utua ku kenkii niin se on merkki palamattomasta polttoaineesta, omassa hodarissa tuli kun ajoittimen mäntä jumitti ja ennakot myöhäsellä eli vieläkin olisin sitä mieltä jos kerran perusennakko on kohdallaan niin se pumpun paine ei ole tarpeeksi iso eli ei lisää ennakkoa tarpeeks kierrosten mukaan.

[RIPAX]

Ei oo omassa romussa moista ollu mut kun oon yhtä ja toista rotteloo rassannu (siis auton rotteloo ei mitään alapää asioita hyh hyh) ja en mikään diesel rohvessoori oo joten sit ku jotain muuta ku rutiini juttuja ilmenee ni diselipajalle sitä tulee mentyä kun ei omat työkalut edes riitä kaikkeen. Muistaakseen tässäkin topicissa vilahtaneella diesel pajalla on semmonen pulssi tai tippa-anturi jolla voi kattoo sen ajotuksen koneen käydessä. Eli oli suuttimet ja/tai pumppu mitä tahansa ni sillä näkee todellisen ajoituksen samaan tapaan ku pensa autossa. Ja onhan niitä tapauksia ollu et se suutin penkissä on ookoo mut sit lämmetessään ei. Mun mielestä se vika on joko suuttimissa tai sit siin pumpussa. Mut mua vaivais et onko varmaa et se ajotus ei nyt vaeltele missä sattuu?

Ei ole sitten vieläkään vika löytyny. Danielin kanssa tästä joskus juteltiin ja siitä on jo aikaa. Omia kokemuksia aiheesta, jos olis vaikka jotain apuja. Noissa on se vaikeus, kun ammattiliike laittaa ja vakuuttaa että kaikki on kohdallaan, niin ei auta kun uskoa.

Onko muistettu, että perusennakko säädetään "lämpimänä", eli kylmäkäynnistysennakonsäädin pakotettuna lämpimään asentoon. Semmonenkin värkki sieltä löytyy. Kuten tuolla Captain aikaisemmin mainitsi, kellolla asetettavan perusennakon lisäksi ajoitukseen vaikuttaa pumpun sisäinen paine, joka sääteleejuuri sen usein jumittavan männän avulla rullarenkaan asentoa. Nämä toiminevat nyt, toivottavasti, onhan pumpun runko ja ajoittimen mäntä vaihdettu. MUTTA, onhan pumpun sisäinen paine varmasti mitattu, ja vielä erikseen eri kierrosluvuilla. Olettaisin että on, tai ainakin pitäisi olla, kun pumppu on käynyt useampaan kertaan huollossa. Tämä paine vaikuttaa SUORAAN ennakoihin, eli perusennakko + ajoittimen lisäämä ennakko. Pelkkä perusennakko ei vielä ratkaise yhtään mitään, ja tämä vaikutta nimenomaan eri kierrosluvuilla. Tehtaan tapa ilmoittaa ennakot tuolle moottorille on minusta typerä, kai se on samanlainen kaikilla lelupumppuisilla (lue=jakajapumppuisilla), ilmoitetaan vain pumpun männän liike tietyllä kampiakselin asennolla ja pumpun kammiopaine tietyllä kierrosluvulla. Missään ei mainita halaistua sanaa kampiakselin kulmasta asteina, en ole onnistunut löytämään rehellistä ennakkokäyrää mistään tuolle moottorille. 61:n moottorille sellainen vielä oli tehtaan korjauskirjassa, mutta olihan siinä vielä oikee ruiskutuspumppukin. Kai noille ei sitä uskalleta edes tehtaalla ilmoittaa kun ne ei pitäisi kuitenkaan paikkaansa.

Nyt ei ole kirja käsillä, mutta pumpun sisäinen paine hatusta vedettynä: Kierrosluku 800, paine 1,1-1,5 kiloa, kierrosluku 1800, paine 2,5-3,0 kiloa. Kierrosluku 4000, paine 9,0 kiloa. Kirjassa kierrokset ilmoitetaan pumpun kierroksina, eli puolet tuosta, mutta kätevämpää noin kun ei pelata pumppupenkissä, auton oma varvikello riittää. Noilla arvoilla varmasti toimii, jos kaikki muuten kunnossa, arvot vaihtelee vähän vuosimallin mukaan ja onko automaatti vai manuaali. Paine säädetään pumpun kiinnityslaipan puoleisessa päässä, yläpinnassa, lohkonpuoleisessa reunassa olevasta paineensäätöventtiilistä. Muistuttaa ulkonäöltään 12mm avainvälillä varustettua (suorat sivut) kiväärinhylsyn kantaa, jossa nallia muistuttavaa karaa naputetaan sisäänpäin. Kaikissa mitä olen mitannut, paine on ollut n. puolet siitä mitä pitäisi = ennakko myöhäisellä. Paine nousee kun karaa naputtaa sisäänpäin, jos menee ohi, venttiili vaihdetaan tehtaan ojeen mukaan, tietysti. No, voi sen pakittaa kun irrottaa ja purkaa sen ja naputtaa karan takaisin. Sisustaa ei saa naarmuttaa, tuurna kannattaa vaikka teipata. Paineen voi mitata esim. paluuputken juuresta sopivalla adapterilla, ENNEN banjopultissa olevaa kuristinta, tai mistä tahansa pumpun pesään yhteydessä olevasta reiästä. Pitää vaan tietää että se todella on yhteydessä pumpun pesään.

Ja sitten niistä suuttimista. Ei ne mekaaniset kaksivaiheiset taivasta ihmellisemmät ole, työläät vaan. Olen vaihtanut ja säätänyt autotalliolosuhteissa käsipumpulla omiin vehkeisiin ja on toimineet. Tehtaan iso kirja antaa seikkaperäiset ohjeet niiden mittaamiseen ja säätämiseen ihan perusvälineillä. Muutama "SST" tarvitaan lisäjousipatruunan ja painenastan välyksen mittaamiseen, mutta näppärä kaveri sorvailee semmoset adapterit heittokelloon. Suutin toimii niin, että ensimmäinen vaihe toimii kuten tavallinen suutin, jonka avautumispaine on n. 130 kiloa. Kun neula on liikkunut 0,08-0,10mm auki, painenasta törmää jousen sisällä olevaan lisäjousipatruunan karaan, ja jousen takana oleva lisäjousi alkaa puristua aiheuttaen paineen nousun suurempaan arvoon. Suurempi paine mitataan niin, että jengalla kasattua lisäjousipatruunaa avataan avataan yksi kierros jolloin välys poistuu ja suurempi paine vaikuttaa heti. Suutin pitää tietysti ensin kasata. Pienempi paine säädetään jousen ja lisäjousipatruunan välissä olevalla säätöprikalla ja painenastan ja lisäjousipatruunan karan välys ohjearvoon 0,08-0,10mm lisäjousipatruunan takana olevalla säätölevyllä, joka osaltaan vaikuttaa myös pienempään paineeseen. Jos suurempi paine ei ole kohdallaan, tehtaan ohjeen mukaan lisäjousipatruuna vaihdetaan, tietysti. Se kylläkin aukeaa jengalla ja tulee heti mieleen että prikoillahan sekin säätyy, mutta ehkä on ajateltu että menee jo liian monimutkaiseksi pienelle mielelle koko toimitus, eikä minulla ole ollut tähän koskaan tarvettakaan. Kyllä, homma on työläs, suorastaan tuskastuttava x 6, enkä yhtään ihmettele, että halukkaita tekijöitä on harvassa. Ja vielä, käsikirja kutsuu ensin muodostuvaa pienempää painetta vaiheeksi 2. ja seuraavaa suurempaa painetta vaiheeksi 1., luonnollisesti. Tai sitten se on joku suomennuskukkanen säätämisjärjestyksestä johtuen.

Moni on sanonut samaa, että jakohina värähtelee, vaikka mitään vikaa käynnissä ei olekkaan. Lienee ollut jonkinasteinen ongelma johon tehtaallakin on reagoitu, koska uudemmissa moottoreissa kiristimeen on lisätty jonkinlainen hydraulinen vaimennin tai kaasupumppu, en ole käytännössä nähnyt, mutta noissa kirjoissa on kuvia. -94 mallissa ei vielä ole. En usko että tuo voi olla noin pahaan käyntihäiriöön syynä.

Siinä sitä taas tuli vaikeaselkosta tarinaa. Yhteenvetona, vaikka kaikki onkin jo varmaan tarkistettu moneen kertaan: Perusennakko säädetty kylmäennakonsäädin käännettynä "lämpimään" asentoon. Pumpun sisäinen paine oikea eri kierrosalueilla, tämä on tärkeä, vaikka monet ei sitä noteeraa mitenkään. Arvelen, että tämä ainakin tuplaa perusennakon suurilla kierroksilla vaikka faktaa ei olekkaan. Ja tämä vaikuttaa juuri samaan asiaan ja yhtä paljon kun takerteleva ennakonsäätimen mäntä, koska tämä paine juuri työntelee sitä mäntää. Luonnostaan tuo pumppu aina epäilyttää, koska se on selkeällä suomenkielellä sanottuna naurettava paska, eikä kuuluisi tämäntasoiseen moottoriin ollenkaan, vaikkakin se on laadukkaammin tehty kuin esikuvansa. Suuttimet sitten, testattu, pienempi paine kohdallaan, sumuttaa hyvin eikä tiputa. Voisko vakuttaa noin paljon jos pienemmän ja suuremman paineen raja tulee kovin eriaikaan, en osaa sanoa.

Toivotan edelleen menestystä etsintään ja hyviä hermoja.

Timop

Jaa tällävälin olikin jo lisää tietoa ilmestynyt...

Mikäli oikein ymmärrän, olet säätänyt perusennakon kylmäkäyntiasennossa, mikäli säädintä ei ole poistetty kokonaan. Tästäkään ei minulla ole faktaa paljonko se vaikuttaa asteina, mutta säätö kuuluu tehdä lämminkäyntiasennossa. Pumpun kyljessä olevan vahapatruunan nokan ja siihen vastaavan vivuston väliin pitää laittaa n. 7mm paksu palikka. Vivustoa pitää kääntää ensin siihen suuntaan että palikan saa väliin. Melko jäykkä jousi vastassa, voimaa vaan. Ja sitten perusennakko kohdalleen.

Timop

[Mikki]

Alkuperäinen kirjoittaja Rekisteröimätön

Ja sitten niistä suuttimista. Ei ne mekaaniset kaksivaiheiset taivasta ihmellisemmät ole, työläät vaan. Olen vaihtanut ja säätänyt autotalliolosuhteissa käsipumpulla omiin vehkeisiin ja on toimineet. Tehtaan iso kirja antaa seikkaperäiset ohjeet niiden mittaamiseen ja säätämiseen ihan perusvälineillä. Muutama "SST" tarvitaan lisäjousipatruunan ja painenastan välyksen mittaamiseen, mutta näppärä kaveri sorvailee semmoset adapterit heittokelloon. Suutin toimii niin, että ensimmäinen vaihe toimii kuten tavallinen suutin, jonka avautumispaine on n. 130 kiloa. Kun neula on liikkunut 0,08-0,10mm auki, painenasta törmää jousen sisällä olevaan lisäjousipatruunan karaan, ja jousen takana oleva lisäjousi alkaa puristua aiheuttaen paineen nousun suurempaan arvoon. Suurempi paine mitataan niin, että jengalla kasattua lisäjousipatruunaa avataan avataan yksi kierros jolloin välys poistuu ja suurempi paine vaikuttaa heti. Suutin pitää tietysti ensin kasata. Pienempi paine säädetään jousen ja lisäjousipatruunan välissä olevalla säätöprikalla ja painenastan ja lisäjousipatruunan karan välys ohjearvoon 0,08-0,10mm lisäjousipatruunan takana olevalla säätölevyllä, joka osaltaan vaikuttaa myös pienempään paineeseen. Jos suurempi paine ei ole kohdallaan, tehtaan ohjeen mukaan lisäjousipatruuna vaihdetaan, tietysti. Se kylläkin aukeaa jengalla ja tulee heti mieleen että prikoillahan sekin säätyy, mutta ehkä on ajateltu että menee jo liian monimutkaiseksi pienelle mielelle koko toimitus, eikä minulla ole ollut tähän koskaan tarvettakaan. Kyllä, homma on työläs, suorastaan tuskastuttava x 6, enkä yhtään ihmettele, että halukkaita tekijöitä on harvassa. Ja vielä, käsikirja kutsuu ensin muodostuvaa pienempää painetta vaiheeksi 2. ja seuraavaa suurempaa painetta vaiheeksi 1., luonnollisesti. Tai sitten se on joku suomennuskukkanen säätämisjärjestyksestä johtuen.

Eli tässä tulee juuri eteen "tein itse, säästin rahaa" työ.

2-jousiset suuttimet toimivat juuri kuten kirjassasi mainitaan:
- korkeampi ruiskutuspaine AUKAISEE suuttimen ja ruiskutuksen loppuessa MATALAMPI paine päästää neulaa hivenen nousemaan, jottei jäännöspaine (ja takasinvirtaus) hyppäytä suuttimen neulaa tuossa korkeammassa paineessa, vaan matalammassa, jolloin "hyppiminen" saadaan eliminoitua ja pakokaasut pysymään puhtaampina (ELI SAVUTTAA VÄHEMMÄN!!!!) Ja maailma pelastuu..

Juuri tuon takia suuttimien korjaus ei oikein tahdo onnistua, koska suuttimen vastakappaleeseen kuluu kolo, ja vastakappale vaihdettaessa tuo paineensäätöjuttu onkin sitten aika "mielenkiintoinen" juttu (tehtaalla ihan pikkuhomma!!!)

Joten lapanen syvälle taskuun ja uudet suuttimet...


Kotelopaineista:
- kannattaa ihan OIKEASTI mitata, ja PYYTÄÄ siltä "kaverilta" joka sitä muutaman kerran on ajanut, antaa varmaankin tiedot ilomielin!
- ei kannata paineita säädellä naputtelemalla, saattaa säätimen jousi naksahtaa poikki ja sitten meneekin "halvat osat" uusiksi. Hommaan saatavissa parilla kympillä ihan oma työkalu, joka menee sen kannassa olevaan uraan ja sitten ruuvista saa käännettyä paineet kohdalleeen!

[pee]

tämmöisenä maallikko sorapihamekaanikkona vaan ihmetyttää, että jos annoskoko on tuplaantunut ja ruokailuaika on sama, onko ihme jos ähkyttää... oliskos se evään tarjoilu hippasen aikaisemmin aloittaen turmion tie ?

eli jos syöttöä on 2 x alkuperäiseen, niin meneekö jälkipoltolle vakion ajoituksin... = oire kuin myöhäisessä...

[-Captain-]

tarkistin nuo paineet tosta oppaasta, 1HD-T 400rpm 2,2-3,1 bar, 1900rpm 8,1-8,4bar ja 2200rpm 9,0 tai vähemmän..

[Daniel]

Alkuperäinen kirjoittaja pee

tämmöisenä maallikko sorapihamekaanikkona vaan ihmetyttää, että jos annoskoko on tuplaantunut ja ruokailuaika on sama, onko ihme jos ähkyttää... oliskos se evään tarjoilu hippasen aikaisemmin aloittaen turmion tie ?

eli jos syöttöä on 2 x alkuperäiseen, niin meneekö jälkipoltolle vakion ajoituksin... = oire kuin myöhäisessä...

Mää ny näistä mitään tiedä mutta remppaajan mukaan tehtaan arvoille ennakko pitäisi laittaa. Eihän tuo nyt paikallaan oleessaan ilman kuormaa kuitenkaan kovin suuria soppamääriä pitäisi tarjoilla. Eiköhän ne tule siellä ahtojen mukana sitten. Pajalta tullessaan pumppu oli käännetty maksimi syötölle ja olenhan minä tuota perussyöttöä siitä vähentänyt.

Pitää kuitenkin kokeilla vielä muuttaa tuota ennakkoa.

Tuo kammiopaineen mittaus olisi varmasti seuraavana listalla. Tehtaan manuallissa paine mitataan tuosta ennakonsäätimen männän laipan tienoilta jollain erikoistyökalulla. Taitaa olla helpompi soveltaa tuohon paluun banjoon josta Timo mainitsi. Vai olisiko vieläkin joku helpompi paikka? Turha sitä on kai kysellä pajalta onko sitä mittailtu vai ei, pitäähän se kuitenkin pitää mitata.

Niin se muisti pettää, ei pitäs koskaan vedellä hatusta, hyvä että Captainil oli kirja kotona... Ja ei tosiaan kannata naputella säätöä jos kerta omistaa säätötyökalun. Kyllä se minustakin kuitenkin ajotuksen puolelle taitaa mennä tuo onkelma.

Tää nyt alkaa olla jo jo vähän OT, mutta en kyllä vieläkään laita kättäni kovin syvälle taskuun omien suuttimien kanssa. Toki uusi on aina uusi, mutta nekin maksaa jotain, eikä ihan vähän ymmärtääkseni. Minun puolesta joku voi vaikka ostaa kokonaan uuden auton jos suuttimet piiputtaa. Mutta, sen takia ne välyksen arvot mitataan heittokellolla jossa on pallomainen mittauspää ettei pienet kolot vaikuta mittaukseen. Jos taas kolot on niin isot että ne alkaa tuohon mittaustapaan vaikuttaa, on osat jo muutenkin tosiaan vaihtokunnossa. Mittaustekniikka on kyllä minulle tuttua niin mekaanisella kuin sähköisellä puolellakin.

Olen kuvitellut, että ns. delivery valve (Toijota ainakin käyttää tätä nimitystä) siellä pumpun ja suuttimelle lähtevän putken vällissä pudottaa paineen putkessa ruiskutuksen jälkeen ja estää jäkivärähtelyn, suuttimen tyypistä riippumatta. Jossain kirjallisuudessakin olen nähnyt niin väitettävän. Minulla oli sivistyksessä aukko.

En tiedä mikä paine siellä koneen käydessä ensin on, tuo selostus perustuu vain suuttimen täysin maallikkona tehtyyn mekaanisen toiminnan havainnointiin tukeutuen korjaamokirjan vaihtelevalla menestyksellä tehtyyn käännöstekstiin, eli kun suuttimen neula nojaa paineettomana vapaasti istukkaansa, siihen vaikuttaa yhden jousen voima, ja kun se paineen vaikutuksesta on liikkunut jonkun aikayksikön jälkeen sen 0,08mm, siihen alkaa vaikuttaa toisenkin jousen voima, niin putkessa vaikuttava paine oletettavasti kasvaa. Niin luulisi äkkiseltään. Neulan ja nesteen hitausvoimat ja nesteenkin vähäinen kokoonpuristuminen noilla paineilla ja paineennousunopeuksilla saattaa arvatenkin muuttaa tilannetta käytännössä. Mutta eihän se muuta miksikään sitä, että ohjeen mukaisesti tehtynä se toimii niinkuin pitääkin, pomppikoon miten pomppii.

Jos auton valmistaja antaa virallisessa merkkikorjaamoilleen tarkoitetussa korjaamokirjassa seikkaperäiset ohjeet suuttimien korjaamiseen, en edelleenkään ymmärrä miksi se ei muka onnistuisi, etenkin kun näin toimien moottorin toiminta on sen jälkeen ollut moitteetonta omien ja muiden korvien, silmien, takapuolen ja A-katsastuksen konenenän puolesta, mitä vielä vaaditaan? Sen tonnin tai kaksi jollekkin työn "virallistamiseksi"?
Jos parin illan työllä säästän tonnin, ilkeän kyllä sanoa kenelle tahansa, että tein itse ja säästin. Kuten sanottu, ymmärrän hyvin, että halukkaita tekijöitä on vähän, työ on kuitenkin suuri ja lisäksi tulee vastuu niiden toimimisesta, en tarkoita ettei niitä osattaisi tehdä.

Riitäköön tuo suuttimista minun osalta, en oikein jaksa uskoa, että tässä tapauksessa ne on syynä kuitenkaan.

Timop