HDJ:n käyntiongelma

[pee]

Mulle ei aivan nuo Hunterin teoriat aukene, eikä kirjoituksetkaan kokonaan, mutta etteikö suuttimen avautumispaine vaikuta mitään ennakkoon ? Jos avautumispaine on liian alhainen, on ruiskusitushetki "takuulla" pielessä, samoin jos suutin jumii, on hetki pielessä, eli jotain vaikutusta on !

Joskus tuntuu, että pumpun ajoitus, rusikutusaika ja hetki, ja suihkun kulma ja muoto eivät saa arvoistaan huomiota - edes "ammattilaisilta"

Ja vielä, onko mustan savun jääminen merkki hyvin tehdystä pumpusta ?

[hunter hdj]

Alkuperäinen kirjoittaja pee

Mulle ei aivan nuo Hunterin teoriat aukene, eikä kirjoituksetkaan kokonaan, mutta etteikö suuttimen avautumispaine vaikuta mitään ennakkoon ? Jos avautumispaine on liian alhainen, on ruiskusitushetki "takuulla" pielessä, samoin jos suutin jumii, on hetki pielessä, eli jotain vaikutusta on !

Joskus tuntuu, että pumpun ajoitus, rusikutusaika ja hetki, ja suihkun kulma ja muoto eivät saa arvoistaan huomiota - edes "ammattilaisilta"

Ja vielä, onko mustan savun jääminen merkki hyvin tehdystä pumpusta ?

Juu vain olen kyllä suuttimen suhteen väärässä.se vääristää ajoitusta jos ei pelitä tehdas arvoissa.

Hdj on jo mielestäni sen verran vanhaa diesel tekniikkaa et tummaa savua tuprauttelee vaikka kaikki on ihan tikissä. Ei valtavaa pilveä sikkoin on jo ruuvailtu jonnekin suuntaan

[Mikki]

Onneksi olit laittanu videota, niin kuuluu tuo moottorin käynti siinä parhaiten. Kun kierroksia nostaa alkaa yksi suutin kalkattamaan, eli suutin "kusee" ja sitä kautta moottorin palaminen ei ole kunnollista. lisäksi että moottori savuttaa mustaa (kolmasti rempatulla pumpulla) lisää ko. suuttimien toiminnan epäilyä! ja lisäksi pumpun runko mennyt halki --> onko suutin jumiutunut ja ruiskutuspaineet purkautuneet suoran pumpun koteloon ja halkaissut sen takia rungon???

Jotenka tuplajousisuuttimet, OSTA uudet, sillä enpä tiedä korjaamoa Suomessa joka ne pystyy OIKEIN säätämään kärjen vaihdon jälkeen. (nimimerkillä avannut olen ja epätoivon ohittanut tilaamalla vaihtorungot)!!!

Jakohihnasta ei kannata murehtia, sehän alkaa resonoimaan tietyllä kierroksilla "jossakin vaiheessa" muutenkin, mutta tarkasta kiristimen toiminta, sen pitäis vähän rauhoittaa tuota vapinaa!

Ilmakuplat viittaa kavitaatioon (jotakin jumissa), joten katoppas uudestaan suuttimien vaihdon jälkeen!

Moottori muuten käy kyllä todella nätisti joten ajoitus ei ainakaan kaukana merkistä ole, jos et sitä kellolla ole ajoittanut!!!


Sitten muille sepille:
- SUUTTIMEN alhainen avautumispaine --> aikaisempi ruiskutus ja mustaa sauhua, kone kilkattaa
- SUUTTIMEN korkea avautumispaine --> myöhäisempi ruiskutus ja "kitkerämpi" sininen savu
- LISÄTTY ruiskutusta "sopparuuvista" --> korkeampi ruiskutuspaine ja pidempi paloaika, kauhiasti mustaa sauhua

- pumppu aikaisella --> mustaa sauhua ja kone kalkattaa kauhiasti
- pumppu myöhäisellä --> sinistä sauhua ja silmiä kirvelee (vanha mersu efekti) ja käy "pehmeästi"
- ilmavuoto --> sama kuin pumppu myöhäisellä!

[Daniel]

Pee: Ihan paikallinen, Hämeenlinnassa toimiva paja kyseessä.

Pumpun remontin on tosin suorittanut sama kaveri, joka suurimalla todennäköisyydellä on virittänyt muidenkin hodarien pumput. Kaikki merkit on kyllä kohdallansa. Tänään sain mitattua sen ennakon ja tehtaan rajoissa se on 1,35, eli niin (aikaisella?), kun tehtaan rajoissa voi laittaa. En kerennyt vielä muuttamaan tuota, kun meni koko päivä tuon ennakon mittaamisen merkeissä. Ei onnistunut enää magneettijalan kanssa kun on moottori autossa kiinni ja tuon adapterin turaamiseen paloi sitten aikaa.

Ei kyllä kestä lompakko enää yhtään enempää teetettyjä työtunteja. Paikallinen paja on nostanut kädet pystyyn tuon vehkeen suhteen. Vähän semmonen käsitys jäi, että heidän mielestään vika on siinä että pumppua on viritetty. Pumpun laittajan mielestä vika ei taas voi enään olla pumpussa.

Kyllä nuo suuttimet testataan ainakin tuon tehtaan ohjekirjan mukaan ihan sillä käsipumpulla. Kakkospaineen testaukseen pitää tosin jättää pois ykköspaineen jousi ja shimmi. Ei tuo nyt niin ydinfysiikalta vaikuta, etteikö sitä osaava kaveri, jolla on oikeat työkalut osaisi tehdä. Itseasiassa soitin riihimäen dieseliin ja siellä kaveri tiesi heti miten nuo testataan. Taisi jonkun palstalaisen suuttimetkin oltu sielä tehty. Täällä hämeenlinnassa löytyi kyllä kaikki välineet mutta en oikein vakuuttunut oliko kenelläkään taitoa tehdä sitä hommaa. Ja jos tuo kakkospaine ei ole oikein niin joudutaan ne kärjet sitten uusimaan kuitenkin. On vaan melko kallis kokeilu uusia/testata suuttimet joiden pitäisi (ainkin yhden pajan mukaan) olla kunnossa.

En nyt tiedä mistä tuo käsitys, että auto savuttaisi paljon mustaa savua on tullut. Mielestäni sanoin ettei pölläyttele sinistä ja että harmaata utua kyllä tulee kun kunolla kenkii.

Eikö kuseva suutin oirehdi jo tyhjäkäynnillä? Ei tuo savuta yhtään kun käy tyhjäkäyntiä. Minusta tuntuu että tuo utu mitä siitä tulee kuuluu asiaan. Alkaahan tuo jo hiukan ahtamaankin ilman kuormaa vapaalla kun kenkii, joten lienee ihan normaalia, että kun pumpusta on tuplattu tuo sopan määrä, niin jotain savua tulee.

[-Captain-]

pakko kommentoida.. jos tulee harmaata utua ku kenkii niin se on merkki palamattomasta polttoaineesta, omassa hodarissa tuli kun ajoittimen mäntä jumitti ja ennakot myöhäsellä eli vieläkin olisin sitä mieltä jos kerran perusennakko on kohdallaan niin se pumpun paine ei ole tarpeeksi iso eli ei lisää ennakkoa tarpeeks kierrosten mukaan.

[RIPAX]

Ei oo omassa romussa moista ollu mut kun oon yhtä ja toista rotteloo rassannu (siis auton rotteloo ei mitään alapää asioita hyh hyh) ja en mikään diesel rohvessoori oo joten sit ku jotain muuta ku rutiini juttuja ilmenee ni diselipajalle sitä tulee mentyä kun ei omat työkalut edes riitä kaikkeen. Muistaakseen tässäkin topicissa vilahtaneella diesel pajalla on semmonen pulssi tai tippa-anturi jolla voi kattoo sen ajotuksen koneen käydessä. Eli oli suuttimet ja/tai pumppu mitä tahansa ni sillä näkee todellisen ajoituksen samaan tapaan ku pensa autossa. Ja onhan niitä tapauksia ollu et se suutin penkissä on ookoo mut sit lämmetessään ei. Mun mielestä se vika on joko suuttimissa tai sit siin pumpussa. Mut mua vaivais et onko varmaa et se ajotus ei nyt vaeltele missä sattuu?

Ei ole sitten vieläkään vika löytyny. Danielin kanssa tästä joskus juteltiin ja siitä on jo aikaa. Omia kokemuksia aiheesta, jos olis vaikka jotain apuja. Noissa on se vaikeus, kun ammattiliike laittaa ja vakuuttaa että kaikki on kohdallaan, niin ei auta kun uskoa.

Onko muistettu, että perusennakko säädetään "lämpimänä", eli kylmäkäynnistysennakonsäädin pakotettuna lämpimään asentoon. Semmonenkin värkki sieltä löytyy. Kuten tuolla Captain aikaisemmin mainitsi, kellolla asetettavan perusennakon lisäksi ajoitukseen vaikuttaa pumpun sisäinen paine, joka sääteleejuuri sen usein jumittavan männän avulla rullarenkaan asentoa. Nämä toiminevat nyt, toivottavasti, onhan pumpun runko ja ajoittimen mäntä vaihdettu. MUTTA, onhan pumpun sisäinen paine varmasti mitattu, ja vielä erikseen eri kierrosluvuilla. Olettaisin että on, tai ainakin pitäisi olla, kun pumppu on käynyt useampaan kertaan huollossa. Tämä paine vaikuttaa SUORAAN ennakoihin, eli perusennakko + ajoittimen lisäämä ennakko. Pelkkä perusennakko ei vielä ratkaise yhtään mitään, ja tämä vaikutta nimenomaan eri kierrosluvuilla. Tehtaan tapa ilmoittaa ennakot tuolle moottorille on minusta typerä, kai se on samanlainen kaikilla lelupumppuisilla (lue=jakajapumppuisilla), ilmoitetaan vain pumpun männän liike tietyllä kampiakselin asennolla ja pumpun kammiopaine tietyllä kierrosluvulla. Missään ei mainita halaistua sanaa kampiakselin kulmasta asteina, en ole onnistunut löytämään rehellistä ennakkokäyrää mistään tuolle moottorille. 61:n moottorille sellainen vielä oli tehtaan korjauskirjassa, mutta olihan siinä vielä oikee ruiskutuspumppukin. Kai noille ei sitä uskalleta edes tehtaalla ilmoittaa kun ne ei pitäisi kuitenkaan paikkaansa.

Nyt ei ole kirja käsillä, mutta pumpun sisäinen paine hatusta vedettynä: Kierrosluku 800, paine 1,1-1,5 kiloa, kierrosluku 1800, paine 2,5-3,0 kiloa. Kierrosluku 4000, paine 9,0 kiloa. Kirjassa kierrokset ilmoitetaan pumpun kierroksina, eli puolet tuosta, mutta kätevämpää noin kun ei pelata pumppupenkissä, auton oma varvikello riittää. Noilla arvoilla varmasti toimii, jos kaikki muuten kunnossa, arvot vaihtelee vähän vuosimallin mukaan ja onko automaatti vai manuaali. Paine säädetään pumpun kiinnityslaipan puoleisessa päässä, yläpinnassa, lohkonpuoleisessa reunassa olevasta paineensäätöventtiilistä. Muistuttaa ulkonäöltään 12mm avainvälillä varustettua (suorat sivut) kiväärinhylsyn kantaa, jossa nallia muistuttavaa karaa naputetaan sisäänpäin. Kaikissa mitä olen mitannut, paine on ollut n. puolet siitä mitä pitäisi = ennakko myöhäisellä. Paine nousee kun karaa naputtaa sisäänpäin, jos menee ohi, venttiili vaihdetaan tehtaan ojeen mukaan, tietysti. No, voi sen pakittaa kun irrottaa ja purkaa sen ja naputtaa karan takaisin. Sisustaa ei saa naarmuttaa, tuurna kannattaa vaikka teipata. Paineen voi mitata esim. paluuputken juuresta sopivalla adapterilla, ENNEN banjopultissa olevaa kuristinta, tai mistä tahansa pumpun pesään yhteydessä olevasta reiästä. Pitää vaan tietää että se todella on yhteydessä pumpun pesään.

Ja sitten niistä suuttimista. Ei ne mekaaniset kaksivaiheiset taivasta ihmellisemmät ole, työläät vaan. Olen vaihtanut ja säätänyt autotalliolosuhteissa käsipumpulla omiin vehkeisiin ja on toimineet. Tehtaan iso kirja antaa seikkaperäiset ohjeet niiden mittaamiseen ja säätämiseen ihan perusvälineillä. Muutama "SST" tarvitaan lisäjousipatruunan ja painenastan välyksen mittaamiseen, mutta näppärä kaveri sorvailee semmoset adapterit heittokelloon. Suutin toimii niin, että ensimmäinen vaihe toimii kuten tavallinen suutin, jonka avautumispaine on n. 130 kiloa. Kun neula on liikkunut 0,08-0,10mm auki, painenasta törmää jousen sisällä olevaan lisäjousipatruunan karaan, ja jousen takana oleva lisäjousi alkaa puristua aiheuttaen paineen nousun suurempaan arvoon. Suurempi paine mitataan niin, että jengalla kasattua lisäjousipatruunaa avataan avataan yksi kierros jolloin välys poistuu ja suurempi paine vaikuttaa heti. Suutin pitää tietysti ensin kasata. Pienempi paine säädetään jousen ja lisäjousipatruunan välissä olevalla säätöprikalla ja painenastan ja lisäjousipatruunan karan välys ohjearvoon 0,08-0,10mm lisäjousipatruunan takana olevalla säätölevyllä, joka osaltaan vaikuttaa myös pienempään paineeseen. Jos suurempi paine ei ole kohdallaan, tehtaan ohjeen mukaan lisäjousipatruuna vaihdetaan, tietysti. Se kylläkin aukeaa jengalla ja tulee heti mieleen että prikoillahan sekin säätyy, mutta ehkä on ajateltu että menee jo liian monimutkaiseksi pienelle mielelle koko toimitus, eikä minulla ole ollut tähän koskaan tarvettakaan. Kyllä, homma on työläs, suorastaan tuskastuttava x 6, enkä yhtään ihmettele, että halukkaita tekijöitä on harvassa. Ja vielä, käsikirja kutsuu ensin muodostuvaa pienempää painetta vaiheeksi 2. ja seuraavaa suurempaa painetta vaiheeksi 1., luonnollisesti. Tai sitten se on joku suomennuskukkanen säätämisjärjestyksestä johtuen.

Moni on sanonut samaa, että jakohina värähtelee, vaikka mitään vikaa käynnissä ei olekkaan. Lienee ollut jonkinasteinen ongelma johon tehtaallakin on reagoitu, koska uudemmissa moottoreissa kiristimeen on lisätty jonkinlainen hydraulinen vaimennin tai kaasupumppu, en ole käytännössä nähnyt, mutta noissa kirjoissa on kuvia. -94 mallissa ei vielä ole. En usko että tuo voi olla noin pahaan käyntihäiriöön syynä.

Siinä sitä taas tuli vaikeaselkosta tarinaa. Yhteenvetona, vaikka kaikki onkin jo varmaan tarkistettu moneen kertaan: Perusennakko säädetty kylmäennakonsäädin käännettynä "lämpimään" asentoon. Pumpun sisäinen paine oikea eri kierrosalueilla, tämä on tärkeä, vaikka monet ei sitä noteeraa mitenkään. Arvelen, että tämä ainakin tuplaa perusennakon suurilla kierroksilla vaikka faktaa ei olekkaan. Ja tämä vaikuttaa juuri samaan asiaan ja yhtä paljon kun takerteleva ennakonsäätimen mäntä, koska tämä paine juuri työntelee sitä mäntää. Luonnostaan tuo pumppu aina epäilyttää, koska se on selkeällä suomenkielellä sanottuna naurettava paska, eikä kuuluisi tämäntasoiseen moottoriin ollenkaan, vaikkakin se on laadukkaammin tehty kuin esikuvansa. Suuttimet sitten, testattu, pienempi paine kohdallaan, sumuttaa hyvin eikä tiputa. Voisko vakuttaa noin paljon jos pienemmän ja suuremman paineen raja tulee kovin eriaikaan, en osaa sanoa.

Toivotan edelleen menestystä etsintään ja hyviä hermoja.

Timop

Jaa tällävälin olikin jo lisää tietoa ilmestynyt...

Mikäli oikein ymmärrän, olet säätänyt perusennakon kylmäkäyntiasennossa, mikäli säädintä ei ole poistetty kokonaan. Tästäkään ei minulla ole faktaa paljonko se vaikuttaa asteina, mutta säätö kuuluu tehdä lämminkäyntiasennossa. Pumpun kyljessä olevan vahapatruunan nokan ja siihen vastaavan vivuston väliin pitää laittaa n. 7mm paksu palikka. Vivustoa pitää kääntää ensin siihen suuntaan että palikan saa väliin. Melko jäykkä jousi vastassa, voimaa vaan. Ja sitten perusennakko kohdalleen.

Timop

[Mikki]

Alkuperäinen kirjoittaja Rekisteröimätön

Ja sitten niistä suuttimista. Ei ne mekaaniset kaksivaiheiset taivasta ihmellisemmät ole, työläät vaan. Olen vaihtanut ja säätänyt autotalliolosuhteissa käsipumpulla omiin vehkeisiin ja on toimineet. Tehtaan iso kirja antaa seikkaperäiset ohjeet niiden mittaamiseen ja säätämiseen ihan perusvälineillä. Muutama "SST" tarvitaan lisäjousipatruunan ja painenastan välyksen mittaamiseen, mutta näppärä kaveri sorvailee semmoset adapterit heittokelloon. Suutin toimii niin, että ensimmäinen vaihe toimii kuten tavallinen suutin, jonka avautumispaine on n. 130 kiloa. Kun neula on liikkunut 0,08-0,10mm auki, painenasta törmää jousen sisällä olevaan lisäjousipatruunan karaan, ja jousen takana oleva lisäjousi alkaa puristua aiheuttaen paineen nousun suurempaan arvoon. Suurempi paine mitataan niin, että jengalla kasattua lisäjousipatruunaa avataan avataan yksi kierros jolloin välys poistuu ja suurempi paine vaikuttaa heti. Suutin pitää tietysti ensin kasata. Pienempi paine säädetään jousen ja lisäjousipatruunan välissä olevalla säätöprikalla ja painenastan ja lisäjousipatruunan karan välys ohjearvoon 0,08-0,10mm lisäjousipatruunan takana olevalla säätölevyllä, joka osaltaan vaikuttaa myös pienempään paineeseen. Jos suurempi paine ei ole kohdallaan, tehtaan ohjeen mukaan lisäjousipatruuna vaihdetaan, tietysti. Se kylläkin aukeaa jengalla ja tulee heti mieleen että prikoillahan sekin säätyy, mutta ehkä on ajateltu että menee jo liian monimutkaiseksi pienelle mielelle koko toimitus, eikä minulla ole ollut tähän koskaan tarvettakaan. Kyllä, homma on työläs, suorastaan tuskastuttava x 6, enkä yhtään ihmettele, että halukkaita tekijöitä on harvassa. Ja vielä, käsikirja kutsuu ensin muodostuvaa pienempää painetta vaiheeksi 2. ja seuraavaa suurempaa painetta vaiheeksi 1., luonnollisesti. Tai sitten se on joku suomennuskukkanen säätämisjärjestyksestä johtuen.

Eli tässä tulee juuri eteen "tein itse, säästin rahaa" työ.

2-jousiset suuttimet toimivat juuri kuten kirjassasi mainitaan:
- korkeampi ruiskutuspaine AUKAISEE suuttimen ja ruiskutuksen loppuessa MATALAMPI paine päästää neulaa hivenen nousemaan, jottei jäännöspaine (ja takasinvirtaus) hyppäytä suuttimen neulaa tuossa korkeammassa paineessa, vaan matalammassa, jolloin "hyppiminen" saadaan eliminoitua ja pakokaasut pysymään puhtaampina (ELI SAVUTTAA VÄHEMMÄN!!!!) Ja maailma pelastuu..

Juuri tuon takia suuttimien korjaus ei oikein tahdo onnistua, koska suuttimen vastakappaleeseen kuluu kolo, ja vastakappale vaihdettaessa tuo paineensäätöjuttu onkin sitten aika "mielenkiintoinen" juttu (tehtaalla ihan pikkuhomma!!!)

Joten lapanen syvälle taskuun ja uudet suuttimet...


Kotelopaineista:
- kannattaa ihan OIKEASTI mitata, ja PYYTÄÄ siltä "kaverilta" joka sitä muutaman kerran on ajanut, antaa varmaankin tiedot ilomielin!
- ei kannata paineita säädellä naputtelemalla, saattaa säätimen jousi naksahtaa poikki ja sitten meneekin "halvat osat" uusiksi. Hommaan saatavissa parilla kympillä ihan oma työkalu, joka menee sen kannassa olevaan uraan ja sitten ruuvista saa käännettyä paineet kohdalleeen!