Turbo topicci

[HV]

ja sit ku me kotivirittäjät vielä muistetaan että ahtopaineen kasvu ei tarkoita yhtä kuin tehonkasvua, ilman määrä on ratkaiseva tekijä

[Sutsu]

Alkuperäinen kirjoittaja HV

ja sit ku me kotivirittäjät vielä muistetaan että ahtopaineen kasvu ei tarkoita yhtä kuin tehonkasvua, ilman määrä on ratkaiseva tekijä

Viisastellaan.. Ilman määrällä ei ole mitään merkitystä, hapen määrä ratkaisee.

Ahtopaine kyllä kertoo paljon, mutta lisäksi tarvii tietää ainakin lämpötila ja kierrosluku jolla jokin vääntömomentti esiintyy, jos tehosta puhutaan. Teho ja vääntömomentti ei kulje samaa viivaa joten siinä tulee tämä ilma(happi)määrä eteen.

Solmuraudalla on kyllä vakuuttavia tuloksia, jos ovat totta. Enkä niitä kumotakkaan osaa.

[sisua45]

Alkuperäinen kirjoittaja Sutsu

Teho ja vääntömomentti ei kulje samaa viivaa

Teho on teoreettinen arvo joka lasketaan vääntömomentista. En vaan enää muista kaavaa, googlella varmaan löytyy. Kun moottori on jarrupenkissä, niin jarru mittaa juurikin vääntömomenttia koko ajan. Siitä sitten laskemalla saadaan niitä esson baarissa rakastettuja hevosvoimia, tai kilowatteja.

[härdelli]

Alkuperäinen kirjoittaja sisua45

Teho on teoreettinen arvo joka lasketaan vääntömomentista. En vaan enää muista kaavaa, googlella varmaan löytyy. Kun moottori on jarrupenkissä, niin jarru mittaa juurikin vääntömomenttia koko ajan. Siitä sitten laskemalla saadaan niitä esson baarissa rakastettuja hevosvoimia, tai kilowatteja.

Eikös se teho ollu juurikin väännön, kierrosten ja ajan jonkinlainen suhdeluku, noin niinku moottorista mitattuna? Joskus muinoin hevosvoiman määrre oli 70kg sekunnissa metrin korkeuteen.

Oma mielipide tosta 0bar pakopaineet ja 1,5bar hadot hommasta on kyllä et mahdoton yhtäkö. kaiketi ilman ahtopaineita pakopaineet siellä -1bar tietämillä??? Entä jos mosan sammuttaa? siellä kai on 1,5bar paineita koko ajan??? Mistäköhän vitusta se energia tulee niille ahtopaineille? Tottakai pitää muistaa absoluuttinen paine ja paine erottaa toisistaan. Ameriikkalainen paine on monesti kilon enempi ku meillä täällä suomessa. Mittareita valkkaamalla saadaan tuokin yhtälö toimimaan...

[sisua45]

Alkuperäinen kirjoittaja härdelli

Eikös se teho ollu juurikin väännön ja kierrosten jonkinlainen suhdeluku, noin niinku moottorista mitattuna?

Juuri näin.

Alkuperäinen kirjoittaja härdelli

Joskus muinoin hevosvoiman määrre oli 70kg sekunnissa metrin korkeuteen.

75 kg, muuten muistat oikein.

[Solmurauta]

Alkuperäinen kirjoittaja härdelli

Oma mielipide tosta 0bar pakopaineet ja 1,5bar hadot hommasta on kyllä et mahdoton yhtäkö. kaiketi ilman ahtopaineita pakopaineet siellä -1bar tietämillä??? Entä jos mosan sammuttaa? siellä kai on 1,5bar paineita koko ajan??? Mistäköhän vitusta se energia tulee niille ahtopaineille?

Et ilmeisesti ole lukenut tekstiä, mainitsemallasi 1,5bar paineella on jo 0,5bar pakopainetta.
Todellakin jos tuo ikiliikkuja olisi keksitty niin maailmahan pelastuisi, jos moottori on sammutettu ei ahdinkaan pyöri, tai no saattaa akseli pyöriä vielä parikin minuuttia sammuttamisen jälkeen.
Samaisessa moottorissa samalla pakosarjalla samasta paikasta mitattuna ja muilla apulaitteilla HX35 ahtimella oli 1,5bar ahtopaineella 1,5bar pakopainetta.

HX35 ja HX40 malleissa on ainakin eroa akselin keskiöissä joka pienentää reijän tilavuutta, 35 mallissa on 25mm ja 40 mallissa 22mm, mielestäni järkevämpi olisi olla päinvastoin.
GT32 mallissa akselin keskiö on vain 19mm.
Nuo mainitut mitat saattavat tuntua vähäpätöisiltä mutta kun laskee tilavuuden tai pinta-alojen eroavaisuudet vaikka prosentteina huomaa kuinka paljon nuo muuttavat turbiinireijän mittoja.

[Sutsu]

Alkuperäinen kirjoittaja sisua45

Teho on teoreettinen arvo joka lasketaan vääntömomentista. En vaan enää muista kaavaa, googlella varmaan löytyy. Kun moottori on jarrupenkissä, niin jarru mittaa juurikin vääntömomenttia koko ajan. Siitä sitten laskemalla saadaan niitä esson baarissa rakastettuja hevosvoimia, tai kilowatteja.

Teoreettinen tai ei, apusuure se teho on. Kansankielessä käytetyin moottorin "voiman" kuvaaja. Vääntömomentti ja teho vaan ei kulje samaa viivaa, sillä 100 hv:n moottorissa voi olla maksimivääntö 100Nm tai vaikka 500 Nm, toisaalta 300Nm:n moottorista voi löytyä 50 hv tai vaikka 200 hv. Toisaalta vääntömomentti käyrä voi olla laskeva samalla kohtaa kuin tehokäyrä vielä nousee. Vääntömomentti voi myös olla tasainen lähes koko kierroslukualueen, mutta teho ei.

Teho lasketaan mäntämoottorissa (pyörivästä liikkeestä) näin:

Teho = kulmanopeus x vääntömomentti ja tulos on watteja, joka pitää vielä kertoa noin 1,36:lla ja jakaa tonnilla, että saadaan hevosia ulos. Kulmanopeus lasketaan jakamalla kierrokset minuutissa ensin 60:llä että saadaan kierrokset sekunnissa ja sen jälkeen kerrotaan 2xpii:llä, että saadaan kulmanopeus radiaania/sekunnissa. Vääntömomentti on Newtonmetreinä.

Esim. 2000 r/min / 60 x 2 x 3,1416 x 300 Nm = 62832 W -> x 1,36 /1000 = 85,5 hv.

Sitten on vielä hieman eri juttu se mitä välittyy vetäviin rattaisiin. Tässä kohtaa voisi todeta, että suuri vääntöinen moottori ei välttämättä ole sen riskimpi maastoajossa kuin pienivääntöinenkään, niitä pitää/tarvii vaan ajaa erilailla.

[RIPAX]

Alkuperäinen kirjoittaja Sutsu

Teoreettinen tai ei, apusuure se teho on. Kansankielessä käytetyin moottorin "voiman" kuvaaja. Vääntömomentti ja teho vaan ei kulje samaa viivaa, sillä 100 hv:n moottorissa voi olla maksimivääntö 100Nm tai vaikka 500 Nm, toisaalta 300Nm:n moottorista voi löytyä 50 hv tai vaikka 200 hv. Toisaalta vääntömomentti käyrä voi olla laskeva samalla kohtaa kuin tehokäyrä vielä nousee. Vääntömomentti voi myös olla tasainen lähes koko kierroslukualueen, mutta teho ei.

Teho lasketaan mäntämoottorissa (pyörivästä liikkeestä) näin:

Teho = kulmanopeus x vääntömomentti ja tulos on watteja, joka pitää vielä kertoa noin 1,36:lla ja jakaa tonnilla, että saadaan hevosia ulos. Kulmanopeus lasketaan jakamalla kierrokset minuutissa ensin 60:llä että saadaan kierrokset sekunnissa ja sen jälkeen kerrotaan 2xpii:llä, että saadaan kulmanopeus radiaania/sekunnissa. Vääntömomentti on Newtonmetreinä.

Esim. 2000 r/min / 60 x 2 x 3,1416 x 300 Nm = 62832 W -> x 1,36 /1000 = 85,5 hv.

Sitten on vielä hieman eri juttu se mitä välittyy vetäviin rattaisiin. Tässä kohtaa voisi todeta, että suuri vääntöinen moottori ei välttämättä ole sen riskimpi maastoajossa kuin pienivääntöinenkään, niitä pitää/tarvii vaan ajaa erilailla.

Totta töräjät. Sit tohon turpo hommaan palatakseni et erään turpo insinöörin laskelma koskien 2l-t konetta on et 2kg ahto ja syöttö/ahto suhde sama kuin vakiossa olis juurikin 200hv. Olettaen et mekaaniset häviöt ja turpon hyötysuhde ei huonone,käytännössä kuitenkin niin et häviöt nousee mut ahtimetkin on parempia kuin ennenvanhaan. Eli volkkarin padasta 300hv kierroksia nostamatta on mahdottomuus,kuten sekin et ahtopaine on 1bar ja pakopaine 0bar. Tai onhan se mahdollista saada jopa mittari näyttämään alipainetta pakosarjassa mut ei riitä enää mittarin väärä asennus. Samainen ukko ajeli muinoin semmosella 800hv cossu escortilla joka sulatti moottorinsa jos pako putkeen tuli osumaa.

[AtteL]

http://www.mekanex.se/ber/fi-effekt_vridmom.shtml

Tuo antaa pikkasen nuukan väännön, mutta on ainakin realistinen.

[sisua45]

Tuo laskuri on aika realistinen, kokeilin sitä eri esimerkeillä.

Kaikki tajusi tietysti, että kun tuonne syöttää esim 100 kw, ja 5000 kierrosta, niin se antaa väännön samoilla kierroksilla. Yläkierroksilla vääntö ei välttämättä ole kovin ihmeellinen.

Samalla tuli vaskettua, että veljen betomimyllyn siivissä on 10505 Nm vääntöä. Siitä tietysti häviöt pois.