![]() |
![]() |
|
Chit-Chat Tämä foorumi on tarkoitettu epämääräiseen jauhamiseen, eikä asian ole pakko liittyä suoraan offroadiin. |
![]() |
|
Työkalut | Etsi tästä viestiketjusta | Näkymä |
|
#1
|
||||
|
||||
![]() Nyybä nyt kompastuu siihen samaan nokkeluuteen, johon myös osa päättäjistä on kompastumassa. Eli ns. "ongelman poistamiseen". Eli yksinkertaisesti, tippaakaan asiaa tuntematta, siihen tutustumatta ja sitä liiemmin edes ajattelematta, kyseisenkaltaiset ongelmat poistuvat, jos aseet kielletään ja kerätään pois. Valitettavasti asiat vaan eivät mene ihan tälleen. Mikä mahtaisi ensinnäkin olla se perustelu sille, että juuri opiskelijalta evätään aseenhankintalupa? Voi olla, että sellaista perustelua ei kukaan keksisi.. Itseasiassa ainoa, joka voitaisiin ajatella, olisi, että mikäli opiskelijoilla ei olisi aseita, niin he eivät kykenisi omilla luvallisilla aseillaan rynnäköimään omaan kouluunsa.. No entäpä sitten, kun joku opiskelija rynnäköikin luvattomalla aseella johonkin toiseen kouluun? Poistuiko ongelma? Itseasiassa kyllä.. Eipähän voinut tehdä temppuaan omistamallaan, luvallisella aseella ja yhteiskunta voidaan vapauttaa vastuusta. Vikaa ei tarvitsekaan hakea enää päättäjistä. No, ajatellaanpa sitten pikkuisen pidemmälle. Eli otetaan opiskelija tai vaikkapa koululainen X, iältään 16v. X:ä ei oikein vielä ole löytänyt paikkaansa tästä yhteiskunnasta. Vanhemmat ovat kiireisiä ja arvostettuja uraohjuksia, jotka menestyvät taloudellisesti.. Eli ovat ns. "mallikansalaisia". X oppii tekemään taidokkaasti pikalounaista pakastepizzasta ja nuudeleista, sekä noudattamaan vanhempiensa jättämiä keltaisissa lapuissa olevia ohjeita. Koulun jälkeen X viettää aikaansa kavereiden kanssa ulkona notkumalla, näkee tuhansia elokuvia ja viettää lukemattomia tunteja netissä. Hänellä ei ole aikaa häriköidä, eikä muutenkaan herättää pahennusta. Hänet voidaankin luokitella "mallikansalaiseksi". Mukava ja rauhallinen poika.. Vähän hiljainen, mutta kohtelias, voisi naapurin mummo kuvailla X:ää. Kuvitellaanpa, että elämä jatkuu uomissaan ja jonain päivänä X huomaakin kasvaneensa aikuisuuden kynnykselle.. Intti odottaa. Samoin, kuin itsenäistymisen korkea kynnys. Tässä yhteydessä huomataan, että X on viettänyt paitsi turvattua, niin myös aika sulkeutunutta elämää. Pari pientä omintakeista ratkaisua ja lopputulos voikin olla lööppilehdestä luettavissa. Tähän tietty edesauttaa se valitettava tosiasia, että vanhemmat eivät ole ehtineet edes tutustua aikuistuvaan poikaansa, saatikka päästä jyvälle hänen mahdollisista murrosiässä kohtaamistaan suurista kysymyksistä ja ongelmista, joita muuten riittää jokaiselle kasvavalle kakaralle.. Vastapainona voidaan todeta, että X:äkään ei jäänyt hopealle. Ei hänkään todennäköisesti oppinut vanhempiaan tuntemaan. Heiltä toki sai rahaa, asunnon ja taloudellaista vakautta, mutta jos läheisyys jäi vähemmälle, niin millään edellämainitusta ei loppupeleissä ole merkitystä. Käännetään kelloa hieman taaksepäin, siihen, kun X on vaikkapa juuri 16-vuotias. Hän suorittaa vaikkapa metsästyskortin ja lähtee isänsä kanssa lintujahtiin. Luvassa on isästä riippuen mahdollisesti hyvinkin mieluisia hetkiä, joiden lomassa oppii paitsi muiden, niin myös itsensä kunnioitusta. Kylmässä ja märässä metsässä voi joskus törmätä ihan oikeaan vastoinkäymiseenkin, kun vaatteet ovat märät, pimeä hiipii, nälättää ja vituttaa.. Samaan aikaan voi kokea suuria onnistumisen tunteita esimerkiksi ensimmäisen itsesytytetyn nuotion kanssa askarrellessa, makkaroita paistellen, itseammuttua teertä ihaillen, josta äite saa valmistaa vaikkapa ruokaa. Puhumattakaan niistä isä-poika -keskusteluista, joita JOKAISEN nuoren kossin tulisi päästä käymään. Jos X:ällä taas ei ole isää, mutta hän pääsee edellämainitunkaltaisille reissuille vaikkapa enonsa, ukkinsa tai vaikkapa mummonsa kanssa, kokemaan ja elämään, tulos on todennäköisesti ihan yhtä hyvä. Mieleen jää muistoja ja oppeja, joista on apua niin korvessa, kuin Stadissakin. Meni runoiluksi, mutta pointtina on, harrastuksesta riippumatta, että jotain tekemistä näille veijareille pitää kertakaikkiaan keksiä. Esimerkiksi aseiden kanssa pelaaminen on opettanut minulle henkilökohtaisesti sellaisen kunnioituksen paitsi noita tussareita, niin myös itse elämää kohtaan. Metsästys ja aseiden kanssa pelaaminen on opettanut minulle itseasiassa yhden keskeisimmistä elämän tosiasioista, eli sen, että poisotettua elämää ei kukaan saa enää takaisin. Elämä ja kuolema eivät ole mitään peliä, josta pääsee eroon katkaisemalla monitorista virran. Eli eipä mennä tekemään hätiköityjä johtopäätöksiä, etsimällä niitä ns. helppoja vastauksia. Joskus totuuden ja ratkaisun hakeminen voi olla työlästä ja jopa ikävääkin touhua, mutta ampumaharrastuksen puolestapuhujana olen todella sitä mieltä, että aseet kieltämällä ongelmat eivät poistu. Päinvastoin.
Viimeksi muokannut Nalle : 30.09.2008 18:21 |
#2
|
||||
|
||||
![]()
Kyllä juurikin näin, sen jälkeen etsitään se laiton ase ja se ei välttämättä ole niinkään kevyt kuin pienoispistooli... Saattaa sitä lyijyä lentää hieman enempi kerralla?
|
#3
|
|||
|
|||
![]()
Nalle, olet kiteyttänyt elämän tarkoituksen.
|
#4
|
||||
|
||||
![]()
Hienosti nalle kirjoitti. Semmoinenkin pointti että jos vaikka 15v hemmolla on hallussapitolupa vaikkapa haulikolle, se panee miettimään kannattaako lupaa riskeerata nahistelemalla nakkikioskilla tai tötöillä vaikkapa mopon kanssa.
|
#5
|
||||
|
||||
![]()
Nettivideoiden tekeminen tyyliin " i kill you" kertoo jo aika paljon, miksi näitä pitää tehdä.. tai kuvata yleensä aseen kanssa toheltamista... ?? aseet pois ja sillä siisti.
__________________
http://esory.kuvat.fi/#/ |
#6
|
|||
|
|||
![]()
Itse en oikein pystyisi tuntemaan iloa minkään elävän olennon ampumisesta, enkä muustakaan ampumisesta. Onneksi perheessä ei ole metsästäjiä. Ja jos olisi, itse saisivat sapuskansa laittaa riistasta.
Viimeksi muokannut Skorpioni : 01.10.2008 09:03 Perustelu: sanajärjestysmuutos |
#7
|
|||
|
|||
![]()
Eikös täälläkin palstalla eräät esitellyt asekokoelmiaan? Nyt ne ketkä niitä esitteli voikin sitten pähkäillä miksi tein niin? Kaippa ne poliisit kohta tuollaiseenkin puuttuu. Itse en edes ymmärrä miksi ihmisillä pitää olla enemmän kuin yksi ase. Tuskin hirveä metsästetään monella eri aseella? Tosin jos harrastaa taas muuta metsästämistä niin voi olla vähän nihkeä osua sorsaan hirvikiväärillä. Kovat jätkät varmaan siihenkin pystyy. Joten sallittakoot kaksi asetta
![]() Vielä parempi homma olisi kieltää kaikki aseet ja ne ketkä haluaa aseita niin annettaisiin niille näitä airsoft aseita. Näin kukkahattutäditkin olisi onnellisia kun eläimet saisi elää.. Voipi olla että tätä menoa ollaan tuollaisessa tilanteessa. |
#8
|
||||
|
||||
![]() Lainaus:
Kyllähän siihen sorsaan hirvikiväärillä osuu, mutta hyöty osumasta leviää pitkin järveä/peltoa/metsää ![]() Vähään samaan tyyliin kuin jostain ohuesta alumiinipölykapselista koittais saada pientä painaumaa oikaistua kymppikilon lekalla. Tekijämies osuu kyllä, mutta saattaa lommo suurentua... Aikanaan kun setä harakoita ja variksia pellolta hirvikiväärillä ampui, niin ei tarvinnut raatoja kerätä, levis useemman metrin matkalle koko lintu, parhaalla laukauksella sai kaksi lintua levälleen. Järkee, vai ei???
__________________
Valitsemaanne aivosoluun ei juuri nyt saada yhteyttä, olkaa hyvä ja yrittäkää myöhemmin uudelleen. |
#9
|
|||
|
|||
![]()
Jos minua tarkoitat kukkahattutädillä, niin haluan vielä täsmentää tuota edellistä viestiäni. En näe ilonaihetta minkään elollisen olennon tappamisessa, sen paremmin kuin pidä metsästystä miehekkäänäkään. Raakaa luonnetta se eläimenkin tappaminen vaatii ja siihen eivät kaikki pysty. Onhan näistä sellaisistakin metsämiehistä kuultu, jotka syöttävät sorsia ja sitten käyvät metsästyskauden alettua ampumassa nämä kesyyntyneet eläimet.
|
#10
|
|||
|
|||
![]() Lainaus:
Pienessä päässäni olen pohtinut, että jos harrastaa vaikkapa jonkun sortin ampumaharrastusta, niin tarvitseeko aseen laueta kuin kerran/suoritus? Onko sellaisia ampumalajeja olemassa, joissa tarvitsee räiskiä useita peräkkäisiä laukauksia lataamatta asetta välillä? |
#11
|
||||
|
||||
![]() Lainaus:
Itsekin juuri asensin oman hirvikiväärini perään nahkaisen patruunoiden pidikkeen ja tuli muuten hieno.. Tosin, viikko sitten pulttasin omaan HoJooni uudelleenlaakeroidun etumurikan paikoilleen. No sitten noiden aseiden määrästä senverran, että verrataanpa sitä taas autojen määrään. Minkä ihmeen takia monella meistä on ns. ykkös/kakkosauto? Eikö se maasturi kuljekaan niinkuin sen pitäisi? Vai onko se jotain elvistelyä, että omistaa kaksi tai jopa kolme autonropposta.. Yhdellä ajetaan kovana jätkänä maastossa ja toisella kuljetaan töissä.. Itse metsästän hirviä hirvikiväärillä, lintuja lintukiväärillä ja olenpa vielä ihan kohtuu hyvä ampuja pistoolinkin perän takana.. Eli jokaisella noista vekottimista on ihan oma käyttötarkoituksensa, samoin, kuin on Hilu-Xllä, HoJolla ja Pupun Corollalla. Mutta SE, että ammutaan nettivideolla päin kameraa ja lausutaan jotain niinkin mielenkiintoista, kuin AIKILJUU, osoittaa sellaista mielenliikenhdintää, että ottaisin aseet välittömästi pois. Piste. |
![]() |
Käyttäjiä lukemassa tätä viestiketjua: 1 (0 jäsentä and 1 vierasta) | |
|
![]() |
||||
Viestiketju | Aloittaja | Foorumi | Vastauksia | Viimeisin viesti |
Hullu idea!! (Turbo Suzuki SJ410:iin) | japejun | Tekniikka & Jutustelu | 65 | 06.01.2014 01:22 |
UAZ, tunteeko joku? | sepi | Tekniikka & Jutustelu | 11 | 26.10.2006 21:14 |
joku | Maastorauta | Chit-Chat | 3 | 16.07.2005 01:28 |
Hullu vai ei? | JERKKU | Tekniikka & Jutustelu | 2 | 23.11.2004 09:28 |
Suomentaisiko joku? | Wago-78 | Tekniikka & Jutustelu | 2 | 30.06.2004 22:39 |