Sähkökulkineiden ihanuus & aurinkosähkö.

[jli]

Sähköauton valmistaminen tuottaa n 10 tonnia enemmän päästöjä kuin vastaavan bensa-auton valmistaminen (määrä riippuu voimakkaasti akun koosta). 700 000 auton tekeminen tuottaa luokkaa 7 miljoonan tonnin ylimääräiset päästöt. Niitä ei tietenkään lasketa liikenteen päästöiksi, koska päästöt eivät synny liikenteessä vaan jo ennen liikennöintiä.

Polttomoottoriautossa vastaava ongelma voitaisiin ratkaista tankkaamalla auto jo valmiiksi tehtaalla käyttämällä muutaman tuhannen litran tilatankkia. Sen tilatankin voisi sitten auton käyttäjä jättää kotiin, ellei halua kuljettaa ajossa mukanaan. Niin kauan kun polttoaine otetaan tuosta tankista, auto on nollapäästöinen.

[tekniikkamies]

Alkuperäinen kirjoittaja jli

Sähköauton valmistaminen tuottaa n 10 tonnia enemmän päästöjä kuin vastaavan bensa-auton valmistaminen (määrä riippuu voimakkaasti akun koosta). 700 000 auton tekeminen tuottaa luokkaa 7 miljoonan tonnin ylimääräiset päästöt. Niitä ei tietenkään lasketa liikenteen päästöiksi, koska päästöt eivät synny liikenteessä vaan jo ennen liikennöintiä.

Polttomoottoriautossa vastaava ongelma voitaisiin ratkaista tankkaamalla auto jo valmiiksi tehtaalla käyttämällä muutaman tuhannen litran tilatankkia. Sen tilatankin voisi sitten auton käyttäjä jättää kotiin, ellei halua kuljettaa ajossa mukanaan. Niin kauan kun polttoaine otetaan tuosta tankista, auto on nollapäästöinen.

Ylempänä Wikellä oli hyvä huomio kuinka tulee kaikenlaista muutakin ympäristökuormitusta kuin hiilidioksidipäästöä. Kuormitusta on kokonaisuutena liikaa ja liian paljon ihmisiä kuluttavalla elämäntavalla.

Sitä ei vielä tiedetä minkä verran ongelmia tulee vaikka 50 vuodessa sähköautojen akkujen valmistamisesta ja romuttamisesta. Asiassa ollaan vasta alussa.

Se on kuitenkin selvä, että öljylutraaminen on kallista ja ongelmaista pidemmän päälle. Jo lähitulevaisuudessa moni jolla on varaa uuteen autoon valitsee vaihtoehdon, jota voi ladata edulisesti kotona. Osaa vähän ja joitain enempi. Bensaa eikä dieseliä ei saa mistään edulisesti.

On mahdollista myös, että otetaan käyttöön tekniikoita, jossa energiaa varastoidaan kätevästi muuhun kuin sellaisiin akkuihin mitä nyt käytetään. Ties vaikka nesteeseen tai kaasuun.

Jos maasturilla ajetaan 500 000 kilsaa, kulutus 10 satkulla, on se 50 000 litraa dieseliä. Jos puhutaan ajasta eteenpäin, ajatellaan dieselin hinnaksi 2 euroa litra, se on 100 000 euroa. Myöskin siitä tulee päästöjä kun tämä määrä rahaa tienataan.

[Toyonder]

Jos oikeasti pyrittäisiin parempaan biodiversiteetin säilymiseen ja ihmisten aiheuttamien haittojen vähentämiseen, niin puhuttaisiin väestönkasvusta.
Ihmisiä on nyt 7823 miljoonaa ja joka vuosi ihmisten määrä lisääntyy noin 80 miljoonalla. Tätä menoa vuonna 2050 meitä on 10 miljardia.

Tavoite pitäisi olla 3 miljardia (1960) tai korkeintaan 4 miljardia (1974) tasossa. Suomalaisten osalta tämä tarkoittaisi noin 4 miljoonaa asukasta.

[Timo_L]

Alkuperäinen kirjoittaja Toyonder

Jos oikeasti pyrittäisiin parempaan biodiversiteetin säilymiseen ja ihmisten aiheuttamien haittojen vähentämiseen, niin puhuttaisiin väestönkasvusta.
Ihmisiä on nyt 7823 miljoonaa ja joka vuosi ihmisten määrä lisääntyy noin 80 miljoonalla. Tätä menoa vuonna 2050 meitä on 10 miljardia.

Tavoite pitäisi olla 3 miljardia (1960) tai korkeintaan 4 miljardia (1974) tasossa. Suomalaisten osalta tämä tarkoittaisi noin 4 miljoonaa asukasta.

Periaatteessa Suomessa voisi olla vaikka 15 miljoonaa ihmistä eikä meillä olisi mitään hämminkiä väestöntiheyden kannalta. Sinällään toki nykytilanne on parempi, enkä ainakaan itse kaipaisi tänne juurikaan enempää asukkaita.

Euroopan populaatio on kasvanut 1960- luvulta tähän päivään n.600 miljoonasta n. 750 miljoonaan, eli n.25%.
Pohjois-Amerikka ~200 miljoonasta 370 miljoonaan. Prosenteissa siis n.50%.
Karkeasti sanoen länsimaissa populaatio on siis kasvanut n.800 miljoonasta reiluun miljardiin, eli karvan yli 25%.

Etelä- Amerikan alue n.220 miljoonasta 660 miljoonaan, eli 200% kasvua.

Aasian alueen väestön määrä on kasvanut 60- luvulta tähän hetkeen 1700 miljoonasta 4600 miljoonaan. Kasvua on siis karkeasti ottaen 175%.
Afrikan alueen väestön määrä on kasvanut 285 miljoonasta 1350 miljoonaan, eli lähes 375%.


Vaikka länsimaissa käytetään paljon enemmän luonnonvaroja per asukas kuin kehitysmaissa/ osin teollistuneissa halpamaissa yms., niin tämän maapallon ongelmat on nimenomaan Afrikan ja Aasian alueen aivan tolkuton väestömäärän kasvu, ja osittain Etelä- ja Väli- Amerikan koska siltä(kin) alueelta kaadetaan mm. sademetsää vuosittain todella paljon, ja kasvava väestö muutenkin tuo ongelmia luonnon kanssa.
Sitten sellainen asia mitä moni viherpiipertäjä ja päättäjä ei vieläkään tunnu tajuavan hiilineutraaliuskiimassaan: esim. Kaakkois- Aasian alueella (Malesia, Indonesia etenkin) sademetsät on vaihdettu silmänkantamattomiin jatkuviksi palmuöljyplantaaseiksi. Siinä sitä on luonnollista bioraaka- ainetta

[tekniikkamies]

Alkuperäinen kirjoittaja Timo_L

Periaatteessa Suomessa voisi olla vaikka 15 miljoonaa ihmistä eikä meillä olisi mitään hämminkiä väestöntiheyden kannalta. Sinällään toki nykytilanne on parempi, enkä ainakaan itse kaipaisi tänne juurikaan enempää asukkaita.

Näkisin näin, että Suomessa perhe pystyisi tulemaan toimeen ihan hyvin nykyajan keinoja hyödyntäen hehtaarin tontilla. Silloin voisi ajojakin vähentää.

Kaupunkeihin mahtuu ihmisiä, mutta niihin meinaa syntyä huonoja asuinalueita ja kalliita kustannuksia.

[tekniikkamies]

Siinä on vanhempi herrasmies ajatellut talon lämmitystä uudella tavalla:
https://yle.fi/uutiset/3-11633210

Näkisin tuollaisen kehittämisen tuovan elinikää talolle lisää ja hyötyä on myös joskus uusille omistajille.

[Toyonder]

Tuossa kohteessa otetaan talteen lämpöä aurinkoputkilla ja ilmalämpöpumpuilla isoon, 2500L, varaajaan.

Tuohon kun rakentaisi vielä isomman varauskapasiteetin, niin lämmöstä saisi jo luotettavasti sähkönkin, kiinteistön ja kulkuvälineiden tarpeisiin.
Matalalämpöisestä varaajasta saisi lämpöpumpulla nostettua lämpötilan höyryn puolelle.
Siihen sitten suljetulla kierrolla oleva höyrykone, joka pyörittäisi generaattoria.
Höyrykoneen lauhdelämpö menisi takaisin varaajaan tai kiinteistön lämmityskiertoon.