Hurjia vetokykyjä vajaavetoisessa

[Nerd-O]

Pögön manuaalissa mainitaan max.vetokyvyksi 1600kg. Mitenhän siinä on otteella sitten paljon suurempi vetokyky? Surkeimmalla moottorilla vetokyky manuaalin mukaan 1100kg.

Hieman yllättävää, ettei edes volvolla saa vetää tuollaisia massoja. Joka kuitenkin on hyvin tunnettu vetoauto.

Kuis paljon bimmen 5-sarjalla saa vetää? Vaikuttaako niissä nelivetoisuus vetokykyyn? Hämärä muistikuva, että 330xd mallissa oli 1800kg vetokyky.

[Samppahj]

Alkuperäinen kirjoittaja Nerd-O

Pögön manuaalissa mainitaan max.vetokyvyksi 1600kg. Mitenhän siinä on otteella sitten paljon suurempi vetokyky? Surkeimmalla moottorilla vetokyky manuaalin mukaan 1100kg.

Hieman yllättävää, ettei edes volvolla saa vetää tuollaisia massoja. Joka kuitenkin on hyvin tunnettu vetoauto.

Kuis paljon bimmen 5-sarjalla saa vetää? Vaikuttaako niissä nelivetoisuus vetokykyyn? Hämärä muistikuva, että 330xd mallissa oli 1800kg vetokyky.

E39 Bemarilla sai vetää 2000kg. Tais olla sama e61:ssä myös. Mk3 V70D3 saa vetää 1600kg, Skoda Superb nelivetona 2200kg. Näitä kans kattellu vaunua haaveillessa.

[Nerd-O]

Alkuperäinen kirjoittaja Samppahj

E39 Bemarilla sai vetää 2000kg. Tais olla sama e61:ssä myös. Mk3 V70D3 saa vetää 1600kg, Skoda Superb nelivetona 2200kg. Näitä kans kattellu vaunua haaveillessa.

Faijalla oli tuollainen Skoda Superb scout versiona. Kannattaa ainakin siitä dsg laatikosta pysyä kaukana. Se oli ihan karmea esitys vetohommissa. Sportti vaihteilla melkein vedettävä, jotta kierrokset on järkevät. Ja sitten se huudattaa sitä laatikkoa, mut yhtään mitään tapahdu. Hitaasti kun pitää edetä niin kytkin vaan käryää siinä. Aivan susipaska esitys koko dsg.

[kippo86]

Alkuperäinen kirjoittaja Nerd-O

Pögön manuaalissa mainitaan max.vetokyvyksi 1600kg. Mitenhän siinä on otteella sitten paljon suurempi vetokyky? Surkeimmalla moottorilla vetokyky manuaalin mukaan 1100kg.

Hieman yllättävää, ettei edes volvolla saa vetää tuollaisia massoja. Joka kuitenkin on hyvin tunnettu vetoauto.

Kuis paljon bimmen 5-sarjalla saa vetää? Vaikuttaako niissä nelivetoisuus vetokykyyn? Hämärä muistikuva, että 330xd mallissa oli 1800kg vetokyky.

Mersulla ei vaikuta vetotapa ainakaan W210 ja W211 mallissa. Sitä tosin en tiedä vaikuttiko onko sedan vai farmari... Itellä ollu vain farmareita, ja niissä nuo painot ollu noin.

[Timo_L]

En muista tarkkaan paljonko oli B- Omegassa 2,5 litran koneella virallinen vetoluokitus, mutta muistelen että 1700kg.
Joskus kuskasin kaverin takatuuppari- Chrysler LeBaronia trailerilla, autosta oli sisusta pois mutta kone ja loota paikallaan. Painoa trailerin kanssa oli ~1900kg ja kärry tuli hienosti perässä. Takana oli automaattisäätöiset ilmaiskarit niin oli varsin tukeva kulkemaan isommallakin aisapainolla.

[Hulivili]

Tiguanissa on 2500 ”sport & track” versiossa. 2,0d 140hv dsg ja ihan hyvin vetää sen ja enemmänkin (toki kokeiltu vain suljetulla alueella) etuvetohan tuo on kunnes pito loppuu vetäviltä.

Joskus olen antanut itseni ymmärtää, että vetomassat on valmistajan määrittelemiä?

Joissain sähköautoissa on koukku, mutta vetää ei saa mitään. Lienee vain pyöränkuljetushässäkkää varten tuo koukku?

[uteiN_H]

Sähkörimpuloilla ehkä max. 750kg. Tai ei mitään.....
Hybrideillä moottorikäytösssä ehkä vähän enemmän.

[Timo_L]

Alkuperäinen kirjoittaja uteiN_H

Sähkörimpuloilla ehkä max. 750kg. Tai ei mitään.....
Hybrideillä moottorikäytösssä ehkä vähän enemmän.

Meinaat että surkealla vääntökäppyrän laajuudella oleva bensa- tai dieselkone on huippuluokan vetohimmeli, mutta vaikkapa jollain 200kW tai 300kW:n sähkömoottorilla missä paras vääntö on heti liikkellelähdössä ei voi vetää mitään?

Ihan sellainen pikku fakta jos ei sinulla ole tiedossa: esimerkiksi jokseenkin kaikki tehokkaimmat veturit on sähkövetureita, ja vastaavasti liikkellelähdössä vetokyvyltäänkin parhaat vehkeet on käytännössä kaikki dieselsähköisiä, eli diesel tuottaa voiman generaattorille ja sieltä edelleen inverttereille ja ohjauselektroniikan kautta sähkömoottoreille.
Isoimmat vetomestarivalmistajat on parhaillaan kehittämässä täyssähköisiä vetomestareita, koska niillä on niin monta hyvää ominaisuutta verrattuna dieselvehkeeseen. Trukkivalmistajat on alkaneet uudestaan kiinnostua sähkökoneista. 40-50 tonnia nostavia kurottajia tehdään jo hybrideinä. Konttilukit on vähitellen siirtymässä joko hybrideiksi tai täyssähköisiksi, ja jo 2000- luvun ihan alkupuolelta uudet koneet on olleet dieselsähköisiä.
Laivoihin on jo pitkään asennettu azipodeja ja muita vastaavia dieselsähköisiä propulsiosysteemeitä.
Kyllä noiden hybdridi- ja sähkövehkeiden täytyy siis olla ihan paskoja, kun valmistajat tuuttaa niitä ammattikäyttöön todella raskaisiin tehtäviin..

[jli]

Alkuperäinen kirjoittaja Timo_L

Meinaat että surkealla vääntökäppyrän laajuudella oleva bensa- tai dieselkone on huippuluokan vetohimmeli, mutta vaikkapa jollain 200kW tai 300kW:n sähkömoottorilla missä paras vääntö on heti liikkellelähdössä ei voi vetää mitään?

Noinhan se on. Max vetomassa on pyöreät nolla lähes jokaisessa sähkölaitteessa. Huyndai/Kia taisi tehdä jonkun katumaasturin näköisen jolla saisi vetää jo jotain?

[uteiN_H]

Alkuperäinen kirjoittaja Timo_L

Meinaat että surkealla vääntökäppyrän laajuudella oleva bensa- tai dieselkone on huippuluokan vetohimmeli, mutta vaikkapa jollain 200kW tai 300kW:n sähkömoottorilla missä paras vääntö on heti liikkellelähdössä ei voi vetää mitään?

Ihan sellainen pikku fakta jos ei sinulla ole tiedossa: esimerkiksi jokseenkin kaikki tehokkaimmat veturit on sähkövetureita, ja vastaavasti liikkellelähdössä vetokyvyltäänkin parhaat vehkeet on käytännössä kaikki dieselsähköisiä, eli diesel tuottaa voiman generaattorille ja sieltä edelleen inverttereille ja ohjauselektroniikan kautta sähkömoottoreille.
Isoimmat vetomestarivalmistajat on parhaillaan kehittämässä täyssähköisiä vetomestareita, koska niillä on niin monta hyvää ominaisuutta verrattuna dieselvehkeeseen. Trukkivalmistajat on alkaneet uudestaan kiinnostua sähkökoneista. 40-50 tonnia nostavia kurottajia tehdään jo hybrideinä. Konttilukit on vähitellen siirtymässä joko hybrideiksi tai täyssähköisiksi, ja jo 2000- luvun ihan alkupuolelta uudet koneet on olleet dieselsähköisiä.
Laivoihin on jo pitkään asennettu azipodeja ja muita vastaavia dieselsähköisiä propulsiosysteemeitä.
Kyllä noiden hybdridi- ja sähkövehkeiden täytyy siis olla ihan paskoja, kun valmistajat tuuttaa niitä ammattikäyttöön todella raskaisiin tehtäviin..

Hitto kun meillä ei oo maanteillä ajolankoi.....
Vetomassaa rittää kun akustosta löytyy powerii..... siihen asti kun kyykkää.
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/...leen-kantapaa/
Ja noilla keveemmillä ei sit vedellä mitään.....arvaan.
Raskaan kaluston hyötykuorma putoo suhteessa akuston painoon.....
Ja ladattavissa täys-sähköisissä raskaskalustoissa se tullee oleen viel nykyakustolla haittatekijä sekä että täydellä kuormalla se ei etene normi työpäivää eli 8h.
en tyosiaankaan tiedä mikä on rekkaspedejen sallittu työhuki. Voi olla enemmänkin. Kiekko sen kertoo.....
ja tommosen 50tonnarin akuston pikalataukseen ei viel taida olla hirveesti latausasemiakaan pääteiden varres.
Eikä tuu arkadianmäen puupäiden kunnianhimoiset tavoitteetkaan täyttyyn. Vaativat infraan järkyttäviä muutoksia.
Fossiilisilla toimiva etenee.....just niin kauan kun tankissa on nestettä.

Btw.
Oon ollu rakentamas satamii vuodesta 2000 ympäri maailmaa..... Sunkin rekkulas tuttu.
Hybridejä, fossilivetoisia ja narunpererässä olevia sähköisiä.....
Mutta riippumattomia täys-sähköisiä en oo vielä tavannut.....
Mut alaspäin jarruenergiaa varmaan otetaan jo talteen....Aikaisemmin lämmitelty taivaalle jarruvastuksista.
Eli ikiliikkujaa ei mun mielestä oo vielä keksitty......
Ja kovaa vauhtia satamat siirtymäs automaateiks, ilman nosturikuskei.
Tilannehuoneessa yks kaveri voi hallita 10kpl tai jopa enemmän vehkeitä näytöltä ja kahvoista. Hoitaen vain kriittiset alueet.
Sen jälkeen kontit laukkaa automaattina. Eli jonain päivänä huomaat olevas hyödytön työtön.
Ja tää lähti laukalle jenkkien järkyttävän suurista nosturikuskien liksoista, 8h päivästä lepäsivät viel 4h. Eli tarvittiin ukkoja tupalat/rekkula.
Nörtti tilannehuoneessa ansaitsee ehkä 1/4 osan mitä vanhan liiton nosturikuskit ja pitelee 10-20 rekkulaa, riippuu ajoituksesta..
Ja ainakin mafiapohjasis ammattiliittosatamis pääsi nosturikuskiksi jos oli toiminut yli 10v. nosturihuollossa. Eli hyväpalkkaiseen keveeseen eläkevirkaan.
Ja tohon nosturihuoltoon pääs jos oli ollut Trailer- ja truck huollos 10v.
Ja kaikki tää et omistajat pääs liioista liksoista eroon takasi omistajalleen paremman pääomantuoton.
Omistajat omisti ja alihankintahuoltoyhtiöt huolsi ja operoi, sekä hallitsi ammattiliittoa.
Tos yks monista netin syövereistä.
https://www.youtube.com/watch?v=UVmJ...lizationstudio
https://www.youtube.com/watch?v=Hkau...=CBSLosAngeles
https://www.youtube.com/watch?v=NULo...el=DiscoveryUK
https://www.youtube.com/watch?v=TEVB...nnel=abbmarine

Eka automaatti linja mis oon ollu mukana.
Oli 1994 tai -95 kun piti automatisoida Helvar tehtaille 4kpl linjoi Karkkilan tehtail.S
Ahlström savonlinna konepajaa unohtamatta ja hornet vastakauppoja, Karusellisorvia millä tehtiin kuorimarumpujen päädyt.
sen jäkeen Tampellaa, Sisu Terminal Systems, entinen lentokonetehdas, ym. muita, joihin meni isoi nc-ohjattui työstökoneita.
Elo-Pak. Valio Herajoki ym. viimevuosituhannen puolella. Multipakkauslinja prosessista kylmävarastoon, vain yogurtit, Multipakkaus. Pakkasmuodot mitä tahansa, kotimaa,vienti. 1l paketeis. Maito linjoi sinne tänne....
Seuraava, Tetrapak-Tebel, Lapinlahti viimevuosituhannen puolella. Juustola. Keitosta, suolaan ja pakkaukseen. Mitä tahansa laatuu, kotimaa tai vienti. Läpivirtaus 1kg/s.
Käsittely 3kg palois. Keitos 2kpl kattiloi. 20000l/kattila maitoo. Tosta tuli Sampo Valiolle.
Sen jälkeen, Tetrapak-Tebel viimevuosituhannen puolella. Juustonvalmistustehtaat ympäri eurooppaa. Välillä keitto kautta suolaus.
Vuosituhannen vaihteessa hyppy voima-, jättenpolttolaitos-, paperitehdasnostureihin, jonka jälkeen satamapuolelle....
Ja sit aika onkin vierinyt.
Viime vuos vapaa ehtosel....
Ja tulevaisuudesta ei tiedä kun kristallipallo......
Ja tulee muuten vieläkin.... Rapakon takaa joulukortti ja kutsu hommiin.....
Eivätkä vielkään usko et niil ei oo varaa palkata mua......
Vapaa-aikaa on vaikee mitata rahassa.....
Tehty, mikä tehty......
tulevaisuudesta tiedän.....
Mut työhommista en juurikaan mitään......
Tuntuu siltä et oon lyöny kädet kyynärpäitämyöden paskaan.....
Olis pitänyt mennä johonkin uuteen paperitehtaaseen joka viel pyörii suomalias.....

[Ippe69]

Alkuperäinen kirjoittaja Timo_L

Meinaat että surkealla vääntökäppyrän laajuudella oleva bensa- tai dieselkone on huippuluokan vetohimmeli, mutta vaikkapa jollain 200kW tai 300kW:n sähkömoottorilla missä paras vääntö on heti liikkellelähdössä ei voi vetää mitään?

Tästä on joskus joku lehtijuttukin tehty...
Sähköautoissa yleensä ongelma on nimenomaan väännön puute. Sen pitäisi jaksaa lähteä liikkeelle tietyn jyrkkyyden omaavasta mäestä, en muista kuinka jyrkkä, sen kärryn kanssa.
Sähköautossa kun ei ole vaihteita, eikä kytkintä ja välitykset on optimoitu maantieajoon niin ei onnistu. Varmasti ratkaistavissa, kuten Teslan X mutta hintalappu on kova.

[wikke]

Alkuperäinen kirjoittaja Timo_L

Laivoihin on jo pitkään asennettu azipodeja ja muita vastaavia dieselsähköisiä propulsiosysteemeitä.

Propulsio on laivoissa jo sata vuotta vanha tyystin polttoaineesta riippumaton systeemi, eikä sillä ole paskanvertaakaan tekemistä yhdenkään ruoripotkuri järjestelmän kanssa muutoin kuin että ensin mainittu helpottaa kummasti jälkimmäisen toteutusta.