Hurjia vetokykyjä vajaavetoisessa
 

Kun halvalla sai niin oli pakko ostaa Peugeot 407 SW. Tuli melkoisena yllärinä, että sillä saa muuten vetää 1900kg. Ei taida kovin montaa etuvetoista henkilöautoa olla millä saa tuollaisia painoja vedellä? Toi on muuten enemmän mitä XL-7:lla saa vetää ;) Toki mitä itse XL-7:lla vedin niin ei se kyllä ole mikään maailman paras veturi. Motista vaan loppuu jerkku. Mitä ei auttanut ne 2" isommat mutarenkaat. Mitä tuolla pögöllä pikaiseen kokeilin vetää vaunua niin ei se ihan kauheasti siellä perässä tuntunut. Toki vaunu painaa vain 1200kg.

Mut onkos muita vajaavetoisia missä on vetokykyä? Hämärä muistikuva, että E-sarjan mersulla saisi vetää joillain malleilla 2200kg. Mut ei tule kyllä heti mieleen mitään etuvetoista henkilöautoa missä olisi yli 1600kg vetokyky.

Sämpyläkoppaselle Buick roadmaster farmarille ilmotettu vetokyvyks 7000lbs eli melkein 3200kg.

Mutta tää on kyllä ihan totta.
"Mut ei tule kyllä heti mieleen mitään etuvetoista henkilöautoa."

Sitikan C8, eli Pösö 807, V6 koneella 1800 kg. Ja jaksaa vetääkin kivasti, vaan alkaa bensa kelpaamaan ihan huolella...

Onko tuommonen tilamöykky sitten henkilöautokategoriaan enää kuuluva..?

E-sarja 2100kg.
Audi a6 1900kg

Ei paljon isompia taida olla edes monessakaan pakussa. Aika moni loppuu 2000kg, ellei lisävarusteena oo saanu isompaa tms...

Jossain autoissa on yhdistelmämassaa on rajattu, eli isoa kärryä sais vetää vain liki tyhjällä autolla.

Volvon V70 2006 D5 on 1800kg vanhakoppaisessa V70 1600kg

Pögön manuaalissa mainitaan max.vetokyvyksi 1600kg. Mitenhän siinä on otteella sitten paljon suurempi vetokyky? Surkeimmalla moottorilla vetokyky manuaalin mukaan 1100kg.

Hieman yllättävää, ettei edes volvolla saa vetää tuollaisia massoja. Joka kuitenkin on hyvin tunnettu vetoauto.

Kuis paljon bimmen 5-sarjalla saa vetää? Vaikuttaako niissä nelivetoisuus vetokykyyn? Hämärä muistikuva, että 330xd mallissa oli 1800kg vetokyky.

E39 Bemarilla sai vetää 2000kg. Tais olla sama e61:ssä myös. Mk3 V70D3 saa vetää 1600kg, Skoda Superb nelivetona 2200kg. Näitä kans kattellu vaunua haaveillessa.

Usein kyky käytännössä on aika rajallinen pakilla. Itsellä Jumper joka jaksaisi mennä eteenpäin muttei taakse.

Mersulla ei vaikuta vetotapa ainakaan W210 ja W211 mallissa. Sitä tosin en tiedä vaikuttiko onko sedan vai farmari... Itellä ollu vain farmareita, ja niissä nuo painot ollu noin.

En muista tarkkaan paljonko oli B- Omegassa 2,5 litran koneella virallinen vetoluokitus, mutta muistelen että 1700kg.
Joskus kuskasin kaverin takatuuppari- Chrysler LeBaronia trailerilla, autosta oli sisusta pois mutta kone ja loota paikallaan. Painoa trailerin kanssa oli ~1900kg ja kärry tuli hienosti perässä. Takana oli automaattisäätöiset ilmaiskarit niin oli varsin tukeva kulkemaan isommallakin aisapainolla.

Tiguanissa on 2500 ”sport & track” versiossa. 2,0d 140hv dsg ja ihan hyvin vetää sen ja enemmänkin (toki kokeiltu vain suljetulla alueella) etuvetohan tuo on kunnes pito loppuu vetäviltä.

Joskus olen antanut itseni ymmärtää, että vetomassat on valmistajan määrittelemiä?

Joissain sähköautoissa on koukku, mutta vetää ei saa mitään. Lienee vain pyöränkuljetushässäkkää varten tuo koukku?

Ja tulevaisuudessa.....
 

Sähkörimpuloilla ehkä max. 750kg. Tai ei mitään.....
Hybrideillä moottorikäytösssä ehkä vähän enemmän.

Meinaat että surkealla vääntökäppyrän laajuudella oleva bensa- tai dieselkone on huippuluokan vetohimmeli, mutta vaikkapa jollain 200kW tai 300kW:n sähkömoottorilla missä paras vääntö on heti liikkellelähdössä ei voi vetää mitään?

Ihan sellainen pikku fakta jos ei sinulla ole tiedossa: esimerkiksi jokseenkin kaikki tehokkaimmat veturit on sähkövetureita, ja vastaavasti liikkellelähdössä vetokyvyltäänkin parhaat vehkeet on käytännössä kaikki dieselsähköisiä, eli diesel tuottaa voiman generaattorille ja sieltä edelleen inverttereille ja ohjauselektroniikan kautta sähkömoottoreille.
Isoimmat vetomestarivalmistajat on parhaillaan kehittämässä täyssähköisiä vetomestareita, koska niillä on niin monta hyvää ominaisuutta verrattuna dieselvehkeeseen. Trukkivalmistajat on alkaneet uudestaan kiinnostua sähkökoneista. 40-50 tonnia nostavia kurottajia tehdään jo hybrideinä. Konttilukit on vähitellen siirtymässä joko hybrideiksi tai täyssähköisiksi, ja jo 2000- luvun ihan alkupuolelta uudet koneet on olleet dieselsähköisiä.
Laivoihin on jo pitkään asennettu azipodeja ja muita vastaavia dieselsähköisiä propulsiosysteemeitä.
Kyllä noiden hybdridi- ja sähkövehkeiden täytyy siis olla ihan paskoja, kun valmistajat tuuttaa niitä ammattikäyttöön todella raskaisiin tehtäviin.. :rolleyes:

Noinhan se on. Max vetomassa on pyöreät nolla lähes jokaisessa sähkölaitteessa. Huyndai/Kia taisi tehdä jonkun katumaasturin näköisen jolla saisi vetää jo jotain?

Tosta voit aloittaa.....
 

Hitto kun meillä ei oo maanteillä ajolankoi.....:D :D :D
Vetomassaa rittää kun akustosta löytyy powerii..... siihen asti kun kyykkää.
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/...leen-kantapaa/
Ja noilla keveemmillä ei sit vedellä mitään.....arvaan.
Raskaan kaluston hyötykuorma putoo suhteessa akuston painoon.....:D :D :D
Ja ladattavissa täys-sähköisissä raskaskalustoissa se tullee oleen viel nykyakustolla haittatekijä sekä että täydellä kuormalla se ei etene normi työpäivää eli 8h.
en tyosiaankaan tiedä mikä on rekkaspedejen sallittu työhuki. Voi olla enemmänkin. Kiekko sen kertoo.....
ja tommosen 50tonnarin akuston pikalataukseen ei viel taida olla hirveesti latausasemiakaan pääteiden varres.
Eikä tuu arkadianmäen puupäiden kunnianhimoiset tavoitteetkaan täyttyyn. Vaativat infraan järkyttäviä muutoksia.
Fossiilisilla toimiva etenee.....just niin kauan kun tankissa on nestettä.

Btw.
Oon ollu rakentamas satamii vuodesta 2000 ympäri maailmaa..... Sunkin rekkulas tuttu.
Hybridejä, fossilivetoisia ja narunpererässä olevia sähköisiä.....
Mutta riippumattomia täys-sähköisiä en oo vielä tavannut.....
Mut alaspäin jarruenergiaa varmaan otetaan jo talteen....Aikaisemmin lämmitelty taivaalle jarruvastuksista.
Eli ikiliikkujaa ei mun mielestä oo vielä keksitty......
Ja kovaa vauhtia satamat siirtymäs automaateiks, ilman nosturikuskei.
Tilannehuoneessa yks kaveri voi hallita 10kpl tai jopa enemmän vehkeitä näytöltä ja kahvoista. Hoitaen vain kriittiset alueet.
Sen jälkeen kontit laukkaa automaattina. Eli jonain päivänä huomaat olevas hyödytön työtön.
Ja tää lähti laukalle jenkkien järkyttävän suurista nosturikuskien liksoista, 8h päivästä lepäsivät viel 4h. Eli tarvittiin ukkoja tupalat/rekkula.
Nörtti tilannehuoneessa ansaitsee ehkä 1/4 osan mitä vanhan liiton nosturikuskit ja pitelee 10-20 rekkulaa, riippuu ajoituksesta..
Ja ainakin mafiapohjasis ammattiliittosatamis pääsi nosturikuskiksi jos oli toiminut yli 10v. nosturihuollossa. Eli hyväpalkkaiseen keveeseen eläkevirkaan.
Ja tohon nosturihuoltoon pääs jos oli ollut Trailer- ja truck huollos 10v.
Ja kaikki tää et omistajat pääs liioista liksoista eroon takasi omistajalleen paremman pääomantuoton.
Omistajat omisti ja alihankintahuoltoyhtiöt huolsi ja operoi, sekä hallitsi ammattiliittoa.
Tos yks monista netin syövereistä.
https://www.youtube.com/watch?v=UVmJ...lizationstudio
https://www.youtube.com/watch?v=Hkau...=CBSLosAngeles
https://www.youtube.com/watch?v=NULo...el=DiscoveryUK
https://www.youtube.com/watch?v=TEVB...nnel=abbmarine

Eka automaatti linja mis oon ollu mukana.
Oli 1994 tai -95 kun piti automatisoida Helvar tehtaille 4kpl linjoi Karkkilan tehtail.S
Ahlström savonlinna konepajaa unohtamatta ja hornet vastakauppoja, Karusellisorvia millä tehtiin kuorimarumpujen päädyt.
sen jäkeen Tampellaa, Sisu Terminal Systems, entinen lentokonetehdas, ym. muita, joihin meni isoi nc-ohjattui työstökoneita.
Elo-Pak. Valio Herajoki ym. viimevuosituhannen puolella. Multipakkauslinja prosessista kylmävarastoon, vain yogurtit, Multipakkaus. Pakkasmuodot mitä tahansa, kotimaa,vienti. 1l paketeis. Maito linjoi sinne tänne....
Seuraava, Tetrapak-Tebel, Lapinlahti viimevuosituhannen puolella. Juustola. Keitosta, suolaan ja pakkaukseen. Mitä tahansa laatuu, kotimaa tai vienti. Läpivirtaus 1kg/s.
Käsittely 3kg palois. Keitos 2kpl kattiloi. 20000l/kattila maitoo. Tosta tuli Sampo Valiolle.
Sen jälkeen, Tetrapak-Tebel viimevuosituhannen puolella. Juustonvalmistustehtaat ympäri eurooppaa. Välillä keitto kautta suolaus.
Vuosituhannen vaihteessa hyppy voima-, jättenpolttolaitos-, paperitehdasnostureihin, jonka jälkeen satamapuolelle....
Ja sit aika onkin vierinyt.
Viime vuos vapaa ehtosel....
Ja tulevaisuudesta ei tiedä kun kristallipallo......
Ja tulee muuten vieläkin.... Rapakon takaa joulukortti ja kutsu hommiin.....
Eivätkä vielkään usko et niil ei oo varaa palkata mua......
Vapaa-aikaa on vaikee mitata rahassa.....
Tehty, mikä tehty......
tulevaisuudesta tiedän.....
Mut työhommista en juurikaan mitään......
Tuntuu siltä et oon lyöny kädet kyynärpäitämyöden paskaan.....
Olis pitänyt mennä johonkin uuteen paperitehtaaseen joka viel pyörii suomalias.....

Tästä on joskus joku lehtijuttukin tehty...
Sähköautoissa yleensä ongelma on nimenomaan väännön puute. Sen pitäisi jaksaa lähteä liikkeelle tietyn jyrkkyyden omaavasta mäestä, en muista kuinka jyrkkä, sen kärryn kanssa.
Sähköautossa kun ei ole vaihteita, eikä kytkintä ja välitykset on optimoitu maantieajoon niin ei onnistu. Varmasti ratkaistavissa, kuten Teslan X mutta hintalappu on kova.

Menikö nyt "vähän" pointti ohi? Ne sähkövehkeet kun olisi kokonaisuutena huomattavasti parempia vetämään jos vain akkukapasiteetti olisi parempi ja vehkeet tehty fiksusti.
Se että niillä ei nykyisin saa vetää mitään on valmistajien typeryyttä..

AC- moottori tuottaa suurimman vääntönsä heti liikkelle lähdössä, ei se vääntö pitäisi olla varsinaisesti ongelma.
Jos vertaa esim. työkoneissa sähkövehkeiden ja perinteisten dieselien ominaisuuksia, niin ne sähkövehkeet pieksee perinteiset oikeastaan ihan joka osa- alueella. Ei se ole muusta kuin suunnitelusta kiinni.

Mä oon samaa mieltä.
 

Ja se riippuu järjestelmän optimoinnista.....Siihen asti kun voimaa riittää.
Tai pattereis energiaa....
Verkos roikkuvien tai näiden hybridien sekä polttomoottori hybridien optimointi paljon helpompaa....
Sekä verkkoon takaisinsyöttö narun peräs roikkuvil. Ja toimii varmasti.
Verkossa roikkuvien peräst nostetaan vaikka maapallo jos on vaan riittävän isot vehkeet.....:D :D

Mut kevyemmät nelipyöräset hybridit ja sähköautot maantiellä aivan naurettavia. Kunnes keksitään oikee ja tehokas energian varastointijärjestelmä. Nykyiset hyvä tie oikeisiin.....

Jokainen järjestelmä on yhtä viisas kun sen luoja.....
Eikä tarvii paljookaan olla viisaampi kun järjestelmä. et huomaa missä vika.

Vanhan liiton mukaan, kalastus on tosi helppoo, ei tarvii olla kun vähän viisaampi kun kala....:D :D :D
Sanonta Saimaalta: Arppi vainaa, vanha ammattikalastaja.

Silti se vääntö ei riitä https://www.is.fi/autot/art-2000006106306.html
Moottorin vääntöjä ei liikkeellelähdössä voi verrata. Polttomoottorin kierroksia tiputetaan vaihteistolla ja kytkimellä tai momentinmuuntimella.
Suunnittelusta tosiaan kiinni, kuten jo aiemmin kirjoitin.

Jumankauta, kerrankin olen kokolailla samaa mieltä kanssasi :D

Noissa Kalmarin dieselsähkölukeissa muuten tosiaan sähkömoottoreiden jarrutusenergia (sekä ajomoottorien että tietääkseni myös vinssin moottorien liftiä laskiessa) syötetään isoon vastuspakettiin ja haihdutetaan lämpönä ilmaan - ihan kuten dieselsähkövetureissa missä on dynaaminen jarru.
Hybridilukeissa jarrutusenergiaa otetaan josssin määrin talteen, ja täyssähköisissä aikalailla kokonaan. Niissä on lataustehokin aika kiitettävä, Kalmarin fastchargeissa maksimissaan 600kW ja parin tunnin ajoaika ladataan alle minuutissa :eek:

Ja.....
 

Vanhoista tasavirtakäytöistä ja niiden säädöstä tietää vaan elossa olevat ammattilaiset joita vanhat samatamarekkulat oli täynnä -70 ja -80 luvulla....
Nykypäivän 25v. DI kun menee noitten kanssa painiin niin savu nousee.. :D
Ja sen jälkeen maksaa kivitaloi.....
-80 lopussa tai-90 luvun alus mentiin AC puolelle.....

Juu, DC- vehkeet on ihan oma maailmansa. AC- moottoreilla on aika monta etua puolellaan.

Voi niitä vääntöjä verrata, ei toki suoraan. Katsotaan kulkineiden voimansiirron kokonaisvälitys liikkellelähtötilanteessa sekä moottorin tuottama vääntömomentti kulloisellakin kierrosnopeudella, ja lasketaan millainen vääntö vetäville pyörille on saatavilla.

Liikkellelähtöön tarvittava voima (ja myös tarvittava vääntö) pystytään laskemaan ajoneuvo(yhdistelmä)n massasta ja mäen jyrkkyydestä aika hyvin. Minulla on fyssan luennoista liian pitkä aika, en ala laskemaan :o

Oliskohan toi voima.....
 

Yksinkertaisesti: Voima x varsi..... Eli vääntömomentti....
Josta voima lasketaan ....

Sähkömoottori.....Vääntö käyrä exponetiaaliaanen.
Ottomoottori ....Lineaarinen....
Kumpikin lähtee origosta, eli nollasta......
Ottomoottorissa pyöriessään, paikallaan ollessaan suuremmat massat mihin enemmän varautunutta liike-energiaa......tilanteen mukaan valittava välitys.
Ja kytkimellä valittava hetki kun se pyörintänopeuden, välityksen, ja pyörivien massojen energia vapautuu vetoaxulalle.....

Sähkömoottori lähtee nollasta ja pienet pyörivät massat..... Ja todellakin lähtee nollasta....
Siellä ei oon sit hittoikaan mistä saadaan alku boosti.
Paitsi......
Jos se osataan tehdä ajan funktiona ylikuormituksena mitä motti kestää....
Jolloin sähkömoottori pitää olla reilusti ylimitoitettu kinneriin......
Ja tyhjentää akkupatteristoo startissa huolella, joka vähentää toiminta aluetta.
Sekä normi käytös lisääntynyt paino vähetää myös toiminta aluetta.....
Valmistajan valinta mihin haluu panostaa.....
Jos perään lisätään vaikka 1500kg ja nousukulmaks 15 astetta tai vaikka vähemmän.
Pyttis ja Newtonin lait kunniaan....
Ja sähkömoottoreist myös voltti x käämi = pimeenä koko lääni, kaavat......:D :D :D

Että näin......

Silti sähkömoottori liikkeelle päästestään hakkaa otto-moottorin.

Viisaammat valistakoon....

Eli kysymys kuuluu....
Sähkövehkeissä....
Moottorin mitoitus.
Säädön mitoitus.
Käytettävän voiman mitoitus.....
Ja kaikkien näiden takaisinkytkennät......
Jotta tiedetään miten optimoidaan.....Olllan stabiilis tai labiilis.....