Puuhapajan peruslämpö, öljykattila vs. Ilmalämpöpumppu

[offroadjouni]

Alkuperäinen kirjoittaja Jyty

Lisälämpöä kaivattaessa ilmiö on toisinpäin ja tosi hidas puhuttaessa betonin lämmönvaihtelunopeudesta.
Pattereista lämpö loppuu aika pian kun termari sen sulkee ja taasen päinvastoin kuumenee nopeasti. Tasainen tai ei, mutta nopeampi reagoimaan. Mulla ei oo pattereita.

Takkaa mie poltan just tuon lattian hitauden takia. Vuolukivinen luovuttaa hitaasti ja tasaisesti, enkä mie tulevaa lauhaa keliä vasten sitä lämmittele (sääennusteita vähän seurailen). Mukavinta lämpöä pakkasilla on takkatulen loimu. Jos satun liikaa lämmittämään, niin lattia ei yösähköllä mene päälle turhia hiillostamaan.

Tämä menee ehkä aavistuksen ohi alkuperäisestä aiheesta, mutta kirjoitellaan kumminkin. Minulla on talossa myös vesikiertoinen lattialämmitys ja sitäkin lämmitän VILPillä. Veden lämpö määritetään ulkolämmön mukaan säätyvällä käyrällä ja lattiatermostaatit on pääasiassa kokoajan auki. VILPin vesi kiertää suoraan lattiassa ilman erillistä varaajaa, ja veden lämpö ei vielä koskaan ole noussut 30 asteeseen. Sisäanturi on myös olemassa, mutta en ole sitä ottanut käyttöön kun sisälämpö on riittävän tasainen ilman sitäkin.

Patterit on tietysti paljon nopeampi reagoimaan ja lämmittämään huoneilmaa verrattuna betonilattian isoon massaan. Ilmalämpöpumppukin lämittää ilman nopeammin ja sammuu tavoitelämmön jälkeen nopeasti. Mutta sitä en ymmärrä minkä vuoksi tasalämpöisessä talossa nopea reagointi olisi tarpeen. Vaikka lämpötila laskee ulkona nopeasti niin ei se hetkessä vaikuta sisälämpöön, ainakaan tälläisessä ~10 vuotta vanhassa talossa. Tallissa ulkolämmön vaikutus on vielä hitaampaa kun siinä lattiassa on 50 tonnia betonia ja yhden asteen muutos tarvitsee 10 kWh energiaa.

[2,4TD]

Alkuperäinen kirjoittaja offroadjouni

Tämä menee ehkä aavistuksen ohi alkuperäisestä aiheesta, mutta kirjoitellaan kumminkin. Minulla on talossa myös vesikiertoinen lattialämmitys ja sitäkin lämmitän VILPillä. Veden lämpö määritetään ulkolämmön mukaan säätyvällä käyrällä ja lattiatermostaatit on pääasiassa kokoajan auki. VILPin vesi kiertää suoraan lattiassa ilman erillistä varaajaa, ja veden lämpö ei vielä koskaan ole noussut 30 asteeseen. Sisäanturi on myös olemassa, mutta en ole sitä ottanut käyttöön kun sisälämpö on riittävän tasainen ilman sitäkin.

Patterit on tietysti paljon nopeampi reagoimaan ja lämmittämään huoneilmaa verrattuna betonilattian isoon massaan. Ilmalämpöpumppukin lämittää ilman nopeammin ja sammuu tavoitelämmön jälkeen nopeasti. Mutta sitä en ymmärrä minkä vuoksi tasalämpöisessä talossa nopea reagointi olisi tarpeen. Vaikka lämpötila laskee ulkona nopeasti niin ei se hetkessä vaikuta sisälämpöön, ainakaan tälläisessä ~10 vuotta vanhassa talossa. Tallissa ulkolämmön vaikutus on vielä hitaampaa kun siinä lattiassa on 50 tonnia betonia ja yhden asteen muutos tarvitsee 10 kWh energiaa.

Jep, patteri regoi nopeammin, ainakin tuntuu siltä kun se helottaa kuumana, sama määrä sitä energiaa kuitenkin tarvitaan, lattialämmitys antaan sen huomaamattomammin.
Sinulla toimii järjestelmä ja on oikein tehty, toimii tuo vanhemmissakin taloissa ja ssädöllä sekä käyrien muutoksilla saadaan sopimaan kaikkiin rakennuksiin.
Lattilämmityshän ei kokoajan lämmitä ja jokaista lenkkiä, jos lämpenee ulkona äkkiä ei ajeta lämmintä enää verkkoon niin ei se vaihtelu lämpötilassa muutu. Asia on toki eri jos ajetaan kuumaa vettä laattaan ja lämmitetään se oikeasti kuumaksi mutta se ei ole tarkoitus eikä toimiva järjestelmä.
Osa nykyajan lattiamateriaaleista sallii max 30 asteisen veden lattialämmitykseen.

[Heguli]

Mielenkiintoinen keskustelu, jossa ei varmaan ole ilmiselvää voittajaa. Se kuuluisa juttu äidistä ja tyttärestä nääs

Itse liputan lattialämmitystä yösähköllä. Sellainen on ollut tuvassa viimeiset 20 vuotta ja kyllä se vaan toimii. Eli lattian lämmöt aika pienellä teholla, ilpillä ja varaavalla takalla loput lämmöt. Enempi toi takka on ongelma, sillä saa tuvan tosi kuumaksi jos liikaa polttaa puita.

[2,4TD]

Ei ole kyse äidin tai tyttären suhteen. Noita pirttejä on missä ei ole muuta kuin vesikierto lattialämmitys ja toimii kuin junan vessa. Myös noita kun on patterit seinillä ja osassa taloa lattialämmitys ja toimii kuin junan vessa. On uusia sekä vanhoja taloja. Se että jos jollain on tehty huonosti toimiva systeemi on sitten ihan eri asia kuten nyt parin kaverin kohdalla vaikuttaa olevan. On myös noita tullut vastaan. Joskus noita ekoja lattilämmityksiä tehtiin lkv piiristä ja silloin se lattia oli kuuma kun alkoi lämmityksen tarve koska meni 55-65ast vesi

[Topi1982]

Oon ollu junassa, jossa oli vessa tukossa, kun ei tullu vettä pyttyyn.

[astalo]

Mulla on hallissa lattialämmitys sähköllä ja siellä on tasainen +13, paitsi kesällä lämpeää luonnollisesti ulkoilman kanssa.

[fordson]

Toisessa 120m2 tallissa kiertää talvella 16 asteinen menovesi lattiassa ja se on pelkästään varastokäytössä. Toisessa 150m2 tallissa on puhallin patteri ja termostaatti 16 läpi talven. En nyt oo huomannut hirveesti eroja lämmössa,puhallin patteri ei käytännössä edes pyöri kun tallin valot lämmittää kun työskentelee. Ehkä turhinta on sitä lämpöä säädellä edestakaisin jos yleensä omistaa lämpimän tallin. Sitten jos harvoin tekee ja jotain jäisiä koneita satunnaisesti korjais vois semmoinen airrex olla hyvä.