BJ 40:sen käsijarru katsastuksessa

[JAMANT]

Alkuperäinen kirjoittaja VeeWee

Mulla tulee ekana mieleen jarrukenkien hajoaminen,jos kardaanijarrua revitään pyörien pyöriessä.

Lähinnä irtoaa se jarrukilpi jakolaatikosta, välityksessä melkoinen vääntömomentti kohdistuu kardaaniin noin päin...

[hiluvitkutin]

Alkuperäinen kirjoittaja JAMANT

Lähinnä irtoaa se jarrukilpi jakolaatikosta, välityksessä melkoinen vääntömomentti kohdistuu kardaaniin noin päin...

Jos minä pyöritän kardaanista ja sinä vetareista, kummanko sormet lipsuu?

[Topi1982]

Alkuperäinen kirjoittaja hiluvitkutin

Jos minä pyöritän kardaanista ja sinä vetareista, kummanko sormet lipsuu?

Eipä siinä dynossa taida olla vetari pyörimässä, vaan rengas.
Vähän on diassa erroo ja samalla momentissakin, ehkä.
Tunkkaa Hilu ylös ja kokkeile kumpi on topakampi pieltävä!

[JiiPee]

Alkuperäinen kirjoittaja Jyty

Eipä siinä dynossa taida olla vetari pyörimässä, vaan rengas.

Eikös se vetari pyöri kuitenkin samaa vauhtia kuin rengas, jos ei ole portaali- tai napavälitystä?

[Topi1982]

Alkuperäinen kirjoittaja JiiPee

Eikös se vetari pyöri kuitenkin samaa vauhtia kuin rengas, jos ei ole portaali- tai napavälitystä?

No pyöriihän se, mutta taitaa renkaan ulkokehä olla vähän suurempi kuin vetarin. Kummastakohan lie helepompi vääntää voimia kardaanille?

[JiiPee]

Alkuperäinen kirjoittaja Jyty

No pyöriihän se, mutta taitaa renkaan ulkokehä olla vähän suurempi kuin vetarin. Kummastakohan lie helepompi vääntää voimia kardaanille?

Sillä ei ole väliä, pyörittääkö vetoakselia dynamometrillä pyörivä pyörä vai joku vaikka käsivoimin vetarin päästä, jos vetariin tuotetaan jokin tietty momentti. Pyörästä pyörittäen tarvitaan vain vähemmän voimaa, koska silloin apuna on pyörän säteen mukainen vipuvarsi.

Eikös tässä vetoakseli vs. kardaani -asetelmassa ollut kyse siitä, onko kardaanissa suurempi vai pienempi momentti kuin vetoakselissa? Momentti kardaanissa on välityksen verran pienempi kuin vetoakselissa.

[hiluvitkutin]

Alkuperäinen kirjoittaja JiiPee

Sillä ei ole väliä, pyörittääkö vetoakselia dynamometrillä pyörivä pyörä vai joku vaikka käsivoimin vetarin päästä, jos vetariin tuotetaan jokin tietty momentti. Pyörästä pyörittäen tarvitaan vain vähemmän voimaa, koska silloin apuna on pyörän säteen mukainen vipuvarsi.

Eikös tässä vetoakseli vs. kardaani -asetelmassa ollut kyse siitä, onko kardaanissa suurempi vai pienempi momentti kuin vetoakselissa? Momentti kardaanissa on välityksen verran pienempi kuin vetoakselissa.

Nii, tätäpä minä hain. Ettei sille jarrulle nyt niin kauheita voimia tule.
Jamantti kun kirjoitti-välityksessä melkoinen vääntömomentti kohdistuu kardaaniin noin päin...
Vai oliko vaan ajatuskatko, vai mitä tarkoitti.?
Kumpiko käsijarru pääsee helpommalla, jos verrataan vaikka patrollia ja hj:ta?
Patrollissa välitys kaverina kun taas hj:ssa kaksi jarrua. Hmm

[-MaTTi-]

Alkuperäinen kirjoittaja JAMANT

Lähinnä irtoaa se jarrukilpi jakolaatikosta, välityksessä melkoinen vääntömomentti kohdistuu kardaaniin noin päin...

Kohdistuu mitä kohdistuu, enemmän siihen tulee vääntöä jos känkkä päällä yrität lähtee kuin että dynamolla jarruttaa kävelyvauhdista nätisti pikkuhiljaa. Pääasia ettei rytkäytä kerralla, ite oon hissukseen vedelly ja kokeillu että alkaa ottaa kiinni. Yhtä paljon se rasittaa känkkää jättää se jyrkkään mäkeen käsijarrun varaan.

[turakki]

Alkuperäinen kirjoittaja -MaTTi-

Kohdistuu mitä kohdistuu, enemmän siihen tulee vääntöä jos känkkä päällä yrität lähtee kuin että dynamolla jarruttaa kävelyvauhdista nätisti pikkuhiljaa. Pääasia ettei rytkäytä kerralla, ite oon hissukseen vedelly ja kokeillu että alkaa ottaa kiinni. Yhtä paljon se rasittaa känkkää jättää se jyrkkään mäkeen käsijarrun varaan.

Tuostahan se kiinni on. Vanhoissa vehkeissä on joka paikassa vähän välystä. Jos äkkiä nasauttaa jarrun kiinni, melkoinen isku tulee jarrukilven kiinnitykseen. Eikös siellä ole neljä 8mm pulttia alumiinissa alle 10 cm kehällä.

[JAMANT]

Alkuperäinen kirjoittaja -MaTTi-

Kohdistuu mitä kohdistuu, enemmän siihen tulee vääntöä jos känkkä päällä yrität lähtee kuin että dynamolla jarruttaa kävelyvauhdista nätisti pikkuhiljaa. Pääasia ettei rytkäytä kerralla, ite oon hissukseen vedelly ja kokeillu että alkaa ottaa kiinni. Yhtä paljon se rasittaa känkkää jättää se jyrkkään mäkeen käsijarrun varaan.

Paitsi että siinä alamäessä ei ole 5kW sähkömoottoria vääntämässä.

[JAMANT]

Ja ihan sama mimmoinen aivopieru mulla oli, en ajattais ja ei oo koskaan ajettu, jos on mainittu että kardaanikässäri... Saahan sitä kokeilla, jos katsastusasemalla on vakuutukset kunnossa. Kun on ohjeistuksessa kielletty ajamasta dynoon (katsastusmies mulle aikoinaan asian kertonut, en ole itse keksinyt, onko edelleen ohjeistuksessa, en tiedä, enkä välitä tietää)!

[defet]

Se mitä ylipäätään miettiny tuossa katsastuksen käsijarrutestissä että sehän on seisontajarru. Ja laitetaan päälle kun auto on pysähdyksissä. Leimalla sitten pyöriviltä rullilta kiskotaan ja sanotaan että luistaa. Veikkaan että suurinosa hylkäyksistä menisi läpi jos seisovilta rullilta vedettäis käsjarru päälle ja sit yritettäis antaa momenttia rullilta.

[Heguli]

Alkuperäinen kirjoittaja defet

Se mitä ylipäätään miettiny tuossa katsastuksen käsijarrutestissä että sehän on seisontajarru. Ja laitetaan päälle kun auto on pysähdyksissä. Leimalla sitten pyöriviltä rullilta kiskotaan ja sanotaan että luistaa. Veikkaan että suurinosa hylkäyksistä menisi läpi jos seisovilta rullilta vedettäis käsjarru päälle ja sit yritettäis antaa momenttia rullilta.

Katsastuksessa mitataan, että käsijarrun teho on "riittävä". Eli pikkuisen sitä jarrusysteemiä on kuormitettava, jotta tämä tieto saadaan ulos testisssä. Kuten Matti jo totesi, ei se dyno täysillä vastaan laita. Ja tässä on testaajankin oltava kartalla, eli ei ryskytetä hulluna sitä käsijarrukahvaa vaan rauhallisesti lisätään kuormaa ja katotaan miten jarruvoimat kasvaa.

Kääntäisin asian toisin päin. Jos käsijarru on kunnossa, läpäisee se nykyisen testin huomautuksitta.

Suikassa alkoi käsijarru olemaan siinä rajoilla riittääkö teho. Ei muuta kuin rumpu auki; putsaus ja uudet jarruhihnat sisään kuluneiden tilalle niin johan oli taas tehot tallessa.

[defet]

Tarkoitan sitä ilmiötä et ku esim säädät käsjarruja niin parkista vaikea saada esim etuvetoautoa likkeelle mut pikku vauhdista kun käsjarruta niin ei pure sit millää. Yhe avensiksen jarruja rempattii autasentajan kanssa ja juuri tähän ilmiöön pädyttiin. Vaihettiin rummut ja palat ja vaijerit. Paikaltaan saa kiskoa vaikka trukilla mut rullilla luisti..

[-MaTTi-]

Alkuperäinen kirjoittaja defet

Veikkaan että suurinosa hylkäyksistä menisi läpi jos seisovilta rullilta vedettäis käsjarru päälle ja sit yritettäis antaa momenttia rullilta.

Ei mee, samallalai pyörii joutavaa samalla vastuksella. Kokeiltu monet kerrat.

[Mika_T]

^
Liikkeellelähtökitka pitää ko. tilanteessa autoa paikallaan. Sitten kun jarrupenkin momentti ylittää jarrukenkien liikkeellelähtökitkan momentin niin auto lähtee huilaamaan huomattavasti keveämmin vaikka käsijarru on yhtä tiukalla.

Se kardaanijarru selviää jarrudynamosta pienemmällä jarrutusteholla vs. napajarrut. Perävälitys nostaa kardaanin kierroslukua vs. renkaat joten vaadittavaan jarrutustehoon tarvittava jarrutusmomentti on pienempi.

Toki oikein tiukan paikan tullen pettää todennäköisimmin perästä lautaspyörän hampaat.