BJ 40:sen käsijarru katsastuksessa
 

Mitenkäs tuo käsijarru kuuluu katsastuksessa tutkia, ettei vaan kukaan riko sitä. pitääkö paikkansa, ettei saa dynamometrissä ollenkaan kässäriä kokeilla.

Jos on kardaanikäsijarru niin ei saa testata dynossa, välityksen vääntömomentti rikkoo paikat!

Kardaani käsijarru ei voi puoltaa.
 

Kuten Jamant jo kertoi, EI saa testata dynolla.

Tuossa parikymmentä vuotta sitten asiasta "väännettiin kättä"...:cool:

Joku katsastusmies (palstalta) voisi kertoa mikä on säädösten tämän päivän tilanne?

Siis BJ:n kardaani-seisonta-jarru on semmoinen että se joko pitää, taikka ei.
Kannattaa kokeilla takavedolla, ja nurmikolla tms.

Siis jos on kunnossa (-myös testin jälkeen) niin pysähtyy aika äkkiä.
siis takarenkaat hyvin herkästi lukkiutuu, ja sitten kun takarenkaat, takajouset ja moottorin kumityynyt alkaa käymään läpi, mistä joustaa, ja kuinka paljon, niin yleensä tulee remonttia 35+ vuotta vanhaan autoon....

Suikassa joka vuosi testataan kardaanikäsijarru normaalisti rullilla ja hyvin tuo tuntuu sen kestävän. Vai onko Tojossa joku spesiaalisysteemi ? En nyt ihan tajua miten jarru ei tuota kestäisi, dynon vastavoimana on kuitenkin katsastusmiehen hauis ja kyllä se ekana pettää :)

Tämä onkin hyvä pointti. Tulen jatkossa vetoamaan tähän leimalla. Olisiko tästä vielä mustaa valkoisella? On nimittäin testattu kardaanikässäri rullilla ja vielä saatu eroa puoliinkin:rolleyes:.

:D
Vähän sama kun tuttava käytti muinoin silloisen varttimailikilpurinsa katsastettavana ja spooliperällä oli heittoa jarruissa. Ei uskaltanut vedota siihen että mittalaitteistossa on vikaa.

Multa ei ikinä ole ajettu jarruja katsastuksessa. Eikä käsijarrua. Kerron aina että autosta ei voi kytkeä nelivetoa pois ja ohjekirja kieltää pyörittämästä eriaikaan etu ja taka -akselia ja että käsijarru on kardaanissa. Auto on lr defender.

Taidan olla poikkeava yksilö, Disco ykkösen kanssa aina ajettiin rullille ja testattiin kaikki jarrut, myös kardaanikässäri :D Discossa/Defessä on tasauspyörästö keskellä, kyllä se dynon kestää.

Mulla tulee ekana mieleen jarrukenkien hajoaminen,jos kardaanijarrua revitään pyörien pyöriessä.

Eikös tuolla logiikalla hajoais normaaleista rumpujarruistakin?

Lähinnä irtoaa se jarrukilpi jakolaatikosta, välityksessä melkoinen vääntömomentti kohdistuu kardaaniin noin päin...

Jos minä pyöritän kardaanista ja sinä vetareista, kummanko sormet lipsuu?

Eipä siinä dynossa taida olla vetari pyörimässä, vaan rengas.
Vähän on diassa erroo ja samalla momentissakin, ehkä.
Tunkkaa Hilu ylös ja kokkeile kumpi on topakampi pieltävä!

Eikös se vetari pyöri kuitenkin samaa vauhtia kuin rengas, jos ei ole portaali- tai napavälitystä?

No pyöriihän se, mutta taitaa renkaan ulkokehä olla vähän suurempi kuin vetarin. Kummastakohan lie helepompi vääntää voimia kardaanille?

Kohdistuu mitä kohdistuu, enemmän siihen tulee vääntöä jos känkkä päällä yrität lähtee kuin että dynamolla jarruttaa kävelyvauhdista nätisti pikkuhiljaa. Pääasia ettei rytkäytä kerralla, ite oon hissukseen vedelly ja kokeillu että alkaa ottaa kiinni. Yhtä paljon se rasittaa känkkää jättää se jyrkkään mäkeen käsijarrun varaan.

Sillä ei ole väliä, pyörittääkö vetoakselia dynamometrillä pyörivä pyörä vai joku vaikka käsivoimin vetarin päästä, jos vetariin tuotetaan jokin tietty momentti. Pyörästä pyörittäen tarvitaan vain vähemmän voimaa, koska silloin apuna on pyörän säteen mukainen vipuvarsi.

Eikös tässä vetoakseli vs. kardaani -asetelmassa ollut kyse siitä, onko kardaanissa suurempi vai pienempi momentti kuin vetoakselissa? Momentti kardaanissa on välityksen verran pienempi kuin vetoakselissa.

Nii, tätäpä minä hain. Ettei sille jarrulle nyt niin kauheita voimia tule.
Jamantti kun kirjoitti-välityksessä melkoinen vääntömomentti kohdistuu kardaaniin noin päin...
Vai oliko vaan ajatuskatko, vai mitä tarkoitti.?
Kumpiko käsijarru pääsee helpommalla, jos verrataan vaikka patrollia ja hj:ta?
Patrollissa välitys kaverina kun taas hj:ssa kaksi jarrua. Hmm

No joo.
Ajattelin vaan tilannetta siinä rullien päällä, kun siellä ylleensä on pyörät paikoillaan.
Jarrujen kestosta en oo ottanu kantaa.

Nyt otan:

Volvojeni tunnetusti hyviä pysähtymisominaisuuksia olen monesti käsijarrulla (joskus ainoalla jarrulla) ihan vauhdikkaissa alamäkilöissä täydellä hauisvoimallani auttanut. Eipä oo mittään revennyt jarruissa, eikä olokavarressakkaan. Vauhtikkiin pysyny meleko vakiona mäen alle asti.

Tuostahan se kiinni on. Vanhoissa vehkeissä on joka paikassa vähän välystä. Jos äkkiä nasauttaa jarrun kiinni, melkoinen isku tulee jarrukilven kiinnitykseen. Eikös siellä ole neljä 8mm pulttia alumiinissa alle 10 cm kehällä.

Paitsi että siinä alamäessä ei ole 5kW sähkömoottoria vääntämässä.

Ja ihan sama mimmoinen aivopieru mulla oli, en ajattais ja ei oo koskaan ajettu, jos on mainittu että kardaanikässäri... Saahan sitä kokeilla, jos katsastusasemalla on vakuutukset kunnossa. Kun on ohjeistuksessa kielletty ajamasta dynoon (katsastusmies mulle aikoinaan asian kertonut, en ole itse keksinyt, onko edelleen ohjeistuksessa, en tiedä, enkä välitä tietää)!

Se mitä ylipäätään miettiny tuossa katsastuksen käsijarrutestissä että sehän on seisontajarru. Ja laitetaan päälle kun auto on pysähdyksissä. Leimalla sitten pyöriviltä rullilta kiskotaan ja sanotaan että luistaa. Veikkaan että suurinosa hylkäyksistä menisi läpi jos seisovilta rullilta vedettäis käsjarru päälle ja sit yritettäis antaa momenttia rullilta.

Katsastuksessa mitataan, että käsijarrun teho on "riittävä". Eli pikkuisen sitä jarrusysteemiä on kuormitettava, jotta tämä tieto saadaan ulos testisssä. Kuten Matti jo totesi, ei se dyno täysillä vastaan laita. Ja tässä on testaajankin oltava kartalla, eli ei ryskytetä hulluna sitä käsijarrukahvaa vaan rauhallisesti lisätään kuormaa ja katotaan miten jarruvoimat kasvaa.

Kääntäisin asian toisin päin. Jos käsijarru on kunnossa, läpäisee se nykyisen testin huomautuksitta.

Suikassa alkoi käsijarru olemaan siinä rajoilla riittääkö teho. Ei muuta kuin rumpu auki; putsaus ja uudet jarruhihnat sisään kuluneiden tilalle niin johan oli taas tehot tallessa.

Tarkoitan sitä ilmiötä et ku esim säädät käsjarruja niin parkista vaikea saada esim etuvetoautoa likkeelle mut pikku vauhdista kun käsjarruta niin ei pure sit millää. Yhe avensiksen jarruja rempattii autasentajan kanssa ja juuri tähän ilmiöön pädyttiin. Vaihettiin rummut ja palat ja vaijerit. Paikaltaan saa kiskoa vaikka trukilla mut rullilla luisti..