Toyota 1KZ-T virittäminen

[Micco]

Mites muilla lämpiääkö tuo 1kzt kone miten hyvin? Itellä ei lämpiä omasta mielestä ainakaan niin paljon kun pitäis, sisällekään ei tule toyotamaista kuumaa puhallusta (kamalaa kun joutuu toyotassa palelemaan).
Ylä vesiletku lämpiää mutta ei polta kättä parin tunnin ajon jälkeen, alavesi letku ei lämpene edes kädenlämpöiseksi parin tunnin ajollakaan.

Jos termari olisi kokoajan auki niin sitten vois kuvitella et alaletkukin lämpeis, vai voiko kiinanpojan alumiinisyyläri (1kzte koneellisen 4 runnerin) ja viskoropelli jäähdyttää niin hyvin et alaletku ei enää olisi lämmin. Jäähdyttäjä lämpiää ylhäältä alas päin puoleen väliin asti.

Saako viskon toiminnan jotenkin testattua, ettei pyöri täysiä kokoajan?
Moottori on LJ.ssä ja lämpömittari (lj.n mittari ja lj.n anturi) ei nouse puoleen väliinkään vaikka kuinka antaa raippaa koneelle.

Jos termarin (toyota liikkeestä ei tarvike) vaihtaisin niin minkä asteinen näihin on tapana laittaa että olisi passeli kesä ja talvikäyttöön? Moottori on tiettävästi lähtöisin -98-vuotisesta 95 cruiserista, alkujaan 1kzte kone mut nyt paikoilla mekaaninen pumppu eli toisin sanoen ei ole ohjausboksia ym. sähköhärpäkkeitä.

SLCK.n puolella jo kyselinkin mut eipä oikeentullut vastauksia.

E: Pakkasta -5 astetta kun asiaa olen hämmästellyt.

[Jappi]

Vaihda se termari alkuperäiseen, tuskin on enää kesä ja talvitermaria erikseen tuon ikäiseen. Mutta joku 88-92 astetta on sellainen jolla jo tarkenee hytissäkin. Oireet sulla vaikuttaa siltä että on termostaatti raollaan.

Jos visko pyörii käsin mutta ei täysin vapaasti niin todennäköisesti on ehjä, viskon voi testata tyhjäkäynnillä puolilämpimänä (termari kiinni), sanomalehti rullalle ja sillä jarruttaa siipiä. Pitäisi pystyä pysäyttämään.

[Rölli]

Jep, omaan kokemukseen perustuen vastaavasta koneesta sanoisin että termari kokoajan auki.

[-MaTTi-]

Todnäk termari, kuten jo mainittu. Sitä et vaan letkuja kokeilemalla selvitä. Mun aiemmat 2 kpl 1KZ-T(E) konetta ei kyllä myöskään pitäny pakkasilla alavesiletkua lämpöisenä, vaikka lämmintä puhalsikin. Syyläri on iso pinta-alaltaan, termarin ei tarvi juuri aueta pakkasella.

Mut onhan se lämppärin hana kokonaan auki jos sisähanikka kuumalla? Kaverin 90:stä suti vaijeri jostain eikä avannut kokonaan.

[Micco]

Ok, pitänee termari sit vaihtaa ensinmäiseksi. Visko tuntuu samanlaiselta tahmealta kuin yleensä tuntuvat, ja pysäytettyäkin sen saa käynnissä. Lämppärinhana on auki, sitä tulee aikajoin tarkisteltua kun konehuoneessa muutenkin jotain touhuaa.

Maanantaina siis termarikaupoille. Kiitokset vastailuista.

[Hailux]

Alkuperäinen kirjoittaja Micco

Ok, pitänee termari sit vaihtaa ensinmäiseksi. Visko tuntuu samanlaiselta tahmealta kuin yleensä tuntuvat, ja pysäytettyäkin sen saa käynnissä. Lämppärinhana on auki, sitä tulee aikajoin tarkisteltua kun konehuoneessa muutenkin jotain touhuaa.

Maanantaina siis termarikaupoille. Kiitokset vastailuista.

toyotan termari paikoillaan minun jäljiltä,mut voihan sekin antautuu vaikka yleensä ovat lujia.
tarkista se lämppärikotelo että vuotaako jostain

[Micco]

Alkuperäinen kirjoittaja Hailux

toyotan termari paikoillaan minun jäljiltä,mut voihan sekin antautuu vaikka yleensä ovat lujia.
tarkista se lämppärikotelo että vuotaako jostain

Jos sä olet termarin vaihtanu ja vielä tojotalaisen laittanu, niin sit luulen et siihen ei tarvii keskittyy, vaikka on sekin tietty voinu antautua mut epätodennäköistä kuitenkin.
Kattelen vielä sitä lämppärin koteloa.

[BJ-40/76]

Alkuperäinen kirjoittaja Micco

Ok, pitänee termari sit vaihtaa ensinmäiseksi. Visko tuntuu samanlaiselta tahmealta kuin yleensä tuntuvat, ja pysäytettyäkin sen saa käynnissä. Lämppärinhana on auki, sitä tulee aikajoin tarkisteltua kun konehuoneessa muutenkin jotain touhuaa.

Maanantaina siis termarikaupoille. Kiitokset vastailuista.

Minäkin veikkaisin termaria.

paljonko koneen sylinterikannen lämpötila on silloin, kun kone on ajon jäljiltä käyntilämmin?
Siis kokeile jostain sylinterinkannesta sormella, jos kestää pitää kiinni, niin silloin lämpötila max noin 50-60 astetta,

Ja tuon termarin toiminnan voi testata suhteellisen luotettavasti siten, että ajaa koneen kuumaksi, esim moottoritietä, ja sen jälkeen jättää parkkiin tyhjäkäynnille lämmityslaitteet sammutettuna.
Jos termostaatti toimii, niin lämpömittari (ja koneen lämpö) pysyy pikkupakkasella käytännössä samassa.
Ja ylävesiletku voi läämmetä ihan pikkusen, alumiinisyylärin yläosa pitäs kyllä olla kylmä

Ja siitä syylärin alaosan kylmänä pysymisestä: Jos autolla ajetaan normaalisti/reippaastikkin pikkupakkasella, niin pitää pysyä kylmänä.
Sitten kun vedätetään 50 asteen kuumuudessa esim. hiekassa kaasupohjassa 30 km tunnissa, niin sillonkin syyläristä tuleva neste on suuruusluokkaa 20 astetta kylmempää, kuin syyläriin menevä vesi.
Ja jos on vielä ns. tehokkaampi syyläri, niin sitä kylmempää syylärin alareunassa pitää olla.

Minun profiilissa kuvia hdj-80 alkuperäisestä termarista: tuo kumitiivisteellä tiivistettävä läppä avaa kierron jäähdyttimeen, ja kun termari yli puoleksi auki, niin tuo metallilätkä toisessa päässä tukkii koneen sisäisen kierron-> siis kaikki vesipumpun kierrättämä vesi mennee syylärin läpi.

Vielä tuosta termarin testaamisesta: ota irti, ja lämmitä esim. hernekeittopurkissa vedessä, ja mittaa veden lämpötila, milloin alkaa avautumaan; ja vähintään yhtä tärkeää on mitata veden lämpötila silloin, kun jäähtyessään termostaatti menee kiinni.
Tuo kiinnimeno lämpötila ei saisi olla kuvin paljoa pienempi, kuin avautumislämpötila. (siis jos alkaa avautumaan esim. 90 asteessa, ja menee täysin kiinni vasta 50 asteessa, niin silloin rikki.)

Ja termostaattien toiminnasta yleensä: mulla oli mitsussa (Galant vm. -81 2,3 td) "toimiva" tarviketermostaatti, 88 astetta, mutta se ohivirtausreikä/kolo oli niin iso, että talvella kone jäähtyi heti, kun jäi parkkiin (toki meinasi keittää, kun ajoi pitempään kaasupohjassa)
Ja sitten laitoin alkuperäisen termostaatin, muistaakseni 76,5 astetta! niin alkoi tarkenemaan myös parkissa ollessa... ja muutkin lämpöongelmat ratkesi...
Alkuperäisessä termostaatissa oli yli 2 kertaa niin suuri virtausaukon pinta-ala auki ollessa, kuin tarviketermostaatissa.