allterrain talvella

[Fruehauf-CJ]

Nyt kun on hieman pureskellut tätä asiaa niin muistan joskus ennenkin pohtineeni näitä
Jos joskus keksin paremman, kuvaavamman tavan laskea kiihtyvyyksiä niin julkaisen ne tietysti ensin jossakin muualla, mutta mennään nyt noilla esitetyillä

Alkuperäinen kirjoittaja Toyonder

E= ajoneuvon liike-energia = ((1/2)*(m*v*v))
W= jarrutuksen tekemä työ = kitkakerroin*m*g*distance)

W1=E1
-> (kitkakerroin*m1*g*distance1)=((1/2)*(m1*v*v)) | /(kitkakerroin*m1*g)
-> distance1 = ((1/2)*(m1*v*v)) / (kitkakerroin*m1*g)
-> distance1 = ((1/2)*(v*v)) / (kitkakerroin*g)

W2=E2
-> (kitkakerroin*m2*g*distance2)=((1/2)*(m2*v*v)) | /(kitkakerroin*m2*g)
-> distance2 = ((1/2)*(m2*v*v)) / (kitkakerroin*m2*g)
-> distance2 = ((1/2)*(v*v)) / (kitkakerroin*g)

-> distance1 = distance2

Käytännön testeissä joita mm. Tekniikan maailma tekee saadaan toisistaan poikkeavia jarrutus tuloksia.

http://tekniikanmaailma.fi/autot/tm-...ppia-loytynyt/

http://tekniikanmaailma.fi/share/684703/a6945f

Kulttuurilehti Iltalehtikin on kunnostautunut jarruttelussa
http://www.iltalehti.fi/autot/2014040418183146_au.shtml

Tuon pito ylläesitetyn mukaan kaikkien pysähtymismatkan pitäisi olla sama, mutta se ei ole.

Hajontaan täytyy olla jokin syy, jokin teoriassa mättää kun se ei kuvasta todellisuutta.
Muut tekijät ovat vakioita, mutta tuolla on tuo kitkakerroin, se ei ole vakio.
Yleensä sille annetaan taulukoissa erilaisia arvoja, mutta jostakin ne tulevat:

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kitka


Lainaus Wikipediasta:
”Kitkakerroin on kappaleen liikkeelle saattamiseen tarvittavan voiman F ja kappaletta pintaan puristavan voiman pintaa vastaan kohtisuoran komponentin N suhde”
” Kitkakertoimeen perustuvasta kitkan laskemisesta on huomioitava, että kyseessä on matemaattinen yksinkertaistus, joka kätkee kaikki muut kitkaan vaikuttavat tekijät kuin kokeellisesti mitatun kahden materiaalin välisen kitkan. Kirjallisuuden esittämät arvot kitkakertoimille vaihtelevat tai niissä annetaan vain arvoalue.”



Kitkakertoimen (Myy) lausekkeen Voima F on kokeellisesti mitattava voima. Pintaa vastaan kohtisuorassa oleva komponentti N on kaikki yhteenlasketut pintaan kohtisuorassa olevat voimat ja sieltä siis löytyy ajoneuvon massa koska gravitatio vetää ajoneuvoa kohtisuoraan pintaa vasten. Puristaa rengasta tiehen. Kun jokaisella ajoneuvolla on erilainen komponentti N ja Oletettavasti myös erilainen voima F niin hajontaa syntyy.

-Ajoneuvon paino siis vaikuttaa pysähtymiseen, tosin pienemmässä määrin kuin ensi alkuun mutuilin.

Tekniikanmailman on ilmeisesti testannut Hayabusia pariin otteeseen
http://www.moottoripyora.org/keskust...o-vai-mp/page2

Lainaus Henry 67 viestistä: "Eikös TM:n testissä ollut testattu jarrutusmatka vanhastakin Busasta? Testi tehtiin vuonna 2005 ja jarrutusmatka oli satasesta nollaan 46,5m. Uudessa mallissa on parempi jarrutunto mutta painoa on yhdeksän kiloa enemmän ja matkaa meni 47 meeetriä... Painon kerrotaan olevan suurin syy huonoon jarrutustulokseen. "

Löysin uudemman testin (2009) netti artikkelin.
Paperiversiotkin olisi hyvä katsoa läpi niissä on varmaan enemmän sisältöä:
http://tekniikanmaailma.fi/kaksipyor...1300r-hayabusa


Kitkakertoimen muutokset jopa kesken hidastuksen tai kiihdytyksen johtaa siihen että ainut tapa saada tarkkoja tuloksia on tehdä ensin testi.
Tällä hidastuvuus teorialla saa vallinneen keskiarvokitkan laskettua.

Hyvä puoli tässä asiassa renkaan ostajalle on lyhykäisyydessään siis se, että ajoneuvolla on merkitystä eli jos rengas ei toimi kaverisi autossa. Ne voivat olla sinulle hyvät jos käytät niitä erillaisessa ajoneuvossa.

[Timo_L]

Alkuperäinen kirjoittaja Fruehauf-CJ

Tuon pito ylläesitetyn mukaan kaikkien pysähtymismatkan pitäisi olla sama, mutta se ei ole.

Hajontaan täytyy olla jokin syy, jokin teoriassa mättää kun se ei kuvasta todellisuutta.

Se perimmäinen syy taitaa olla se mikä jo edellisellä sivulla mainittiin: pysähtymismatkoja ei voi todellisuudessa ihan helposti mallintaa kaavoilla ja laskemisella, koska muuttujia on liikaa ja todellisissa olosuhteissa asiat ei mene kuten paperilla. Eli sehän tuli jo selväksi, että kaavoissa massa supistuu pois, mutta käytännössä sillä on merkitystä. Tietyissä asioissa fysiikassa pitää aina muistaa, että kaavat, vakiot yms. ovat vain teoriaa joilla voidaan tiettyyn rajaan asti mallintaa asioita. Ne eivät kuitenkaan täysin kuvasta todellista elämää.

Siksipä meillä on rengastestejä, hiukkaskiihdyttimia yms.., koska asioita pitää myös testata käytännössä.