allterrain talvella

[Tilley]

Lukiofysiikalla kitkavoima on aina sama riippumatta pintapaineesta, jolloin kitkavoima kasvaa rajatta painon kasvaessa. Eli edes ajoneuvon paino ei vaikuta, samanlaisilla renkailla 1000 kg ja 2000 kg ajoneuvot pysähtyy samalla matkalla.

Todellisessa elämässä kumin ja alustan vuorovaikutus on hyvin monimutkainen ilmiö, jota on hankala tutkia laboratoriossa. Siksipä rengastestejä tehdään käytännössä oikeilla renkailla ja ajoneuvoilla. Muutamia erikoisia lukiofysiikan (eli ns. klassisen kitkateorian) vastaisia ilmiöitä voidaan havaita:
1) Ylipäätään mikään pinta ei ole tasainen, kuten klassinen kitkateoria olettaa. Siksi sopivalla kumiseoksella ja pinnalla voidaan ylittää kitkakerroin yksi. Esim. dragsterit ja formula ykköset. Tai offirengas pehmeässä maastossa.
2) Pintapaineen lisäys kasvattaa tietyissä oloissa kitkavoimaa. Yksi tapa ajatella on, että suurempi paino puristaa rengasta tiiviimmin kovaa alustaa vasten, jolloin "aukot" tasoittuvat. Sitten vielä monimutkaisempi on talvikelin tilanne. Juuri viime talvena oli juttua Aalto-yliopiston tutkimuksesta, jossa esitettiin teoria sille, miksi rekkojen renkaat pitävät asvaltilla, jonka päällä on ohut jäinen kerros, yllättävän hyvin. Se johtuu siitä, että suuri pintapaine hajottaa mikrotasolla jäätä lastuiksi.

t. Autoalan DI

[Heguli]

Alkuperäinen kirjoittaja Tilley

Lukiofysiikalla kitkavoima on aina sama riippumatta pintapaineesta, jolloin kitkavoima kasvaa rajatta painon kasvaessa. Eli edes ajoneuvon paino ei vaikuta, samanlaisilla renkailla 1000 kg ja 2000 kg ajoneuvot pysähtyy samalla matkalla.

Todellisessa elämässä kumin ja alustan vuorovaikutus on hyvin monimutkainen ilmiö, jota on hankala tutkia laboratoriossa. Siksipä rengastestejä tehdään käytännössä oikeilla renkailla ja ajoneuvoilla. Muutamia erikoisia lukiofysiikan (eli ns. klassisen kitkateorian) vastaisia ilmiöitä voidaan havaita:
1) Ylipäätään mikään pinta ei ole tasainen, kuten klassinen kitkateoria olettaa. Siksi sopivalla kumiseoksella ja pinnalla voidaan ylittää kitkakerroin yksi. Esim. dragsterit ja formula ykköset. Tai offirengas pehmeässä maastossa.
2) Pintapaineen lisäys kasvattaa tietyissä oloissa kitkavoimaa. Yksi tapa ajatella on, että suurempi paino puristaa rengasta tiiviimmin kovaa alustaa vasten, jolloin "aukot" tasoittuvat. Sitten vielä monimutkaisempi on talvikelin tilanne. Juuri viime talvena oli juttua Aalto-yliopiston tutkimuksesta, jossa esitettiin teoria sille, miksi rekkojen renkaat pitävät asvaltilla, jonka päällä on ohut jäinen kerros, yllättävän hyvin. Se johtuu siitä, että suuri pintapaine hajottaa mikrotasolla jäätä lastuiksi.

t. Autoalan DI

Hyvin kirjoitettu !

Tonne alkuun laitoin juuri tuon kommentin "teoriassa", todellisuus on hivenen erilainen. Esimerkiksi noi mainitsemasi dragsterit uhmaa luonnonlakeja kiihdyttämällä yli yhden geen lukemilla.

Ja sorry OT, palataan varsinaiseen aiheeseen.

[Timo_L]

Alkuperäinen kirjoittaja Heguli

Esimerkiksi noi mainitsemasi dragsterit uhmaa luonnonlakeja kiihdyttämällä yli yhden geen lukemilla.

Kieltämättä, koska nopeimmat kiihdyttelee n.4 g:n keskikiihtyvyydellä ja maksimissaan se on jossain reilusti 5 G:n paremmalla puolen Siinä ei all-terraineilla pärjäisi, ei edes BFG AT KO2:lla

[Fruehauf-CJ]

Alkuperäinen kirjoittaja Timo_L

Kieltämättä, koska nopeimmat kiihdyttelee n.4 g:n keskikiihtyvyydellä ja maksimissaan se on jossain reilusti 5 G:n paremmalla puolen

Lienee jotakin tekemistä sillä down forcella jota siivekkeillä tehdään. Rengas ei sudikkaan kun sitä painetaan pintaa vasten

BFG AT KO2 on minusta yllättävän hiljainen

[Timo_L]

Alkuperäinen kirjoittaja Fruehauf-CJ

Lienee jotakin tekemistä sillä down forcella jota siivekkeillä tehdään. Rengas ei sudikkaan kun sitä painetaan pintaa vasten

Pehmeä rengas joka painuu/ muotoutuu asvaltin koloihin + downforce. Sillä saa paljon ihmeitä aikaan Muistan kun joskus vuonna kirves ja miekka jossain autonäyttelyssä oli 90- luvun alkupuolen F1, kun oli vielä erilliset aika-ajorenkaat. Renkaaseen sai painettua kynnellä jäljen joka jäi siihen.

BFG AT KO2 on minusta yllättävän hiljainen

Ei mikään maailman hiljaisin rengas, mutta rengasääni on sellainen että se ei ole ärsyttävä kuunnella. Sama kyllä koskee aiemmin alla olleita BFG MT KM2:sia, ja nykyisiä metsärenkaan virkaa hoitavia Cooperin Discoverer STT:tä.
Esim. mutsin 2015 VW Golfissa kesärenkailla (maltillinen rengaskoko, ei mikään supermatala kuminauha) rengasmelu ei ole kovin voimakas, mutta niin perkeleellisen ärsyttävän kuuloista kuminaa että pää hajoaa

[Fruehauf-CJ]

Alkuperäinen kirjoittaja Tilley

Lukiofysiikalla kitkavoima on aina sama riippumatta pintapaineesta, jolloin kitkavoima kasvaa rajatta painon kasvaessa. Eli edes ajoneuvon paino ei vaikuta, samanlaisilla renkailla 1000 kg ja 2000 kg ajoneuvot pysähtyy samalla matkalla.

mmm ehkäpä termistössä on jotakin mikä ei kohtaa, mutta renkaan pitoon pintapaineella (painolla) on merkitys.

Painavammalla ajoneuvolla on suurempi liike-energia kun vauhti on sama.
Pysäytysvoimassa täytyy olla eroa jotta ne pysähtyvät samalle matkalle.

[tekniikkamies]

Alkuperäinen kirjoittaja Fruehauf-CJ

mmm ehkäpä termistössä on jotakin mikä ei kohtaa, mutta renkaan pitoon pintapaineella (painolla) on merkitys.

Painavammalla ajoneuvolla on suurempi liike-energia kun vauhti on sama.
Pysäytysvoimassa täytyy olla eroa jotta ne pysähtyvät samalle matkalle.

Mulla on sellainen perstuntuma, että renkaat on optimoitu jollekin painolle ja nopeudelle. Jossain kevyessä paripyöräautossa huomaa, ettei pito ole välttämättä kovin mainio, ellei painoakin ole.

Nastat toiminee kanssa parhaiten tietyllä painolla.

[Mika_T]

Onko renkaiden hinnat nouseet nyt lähiaikoina?

Katselin tuossa muutamista paikoista 35" renkaita niin hinnat on ~300-400e/kpl

[Heguli]

Alkuperäinen kirjoittaja Fruehauf-CJ

mmm ehkäpä termistössä on jotakin mikä ei kohtaa, mutta renkaan pitoon pintapaineella (painolla) on merkitys.

Painavammalla ajoneuvolla on suurempi liike-energia kun vauhti on sama.
Pysäytysvoimassa täytyy olla eroa jotta ne pysähtyvät samalle matkalle.

Klassisen fysiikan mukaan kitkavoima kasvaa lineaarisesti auton painon kasvaessa, mikä kompensoi liike-energian kasvun massan kasvaessa. Tuosta yhtälöstä siis supistuu massa kokonaan pois. Käytännössä ihan noin ei käy mutta normiautojen kohdalla aika pitkälti.

[Fruehauf-CJ]

Alkuperäinen kirjoittaja Heguli

Klassisen fysiikan mukaan kitkavoima kasvaa lineaarisesti auton painon kasvaessa, mikä kompensoi liike-energian kasvun massan kasvaessa. Tuosta yhtälöstä siis supistuu massa kokonaan pois. Käytännössä ihan noin ei käy mutta normiautojen kohdalla aika pitkälti.

Nyt se yhtälö esille. Ei fysiikka ole mikään uskon asia.
Minusta asiaa pitää tarkastella energian häviämättömyyden kautta!

[Tilley]

Alkuperäinen kirjoittaja Fruehauf-CJ

Nyt se yhtälö esille. Ei fysiikka ole mikään uskon asia.
Minusta asiaa pitää tarkastella energian häviämättömyyden kautta!

Heguli vastasi ihan oikein, massa supistuu pois kun kitkavoima pelkistetään vain yhdeksi olosuhteista riippumattomaksi luvuksi, kitkakertoimeksi. Kaava pysähtymismatkalle on supistettuna d= v^2 / (2 * kitkakerroin * g). Se voidaan johtaa energiaperiaatteella tai Newtonin lakien kautta, johto löytyy hyvin esim. wikipediasta.

[Fruehauf-CJ]

Alkuperäinen kirjoittaja Tilley

Heguli vastasi ihan oikein, massa supistuu pois kun kitkavoima pelkistetään vain yhdeksi olosuhteista riippumattomaksi luvuksi, kitkakertoimeksi. Kaava pysähtymismatkalle on supistettuna d= v^2 / (2 * kitkakerroin * g). Se voidaan johtaa energiaperiaatteella tai Newtonin lakien kautta, johto löytyy hyvin esim. wikipediasta.

Väitteeseen "eripainoiset yhtä nopeasti kulkevat ajoneuvot pysähtyvät samalla matkalla" pitää tehdä vertailua.
kun massa ei ole sama se ei silloin supistu pois.

[Toyonder]

Heguli ja Tilley tätä kaavaa jo avasivatkin.

Suoritin pientä henkistä aamuvoimistelua ja insinöörimäistä ajattelua, jonka tuloksena ilmaisisin asian näin:

E= ajoneuvon liike-energia = ((1/2)*(m*v*v))
W= jarrutuksen tekemä työ = kitkakerroin*m*g*distance)

W1=E1
-> (kitkakerroin*m1*g*distance1)=((1/2)*(m1*v*v)) | /(kitkakerroin*m1*g)
-> distance1 = ((1/2)*(m1*v*v)) / (kitkakerroin*m1*g)
-> distance1 = ((1/2)*(v*v)) / (kitkakerroin*g)

W2=E2
-> (kitkakerroin*m2*g*distance2)=((1/2)*(m2*v*v)) | /(kitkakerroin*m2*g)
-> distance2 = ((1/2)*(m2*v*v)) / (kitkakerroin*m2*g)
-> distance2 = ((1/2)*(v*v)) / (kitkakerroin*g)

-> distance1 = distance2

[Palex]

Kaikki tuo laskennallinen spekulaatio muutenkin nojaa siihen, että kitka tosiaankin lisääntyy lineaarisesti, mutta talvikelissä se ei mene ihan niin, kun kuitenkin jossain kohtaa tulee se raja, jolloin kitkaa menetään äkisti, niin että auto lähtee liukumaan. Oman persmututuntuman kautta se tapahtuu raskaammalla autolla herkemmin kuin kevyellä. Painon lisääntyessä lumi myös tiivistyy herkemmin jääksi. Mutta mä en oo mikään professori, joten mutuilen vaan.

[Heguli]

Alkuperäinen kirjoittaja Fruehauf-CJ

Väitteeseen "eripainoiset yhtä nopeasti kulkevat ajoneuvot pysähtyvät samalla matkalla" pitää tehdä vertailua.
kun massa ei ole sama se ei silloin supistu pois.

Pitäiskö sun pikkusen kerrata näitä juttuja........