allterrain talvella

[Heguli]

Alkuperäinen kirjoittaja -MaTTi-

Empä tiijä, voip olla helposti toisinpäinkin jos kumilla kokoa. Kyllä paino rauhoittaa menoo ja parantaa pitoo.

Just näin, eli teoriassa auton painolla ei ole vaikutusta jarrutusmatkaan.

[Hessu888]

Ite ajelin takavedolla ensilumet uusilla ko2:lla all terraineilla mutta aika liukkaalta tuntui verrattuna nastotettuihin duratracceihin jotka tuntuu jo ihan oikeilta talvirenkailta.

[toyopet]

Sattuipas ketju sopivasti, kun olen tässä miettinyt, että pitäisi jeeppiin ostaa renkaat mutta mitkähän ostaisi.
Nyt alla Grabber HTS:t eli ihan selvät katukesäpyörät, talvirenkaat oli jotkut ikivanhat nastarenkaat, pintaa paljon,pitoa ei juurikaan vaikka nastat onkin.

Samaa ajatusta ollut, että ottaisiko oikeat talvirenkaat (kitkat) vai joku allterrain kumi,jolla ajelisi sitten tulevan kesänkin.

Kitkoilla on ajettu paria talvea lukuunottamatta ja jenkkifarkullakin aikanaan niillä cooperin lifeliner m+s:llä, että kai sitä ehkä tiellä vieläkin pysyisi.

[Palex]

Alkuperäinen kirjoittaja Heguli

Just näin, eli teoriassa auton painolla ei ole vaikutusta jarrutusmatkaan.

Teoriassa ei, mutta käytännössä kyllä.

[Mr_Peace]

Itse ajelin kingillä viime talvenkin Lahden korkeudella loppuun ajetuilla insa turbo saharoilla ja ainoastaan yhden kerran meinasi hieman pelottaa että pysähtyykö ajoissa (märällä peilijäällä loivassa alamäessä jarrutin ennen risteystä eikä vauhti hidastunut ollenkaan). Muuten kun piti riittävän turvavälin, aloitti jarruttelun jo ajoissa ja liikkeelle lähtiessä käytti nelikkoa niin hyvin pärjäsi koko talven ilman läheltäpiti tilanteita.
Ensi talvena pääseekin testaamaan noita Goodyear wranglereita, voi olla että pitää hieman paremmin kun noi vanhat insat

Eli pointtina oli, että taitaa aika isoa osaa näytellä kuskin ajotyylikin, toinen pärjää rauhallisesti ajellen loppuunajetuilla nappuloilla kun taas toinen riuhtoo ja liukastelee vaikka alla olisi millaset piikkipyörät. Lisäksi jonkin verran vaikuttaa myös käytössä olevat tehot, esim. nipponilla pystyi suht huoletta ajella takavedolla ilman pelkoa jatkuvasta sutimisesta

[nurtsa]

Ajotyyli kyllä vaikuttaa, mutta liikenteessä on kuitenkin muutama muukin autoilija,pyöräilijä,kävelijä tai metsäneläin. Aina ei pysty kaikkeen varautumaan

[Fruehauf-CJ]

Alkuperäinen kirjoittaja Heguli

Just näin, eli teoriassa auton painolla ei ole vaikutusta jarrutusmatkaan.

Alkuperäinen kirjoittaja Palex

Teoriassa ei, mutta käytännössä kyllä.

Kyllä vaikuttaa.

Painosta ja kitkan tulosta tulee kitkavoima eli pito jonka avulla avoneuvo pysäytetään ja
liike-energian määrään vaikuttaa paino sekä nopeus.

Onko ruuvinastat lailliset ympärivuotisissa rinkuloissa?

[Mase]

Alkuperäinen kirjoittaja Fruehauf-CJ

Onko ruuvinastat lailliset ympärivuotisissa rinkuloissa?

Työ- , ja maatalouskoneissa kyllä, mutta ei missään muualla tieliikenteessä.

[Heguli]

Alkuperäinen kirjoittaja Fruehauf-CJ

Kyllä vaikuttaa.

Painosta ja kitkan tulosta tulee kitkavoima eli pito jonka avulla avoneuvo pysäytetään ja
liike-energian määrään vaikuttaa paino sekä nopeus.

Siis häh

[Topi1982]

[QUOTE=Fruehauf-CJ;1311385]Kyllä vaikuttaa.

Painosta ja kitkan tulosta tulee kitkavoima eli pito jonka avulla avoneuvo pysäytetään ja
liike-energian määrään vaikuttaa paino sekä nopeus.

Oikein

[Heguli]

[QUOTE=Jyty;1311395]

Alkuperäinen kirjoittaja Fruehauf-CJ

Kyllä vaikuttaa.

Painosta ja kitkan tulosta tulee kitkavoima eli pito jonka avulla avoneuvo pysäytetään ja
liike-energian määrään vaikuttaa paino sekä nopeus.

Oikein

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kitka

[Tilley]

Lukiofysiikalla kitkavoima on aina sama riippumatta pintapaineesta, jolloin kitkavoima kasvaa rajatta painon kasvaessa. Eli edes ajoneuvon paino ei vaikuta, samanlaisilla renkailla 1000 kg ja 2000 kg ajoneuvot pysähtyy samalla matkalla.

Todellisessa elämässä kumin ja alustan vuorovaikutus on hyvin monimutkainen ilmiö, jota on hankala tutkia laboratoriossa. Siksipä rengastestejä tehdään käytännössä oikeilla renkailla ja ajoneuvoilla. Muutamia erikoisia lukiofysiikan (eli ns. klassisen kitkateorian) vastaisia ilmiöitä voidaan havaita:
1) Ylipäätään mikään pinta ei ole tasainen, kuten klassinen kitkateoria olettaa. Siksi sopivalla kumiseoksella ja pinnalla voidaan ylittää kitkakerroin yksi. Esim. dragsterit ja formula ykköset. Tai offirengas pehmeässä maastossa.
2) Pintapaineen lisäys kasvattaa tietyissä oloissa kitkavoimaa. Yksi tapa ajatella on, että suurempi paino puristaa rengasta tiiviimmin kovaa alustaa vasten, jolloin "aukot" tasoittuvat. Sitten vielä monimutkaisempi on talvikelin tilanne. Juuri viime talvena oli juttua Aalto-yliopiston tutkimuksesta, jossa esitettiin teoria sille, miksi rekkojen renkaat pitävät asvaltilla, jonka päällä on ohut jäinen kerros, yllättävän hyvin. Se johtuu siitä, että suuri pintapaine hajottaa mikrotasolla jäätä lastuiksi.

t. Autoalan DI

[Heguli]

Alkuperäinen kirjoittaja Tilley

Lukiofysiikalla kitkavoima on aina sama riippumatta pintapaineesta, jolloin kitkavoima kasvaa rajatta painon kasvaessa. Eli edes ajoneuvon paino ei vaikuta, samanlaisilla renkailla 1000 kg ja 2000 kg ajoneuvot pysähtyy samalla matkalla.

Todellisessa elämässä kumin ja alustan vuorovaikutus on hyvin monimutkainen ilmiö, jota on hankala tutkia laboratoriossa. Siksipä rengastestejä tehdään käytännössä oikeilla renkailla ja ajoneuvoilla. Muutamia erikoisia lukiofysiikan (eli ns. klassisen kitkateorian) vastaisia ilmiöitä voidaan havaita:
1) Ylipäätään mikään pinta ei ole tasainen, kuten klassinen kitkateoria olettaa. Siksi sopivalla kumiseoksella ja pinnalla voidaan ylittää kitkakerroin yksi. Esim. dragsterit ja formula ykköset. Tai offirengas pehmeässä maastossa.
2) Pintapaineen lisäys kasvattaa tietyissä oloissa kitkavoimaa. Yksi tapa ajatella on, että suurempi paino puristaa rengasta tiiviimmin kovaa alustaa vasten, jolloin "aukot" tasoittuvat. Sitten vielä monimutkaisempi on talvikelin tilanne. Juuri viime talvena oli juttua Aalto-yliopiston tutkimuksesta, jossa esitettiin teoria sille, miksi rekkojen renkaat pitävät asvaltilla, jonka päällä on ohut jäinen kerros, yllättävän hyvin. Se johtuu siitä, että suuri pintapaine hajottaa mikrotasolla jäätä lastuiksi.

t. Autoalan DI

Hyvin kirjoitettu !

Tonne alkuun laitoin juuri tuon kommentin "teoriassa", todellisuus on hivenen erilainen. Esimerkiksi noi mainitsemasi dragsterit uhmaa luonnonlakeja kiihdyttämällä yli yhden geen lukemilla.

Ja sorry OT, palataan varsinaiseen aiheeseen.

[Timo_L]

Alkuperäinen kirjoittaja Heguli

Esimerkiksi noi mainitsemasi dragsterit uhmaa luonnonlakeja kiihdyttämällä yli yhden geen lukemilla.

Kieltämättä, koska nopeimmat kiihdyttelee n.4 g:n keskikiihtyvyydellä ja maksimissaan se on jossain reilusti 5 G:n paremmalla puolen Siinä ei all-terraineilla pärjäisi, ei edes BFG AT KO2:lla

[Fruehauf-CJ]

Alkuperäinen kirjoittaja Tilley

Lukiofysiikalla kitkavoima on aina sama riippumatta pintapaineesta, jolloin kitkavoima kasvaa rajatta painon kasvaessa. Eli edes ajoneuvon paino ei vaikuta, samanlaisilla renkailla 1000 kg ja 2000 kg ajoneuvot pysähtyy samalla matkalla.

mmm ehkäpä termistössä on jotakin mikä ei kohtaa, mutta renkaan pitoon pintapaineella (painolla) on merkitys.

Painavammalla ajoneuvolla on suurempi liike-energia kun vauhti on sama.
Pysäytysvoimassa täytyy olla eroa jotta ne pysähtyvät samalle matkalle.

[tekniikkamies]

Alkuperäinen kirjoittaja Fruehauf-CJ

mmm ehkäpä termistössä on jotakin mikä ei kohtaa, mutta renkaan pitoon pintapaineella (painolla) on merkitys.

Painavammalla ajoneuvolla on suurempi liike-energia kun vauhti on sama.
Pysäytysvoimassa täytyy olla eroa jotta ne pysähtyvät samalle matkalle.

Mulla on sellainen perstuntuma, että renkaat on optimoitu jollekin painolle ja nopeudelle. Jossain kevyessä paripyöräautossa huomaa, ettei pito ole välttämättä kovin mainio, ellei painoakin ole.

Nastat toiminee kanssa parhaiten tietyllä painolla.

[Heguli]

Alkuperäinen kirjoittaja Fruehauf-CJ

mmm ehkäpä termistössä on jotakin mikä ei kohtaa, mutta renkaan pitoon pintapaineella (painolla) on merkitys.

Painavammalla ajoneuvolla on suurempi liike-energia kun vauhti on sama.
Pysäytysvoimassa täytyy olla eroa jotta ne pysähtyvät samalle matkalle.

Klassisen fysiikan mukaan kitkavoima kasvaa lineaarisesti auton painon kasvaessa, mikä kompensoi liike-energian kasvun massan kasvaessa. Tuosta yhtälöstä siis supistuu massa kokonaan pois. Käytännössä ihan noin ei käy mutta normiautojen kohdalla aika pitkälti.