Hilux D-4D 120hp tehot ja penkitys

[-MaTTi-]

Eihän se tehtaan teholukema nyt pyöriltä oo koskaan ja missään laitteessa.

[sisua45]

Bemari ilmoitti 60-70 luvulla vetopyörä tehoja korjaamokirjoissa. Ne olivat noin 80% moottoritehosta.

[Marcus78]

Alkuperäinen kirjoittaja -MaTTi-

Eihän se tehtaan teholukema nyt pyöriltä oo koskaan ja missään laitteessa.

Mua ei se oikeestaan kiinnosta, vaan se että miksi Hilukseista on tullu järjestään n.103hp ja edellisistä autoista vakiona se mitä tehdas ilmoitti.

Ois luullu että noissa edellisissäkin autoissa olis tullu vähemmän mitä ilmoitetaan.

[Jani E]

penkkihän mittaa lopuksi voimansiirron tehohäviön. hj cruiserissa se oli jotain 25hp.
olisko kalipronnissa häikkää?

[-MaTTi-]

Alkuperäinen kirjoittaja bemaripoju

penkkihän mittaa lopuksi voimansiirron tehohäviön. hj cruiserissa se oli jotain 25hp.
olisko kalipronnissa häikkää?

Silloin se osais laskea siitä moottoritehon, tuo ei oo osannu, joten ei oo mitannu häviöitä.

[-MaTTi-]

Alkuperäinen kirjoittaja Marcus78

Mua ei se oikeestaan kiinnosta, vaan se että miksi Hilukseista on tullu järjestään n.103hp ja edellisistä autoista vakiona se mitä tehdas ilmoitti.

Ois luullu että noissa edellisissäkin autoissa olis tullu vähemmän mitä ilmoitetaan.

No tuo 103 hevosta takafillareiltahan on hyvinkin liki 120 hv konetehoa. Eikä se ole mitenkään tavatonta että tehoa tulee vakiona enemmänkin kuin ilmoitettu, esim. Volkkarin 103 kW(140 hv) TDI:stä on mitattu 160 hv vakiokunnossa useassakin yhteydessä, mm. Tuulilasin koeajossa. Riippuu niin autosta/valmistajan filosofiasta, japanilaiset tunnetusti tarkkoja.

Ja onhan Hiluxissa voimansiirtohäviöt suuremmat kuin jonkin etuvetokinnerin. Renkaat painaa äkkiä 40 kg enemmän yhteensä, niiden pyörittämiseen hukkuu voimaa.

[BJ-40/76]

Mutta taannoin Oulun tekulla porukka sääteli ja viritteli autoja, ja puhuivat tehoista hevosvoiman kymmenyksen tarkkuudella, ja yrittivät pähkäillä parhaita öljyjä hukkatehon kannalta..... ilmanpaineet/kosteudet/lämmöt kuulosti olevan hallussa.
Mutta koskaan kellään ei ollut aikaa tehdä 2 peräkkäistä vetoa normaalia alhaisemmilla ja korkeammilla rengaspaineilla! Eivät ainakaan kertoneet, että olisivat tutkineet.... tuo "voimansiirtohäviöiden" mittaaminen dynossa on varmasti paljon tutkittu juttu, mutta kun samalla dynolla pitää pystyä mittaamaan kaikki autot, niin kompromissejä/epätarkkuuksia/valistuneita arvauksia/oletuksia on varmaan aika paljon.
Eikö traktoripuolella ole asiat "pykälää" paremmalla tolalla, samoin kun irtomoottoreiden ammattimaisessa dynoamisessa; siis taktorissa puhutaan ulosottoakseli tehosta, ja se mitataan mahd. suorassa pyörivällä ulosottoakselilla pyöritettävällä; säädettävällä; jarrulla. Ja dynossa/jarrussa on vääntömomentin mittaus ja kierroslukumittaus, ja kun halutaan tietää esim. 1000 kierrosta/min teho, niin kaasu pohjassa lisätään jarrutusvoimaa niin pitkään, että traktori ei jaksa pyörittää dynoa kuin tuon 1000 rpm.
Ja tehohan on suoraan kierrokset x vääntömomentti x vakio.
Ja tuo inertia dyno (siis teho mitataan max muutaman sekunnin kiihdytyksellä) on muutenkin enemmän ja vähemmän tarkoitettu tehtyjen muutosten vertailuun.... Tästä tulee varmaan paljon vastaväitteitä/kommentteja!
Mutta Minusta moottorin, varsinkin, jos moottorista haetaan väsymätöntä vääntöä, moottorin tehoa ei voi täysin mitata pienellä kuormituksella pyörimisnopeuden nousunopeuden mukaan:
Vanhemmissa dieseleissä mekaanisessa pumpussa on tavalla taikka toisella tehty vaimennus, siis äkilliset muutokset kaasun asennossa/kuormituksessa/pyörimisnopeudessa pyritään vaimentamaan, että moottori pyörimisnopeus pysyisi haluttuna eikä alkaisi "hakkaamaan" eikä sammuisi. Siis vm.-88 Toyota HJ-60 ja HJ-61 on molemmat käytännössä samalla moottorin lohkolla ja voimansiirrolla, mutta tuo HJ-61, suorasuihkudiesel turbolla, +n.30% tehoa ja vääntöä, on todella surkea ajaa offroadia kivikossa tms, kun mekaanisen pumpun ohjaus on tehty mukavaksi kadulla, tuo hj-60 esikammio diesel on puolestaan suunniteltu maastoon tms. ja se (syöttöpumppu) huolehtii moottorin tasaisesta pyörintänopeudesta, niin hyvässä kuin pahassa.
Ja noissa uusissa, sähköisesti ohjatuissa common rail dieseleissä, suihkutusmäärää säädetään noin Miljoona kertaa nopeammin, ja tuo k.o ruiskutustapahtuman ajoitus tehdään miljoona? kertaa tarkemmin, ja jaetaan vielä pahimmillaan n.10 pieneen annokseen...

Siis täysi oletus; Jos inertadyno näyttää toyotan autolle aivan liian vähän tehoa (siis tehtaan ilmoitus) niin JOS (arvaus) toyota on jatkanut tuota maasturipolitiikka, niin ohjelma ei anna max tehoa, jos kiihtyvyys on liian suuri.

Minulla on jossain dynolapun kopio, jossa HJ-60 voimansiirto häviö on "kaamea" olikohan peräti puolet? mutta maksava asiakas sai paperille "todisteet" säädön onnistumisesta.... siis tehoa enemmän kuin uutena!

Ja tällä palstalla oli yksi hyvä dynolappu, olikohan että max. tehon kierrosten ylittyessä vääntömomentti vielä kasvoi? tai jotain muuta vastaavaa fysikaalisesti mahdotonta...

P.S vieläkö noissa inertiadynoissa voimansiirtohäviöt mitataan kytkin pohjassa? Kaveri vittuillessaa sorvasi 1600 Ladan vakiovauhtipyörästä "kaikki" pois, ja teho nousi muistaakseni n. 150 Hv:sta noin 10 hv....
tämä siis -80 luvulla.

En millään muotoa halua kyseenalaistaa noiden boksien vaikutusta, mutta olisi kiva nähdä käytännön vaikutus; siis esim. maksimipainoilla jyrkkään mäkeen, jonka orkkiksena ei jaksanut kivuta kuin 70km/h ylös asti...

p.s.s Taannoin olisi ollut mahdollisuus tuotekehitys projektiin, missä venymäliuska antureita liimattiin putken pinnalla ristiin...

[-MaTTi-]

Alkuperäinen kirjoittaja BJ-40/76

En millään muotoa halua kyseenalaistaa noiden boksien vaikutusta, mutta olisi kiva nähdä käytännön vaikutus; siis esim. maksimipainoilla jyrkkään mäkeen, jonka orkkiksena ei jaksanut kivuta kuin 70km/h ylös asti...

Kyllä se 30% tehonlisä tuntuu myös todellisessa elämässä, tai alhaalla reilusti kohonnut vääntömomentti se mukavinta on.

Kivasti on Marcuksen Hiluxiinkin tullut lisää potkua, olipa tehoa ennen ja jälkeen sitten mitä vain, niin prosentteina nousu melkoinen.

[mikkoimp]

tuleekos noilla bokseilla jo nykyään sinne aivan alimmille kuolleille kierroksillekin jotain eloa? että edes yritetään turboa savulla härnätä mukaan?

kyllähän saabit on kautta aikain lykännyt pyöriltä vähintään sen mitä koneelta luvattu, paitsi tietysti joltain nyt joku poikkeus löytyy mutta pääsääntöisesti tämä on näin..

todellakin, inertia dyno ei tosiaan ole mikään absoluuttisen tehon mittari, se on juurikin tehon muutoksien havainnointia helpottava laite...

[Marcus78]

Tälläiselle tavantallaajalle mielenkiintoista luettavaa ja "opettavaa" nuo kommentit.

Oman auton boksia säädettiin vielä tuon dynolapun jälkeen alaväännön suhteen.
(Boksi irti ja kiinni tietokoneeseen)

Ylhäällä käyrät aika tappissa. Savutus rupesi olemaan kohtuu kovaa, kun mentiin tosta vielä ylemmäs.

Mikään tykki tuo ei säädön jälkeenkää ole, mutta ok ajettava jopa alhaisilla kierroksilla.

Täytyy joskus laittaa traileri+puntti perään ja testailla vetoja boksilla ja ilman.

[Marcus78]

Alkuperäinen kirjoittaja -MaTTi-

Kyllä se 30% tehonlisä tuntuu myös todellisessa elämässä, tai alhaalla reilusti kohonnut vääntömomentti se mukavinta on.

Kivasti on Marcuksen Hiluxiinkin tullut lisää potkua, olipa tehoa ennen ja jälkeen sitten mitä vain, niin prosentteina nousu melkoinen.