Offipalsta.COM

Offipalsta.COM (https://forums.offipalsta.com/index.php)
-   Tekniikka & Jutustelu (https://forums.offipalsta.com/forumdisplay.php?f=150)
-   -   Hilux D-4D 120hp tehot ja penkitys (https://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=123939)

Marcus78 08.05.2014 17:44

Hilux D-4D 120hp tehot ja penkitys
 
1 Liiteet
-08 Hiluxi on nyt penkitetty ja yllättävää oli, että vakioteho on vain 103,5hp ja vääntö n.290nm.
Boksia säätämällä tehoksi saatiin 134,6hp ja vääntö hinpun alle 350nm.
Luvut takapyöriltä.

Vielä ei ole tullut vastaan Hiluxia kuulemma, jossa vakioteho olisi ollu 120hp, vaan tehot on liikkunut siinä 100-104hp.
Turbovian voi 99,9% sulkea ainakin kohdaltani pois, kun turbo on uusi.
Vanhassa oli kolme siipeä hiirenkorvalla.

Olisi mukava tietää, mitä tuo edellinen Hiluksi ilman välijäähdytintä antaa ulos :D

Ennen minun autoa oli ollut 150hp Fordi ja Saabi. Molemmille penkki oli antanut ennen ohjelmointia tehtaan ilmoittamat luvut. (+- 1hp.)
Äkkiseltään voisi ajatella että Tojotan softassa on jotain, tiedä sitten...

Joskus oli juttua, että mitä noi boksit antaa ulos. Tossa nyt yksi tulos ja arvoitus miksi vakioteho on noin paljon vähäisempi, mitä ilmoitetaan.
Jokatapauksessa mukavasti auto kuitenkin muuttui lisääntyneen väännön ansiosta.
Nyt on testi menossa, miten paljon nostaa kulutusta.
Todellisuudessahan sen pitäisi laskea...

Liitteenä dynolappu, missä vertailu ennen ja jälkeen säädön.

-MaTTi- 08.05.2014 18:16

Eihän se tehtaan teholukema nyt pyöriltä oo koskaan ja missään laitteessa. :confused:

sisua45 08.05.2014 18:53

Bemari ilmoitti 60-70 luvulla vetopyörä tehoja korjaamokirjoissa. Ne olivat noin 80% moottoritehosta.

Marcus78 08.05.2014 18:56

Lainaus:

Alkuperäinen kirjoittaja -MaTTi- (Viesti 1130872)
Eihän se tehtaan teholukema nyt pyöriltä oo koskaan ja missään laitteessa. :confused:

Mua ei se oikeestaan kiinnosta, vaan se että miksi Hilukseista on tullu järjestään n.103hp ja edellisistä autoista vakiona se mitä tehdas ilmoitti.

Ois luullu että noissa edellisissäkin autoissa olis tullu vähemmän mitä ilmoitetaan. :confused:

Jani E 08.05.2014 19:03

penkkihän mittaa lopuksi voimansiirron tehohäviön. hj cruiserissa se oli jotain 25hp.
olisko kalipronnissa häikkää?

-MaTTi- 08.05.2014 20:32

Lainaus:

Alkuperäinen kirjoittaja Marcus78 (Viesti 1130888)
Mua ei se oikeestaan kiinnosta, vaan se että miksi Hilukseista on tullu järjestään n.103hp ja edellisistä autoista vakiona se mitä tehdas ilmoitti.

Ois luullu että noissa edellisissäkin autoissa olis tullu vähemmän mitä ilmoitetaan. :confused:

No tuo 103 hevosta takafillareiltahan on hyvinkin liki 120 hv konetehoa. Eikä se ole mitenkään tavatonta että tehoa tulee vakiona enemmänkin kuin ilmoitettu, esim. Volkkarin 103 kW(140 hv) TDI:stä on mitattu 160 hv vakiokunnossa useassakin yhteydessä, mm. Tuulilasin koeajossa. Riippuu niin autosta/valmistajan filosofiasta, japanilaiset tunnetusti tarkkoja.

Ja onhan Hiluxissa voimansiirtohäviöt suuremmat kuin jonkin etuvetokinnerin. Renkaat painaa äkkiä 40 kg enemmän yhteensä, niiden pyörittämiseen hukkuu voimaa.

-MaTTi- 08.05.2014 20:39

Lainaus:

Alkuperäinen kirjoittaja bemaripoju (Viesti 1130891)
penkkihän mittaa lopuksi voimansiirron tehohäviön. hj cruiserissa se oli jotain 25hp.
olisko kalipronnissa häikkää?

Silloin se osais laskea siitä moottoritehon, tuo ei oo osannu, joten ei oo mitannu häviöitä.

BJ-40/76 08.05.2014 22:03

Ei liity hiluxiin suoraa
 
Mutta taannoin Oulun tekulla porukka sääteli ja viritteli autoja, ja puhuivat tehoista hevosvoiman kymmenyksen tarkkuudella, ja yrittivät pähkäillä parhaita öljyjä hukkatehon kannalta..... ilmanpaineet/kosteudet/lämmöt kuulosti olevan hallussa.
Mutta koskaan kellään ei ollut aikaa tehdä 2 peräkkäistä vetoa normaalia alhaisemmilla ja korkeammilla rengaspaineilla! Eivät ainakaan kertoneet, että olisivat tutkineet.... tuo "voimansiirtohäviöiden" mittaaminen dynossa on varmasti paljon tutkittu juttu, mutta kun samalla dynolla pitää pystyä mittaamaan kaikki autot, niin kompromissejä/epätarkkuuksia/valistuneita arvauksia/oletuksia on varmaan aika paljon.
Eikö traktoripuolella ole asiat "pykälää" paremmalla tolalla, samoin kun irtomoottoreiden ammattimaisessa dynoamisessa; siis taktorissa puhutaan ulosottoakseli tehosta, ja se mitataan mahd. suorassa pyörivällä ulosottoakselilla pyöritettävällä; säädettävällä; jarrulla. Ja dynossa/jarrussa on vääntömomentin mittaus ja kierroslukumittaus, ja kun halutaan tietää esim. 1000 kierrosta/min teho, niin kaasu pohjassa lisätään jarrutusvoimaa niin pitkään, että traktori ei jaksa pyörittää dynoa kuin tuon 1000 rpm.
Ja tehohan on suoraan kierrokset x vääntömomentti x vakio.
Ja tuo inertia dyno (siis teho mitataan max muutaman sekunnin kiihdytyksellä) on muutenkin enemmän ja vähemmän tarkoitettu tehtyjen muutosten vertailuun.... Tästä tulee varmaan paljon vastaväitteitä/kommentteja!
Mutta Minusta moottorin, varsinkin, jos moottorista haetaan väsymätöntä vääntöä, moottorin tehoa ei voi täysin mitata pienellä kuormituksella pyörimisnopeuden nousunopeuden mukaan:
Vanhemmissa dieseleissä mekaanisessa pumpussa on tavalla taikka toisella tehty vaimennus, siis äkilliset muutokset kaasun asennossa/kuormituksessa/pyörimisnopeudessa pyritään vaimentamaan, että moottori pyörimisnopeus pysyisi haluttuna eikä alkaisi "hakkaamaan" eikä sammuisi. Siis vm.-88 Toyota HJ-60 ja HJ-61 on molemmat käytännössä samalla moottorin lohkolla ja voimansiirrolla, mutta tuo HJ-61, suorasuihkudiesel turbolla, +n.30% tehoa ja vääntöä, on todella surkea ajaa offroadia kivikossa tms, kun mekaanisen pumpun ohjaus on tehty mukavaksi kadulla, tuo hj-60 esikammio diesel on puolestaan suunniteltu maastoon tms. ja se (syöttöpumppu) huolehtii moottorin tasaisesta pyörintänopeudesta, niin hyvässä kuin pahassa.
Ja noissa uusissa, sähköisesti ohjatuissa common rail dieseleissä, suihkutusmäärää säädetään noin Miljoona kertaa nopeammin, ja tuo k.o ruiskutustapahtuman ajoitus tehdään miljoona? kertaa tarkemmin, ja jaetaan vielä pahimmillaan n.10 pieneen annokseen...

Siis täysi oletus; Jos inertadyno näyttää toyotan autolle aivan liian vähän tehoa (siis tehtaan ilmoitus) niin JOS (arvaus) toyota on jatkanut tuota maasturipolitiikka, niin ohjelma ei anna max tehoa, jos kiihtyvyys on liian suuri.

Minulla on jossain dynolapun kopio, jossa HJ-60 voimansiirto häviö on "kaamea" olikohan peräti puolet? mutta maksava asiakas sai paperille "todisteet" säädön onnistumisesta.... siis tehoa enemmän kuin uutena!

Ja tällä palstalla oli yksi hyvä dynolappu, olikohan että max. tehon kierrosten ylittyessä vääntömomentti vielä kasvoi? tai jotain muuta vastaavaa fysikaalisesti mahdotonta...

P.S vieläkö noissa inertiadynoissa voimansiirtohäviöt mitataan kytkin pohjassa? Kaveri vittuillessaa sorvasi 1600 Ladan vakiovauhtipyörästä "kaikki" pois, ja teho nousi muistaakseni n. 150 Hv:sta noin 10 hv....
tämä siis -80 luvulla.

En millään muotoa halua kyseenalaistaa noiden boksien vaikutusta, mutta olisi kiva nähdä käytännön vaikutus; siis esim. maksimipainoilla jyrkkään mäkeen, jonka orkkiksena ei jaksanut kivuta kuin 70km/h ylös asti...

p.s.s Taannoin olisi ollut mahdollisuus tuotekehitys projektiin, missä venymäliuska antureita liimattiin putken pinnalla ristiin...

-MaTTi- 08.05.2014 23:04

Lainaus:

Alkuperäinen kirjoittaja BJ-40/76 (Viesti 1130985)
En millään muotoa halua kyseenalaistaa noiden boksien vaikutusta, mutta olisi kiva nähdä käytännön vaikutus; siis esim. maksimipainoilla jyrkkään mäkeen, jonka orkkiksena ei jaksanut kivuta kuin 70km/h ylös asti...

Kyllä se 30% tehonlisä tuntuu myös todellisessa elämässä, tai alhaalla reilusti kohonnut vääntömomentti se mukavinta on.

Kivasti on Marcuksen Hiluxiinkin tullut lisää potkua, olipa tehoa ennen ja jälkeen sitten mitä vain, niin prosentteina nousu melkoinen.

mikkoimp 09.05.2014 21:42

tuleekos noilla bokseilla jo nykyään sinne aivan alimmille kuolleille kierroksillekin jotain eloa? että edes yritetään turboa savulla härnätä mukaan?

kyllähän saabit on kautta aikain lykännyt pyöriltä vähintään sen mitä koneelta luvattu, paitsi tietysti joltain nyt joku poikkeus löytyy mutta pääsääntöisesti tämä on näin..

todellakin, inertia dyno ei tosiaan ole mikään absoluuttisen tehon mittari, se on juurikin tehon muutoksien havainnointia helpottava laite...

Marcus78 09.05.2014 23:03

Tälläiselle tavantallaajalle mielenkiintoista luettavaa ja "opettavaa" nuo kommentit.

Oman auton boksia säädettiin vielä tuon dynolapun jälkeen alaväännön suhteen.
(Boksi irti ja kiinni tietokoneeseen)

Ylhäällä käyrät aika tappissa. Savutus rupesi olemaan kohtuu kovaa, kun mentiin tosta vielä ylemmäs.

Mikään tykki tuo ei säädön jälkeenkää ole, mutta ok ajettava jopa alhaisilla kierroksilla.

Täytyy joskus laittaa traileri+puntti perään ja testailla vetoja boksilla ja ilman.

-MaTTi- 09.05.2014 23:37

Minkäs merkkinen boksi kyseessä kun kerran oikein voi läppärillä säätää?

tekniikkamies 10.05.2014 09:16

Itsellä ei oikein hahmotu miten jollain boxilla saisi auton moottoriin ihmeemmin jytkyvoimaa, mutta jos sen avulla pystyis helpommin säätää esim. syöttöä ja tekisi samalla muita muutoksia, miksei paukut paranisi.

Omaan vehkeeseen ei mitkään boxit taida auttaa kun on niin vanhaa tekniikkaa, mutta veikkaisin vetojen olevan toista luokkaa jos vaihtas vaikka turbon VNT tyyppiseen ja tekisi siihen toimivan ohjaussysteemin, tuli välijäähy ja virtaavampi pakoputkisto ja siihen sitten syöttöjä lisää...

Mutta ei se silti vahvista vaihteistoa, kytkintä, eikä perää.

toyota4x4 10.05.2014 18:30

Lahdesta löytyy myös pyörä-tehopenkki patrollista löyty 109hv( takapyörä tehoksi) ja tehdas ilmotti 130hv(moottori tehoksi )
hiluksista3.0td mitattiin samaisessa penkissä 174hv taka pyörältä ja reilusti yli 400nm vääntöä

Kala92 10.05.2014 18:39

Lainaus:

Alkuperäinen kirjoittaja toyota4x4 (Viesti 1131469)
Lahdesta löytyy myös pyörä-tehopenkki patrollista löyty 109hv( takapyörä tehoksi) ja tehdas ilmotti 130hv(moottori tehoksi )
hiluksista3.0td mitattiin samaisessa penkissä 174hv taka pyörältä ja reilusti yli 400nm vääntöä


Koulun penkki ilmotti aikalailla samat vakio GR:stä kun haettiin vertailu paperit. Olikohan moottoritehot sen 127hv kun häviöt lisättiin.

Marcus78 10.05.2014 23:07

Lainaus:

Alkuperäinen kirjoittaja -MaTTi- (Viesti 1130997)
Kyllä se 30% tehonlisä tuntuu myös todellisessa elämässä, tai alhaalla reilusti kohonnut vääntömomentti se mukavinta on.

Kivasti on Marcuksen Hiluxiinkin tullut lisää potkua, olipa tehoa ennen ja jälkeen sitten mitä vain, niin prosentteina nousu melkoinen.

:)

Marcus78 10.05.2014 23:07

Lainaus:

Alkuperäinen kirjoittaja -MaTTi- (Viesti 1131293)
Minkäs merkkinen boksi kyseessä kun kerran oikein voi läppärillä säätää?

http://www.dte-diesel-tuning.com/

Marcus78 19.05.2014 07:13

Ekan tankillisen jälkeen kulutus aikalailla sama. 9.8ltr/100km Seka-ajoa ja hiukan kärryn vetoa.

PH75 19.05.2014 08:01

BJ-40/76 kirjoitti: " Siis vm.-88 Toyota HJ-60 ja HJ-61 on molemmat käytännössä samalla moottorin lohkolla ja voimansiirrolla, mutta tuo HJ-61, esikammiodiesel turbolla, +n.30% tehoa ja vääntöä, on todella surkea ajaa offroadia kivikossa tms, kun mekaanisen pumpun ohjaus on tehty mukavaksi kadulla, tuo hj-60 esikammio diesel on puolestaan suunniteltu maastoon tms. ja se (syöttöpumppu) huolehtii moottorin tasaisesta pyörintänopeudesta, niin hyvässä kuin pahassa."

HJ61 on suoraruisku ja 60 esikammiokone. Tälläkin jonkinlainen vaikutus ihan pienillä kierroksilla vedossa "rynkytykseen". Tosin ruiskupumpulla varmaan suurempi vaikutus, esim. ruiskupumpun nokka-akseli täysin eri profiilinen, muista pumpun eroista puhumattakaan.

BJ-40/76 19.05.2014 15:17

Lainaus:

Alkuperäinen kirjoittaja PH75 (Viesti 1133703)
BJ-40/76 kirjoitti: " Siis vm.-88 Toyota HJ-60 ja HJ-61 on molemmat käytännössä samalla moottorin lohkolla ja voimansiirrolla, mutta tuo HJ-61, esikammiodiesel turbolla, +n.30% tehoa ja vääntöä, on todella surkea ajaa offroadia kivikossa tms, kun mekaanisen pumpun ohjaus on tehty mukavaksi kadulla, tuo hj-60 esikammio diesel on puolestaan suunniteltu maastoon tms. ja se (syöttöpumppu) huolehtii moottorin tasaisesta pyörintänopeudesta, niin hyvässä kuin pahassa."

HJ61 on suoraruisku ja 60 esikammiokone. Tälläkin jonkinlainen vaikutus ihan pienillä kierroksilla vedossa "rynkytykseen". Tosin ruiskupumpulla varmaan suurempi vaikutus, esim. ruiskupumpun nokka-akseli täysin eri profiilinen, muista pumpun eroista puhumattakaan.

Juurikin näin, siis 12h-t on suorasuihku, (kirjoitus/ajatus häro tuo esikammio-) Mutta tuo pumpun käytös on, syystä taikka useammasta, aika ikävä alle tyhjäkäyntikierroksilla. Oma epäilys on juurikin tuo säätimen toiminta. (pihassa 4,75 litrainen suorasuihkudiesel, jossa vääntöä riittää sitä paremmin, mitä vähemmän kierroksia, tai ainakin tuntuu :rolleyes: toki maksimivääntö ilmoitetaan olevan 997 r/min, ja päästömääräyksiä ei ole juurikaan ollut 80 alussa)

Jani E 19.05.2014 17:12

Se on tosi tarkasti säädettävä 12h-t pumppu et vääntää tyhjäkäynnillä. Ja meinaan just sitä säädintä. Ainakin nyt on omassa 2h➕12h-t pumppu. Tyhjäkäynnillä vääntöä riittävästi, pitkän aikaa tappelin ku sitä sitä ei ollut olenkaan :D

popo99 19.05.2014 20:12

Lainaus:

Alkuperäinen kirjoittaja Marcus78 (Viesti 1131559)

hintavan oloisia...

Marcus78 19.05.2014 22:18

Juu ei varmasti halvimmasta päästä. En muista mitä ite maksoin, mutta nyt kuulemma Hiluxiin 600esis.alv, säätö ja dynotuksen.

tdi 23.05.2014 16:10

No ei todellakaan ole enää kalliita! Mitä kaikkia antureitä tuo hiluxissa huijaa? Saitko sen softan itelles ? Saisko siitä screen-shottia ? :)
Kyl noi rinnakkais ecut tuo commonraileihin paljon lisää potenttiaalia harrasterakentajille :)

Marcus78 25.05.2014 07:41

Lainaus:

Alkuperäinen kirjoittaja tdi (Viesti 1134743)
No ei todellakaan ole enää kalliita! Mitä kaikkia antureitä tuo hiluxissa huijaa? Saitko sen softan itelles ? Saisko siitä screen-shottia ? :)
Kyl noi rinnakkais ecut tuo commonraileihin paljon lisää potenttiaalia harrasterakentajille :)

Mulla ei oo mitään tietoa mitä huijaa, muuta kun pidentää suuttimien aukioloaikaa :D

"Softa" jos sitä sitä sellaseks voi kutsua, ni on kaverilla. =)


Sivu luotu: 12:20 (GMT +2).