Autovahvisin kuumenee.

[HV]

Alkuperäinen kirjoittaja Alfh

Kaiuttimen hankinnassa se tärkein lukema on herkkyys, eli kuinka lujaa elementti soi yhden watin teholla metrin päästä mitattuna. Nillä 500w RMS ymsp. teksteillä ei ole soinnin kannalta mitään merkitystä.

Eli herkän kaiuttimen saa pienelläkin vahvistimella soimaan puhtaasti ja lujaa, epäherkän taas rikkoo helposti jos vahvistimen tehot eivät riitä ja samalla vahvistinkin kuumenee turhaan.

Kaikkein tärkeintä on herkkyys jos kysytään teininööseiltä puhtaan soinnin kannalta sillä ei ole mitään tekemistä.
Nykyään subbarit on tehty sopimaan pieniin laatikoihin jonka takia tarvivat enemmän tehoa että soivat kovaa, esim. ennen 150w rms kestävä subbari tarvi 100 litrasen laatikon, nykyään 1500w rms kestävä subbari vaatii 10 litrasen laatikon. Osaavissa käsissä molemmat soi yhtä kovaa.

Mutta tuohon kysymykseen minkä takia lämpenee niin johtuu selvästi virran puuttesta, vahvistin joutuu käymään koko ajan ylitehoilla kun ei saa virtaa, erittäin hyvä keino hajottaa vahvari.
Eli paksumpaa virtakaapelia ja hyvät maadotukset. Ja ne superbassboostit ja loudnesit pois soittimesta ja vahvarista

[Rytari]

ja muistaa siten siinä johtoja vedellessä sekin asia että se sähkö tulee laturista sinne auton akkuun, ja jännite siellä akussa on niiden kahden navan välillä joten vaikka vahvistin olisi siellä kontissa hyvinkin maadoitettu jostain turvavyön pultista koriin ei ole olemassa 12v hyppysähköä joka loikkaisi lokasuojasta siihen -napaan konehuoneessa.

[Alfh]

Alkuperäinen kirjoittaja HV

Kaikkein tärkeintä on herkkyys jos kysytään teininööseiltä puhtaan soinnin kannalta sillä ei ole mitään tekemistä.
Nykyään subbarit on tehty sopimaan pieniin laatikoihin jonka takia tarvivat enemmän tehoa että soivat kovaa, esim. ennen 150w rms kestävä subbari tarvi 100 litrasen laatikon, nykyään 1500w rms kestävä subbari vaatii 10 litrasen laatikon. Osaavissa käsissä molemmat soi yhtä kovaa.

Mitä oikein horiset? Tehonsieto kertoo vain puhekelan kestävyydestä, ei siitä miten kauniisti tai lujaa elementti soi, oli laatikko mikä tahansa.

Muista että 3 desibelin lisäys äänenvoimakkuuteen vaatii tehon tuplauksen vahvistimelta. eli sitä herkempää elementtiä ei tarvitse polttaa nupit kaakossa normikuuntelulla. Itse en ainakaan ostaisi jotain 1000w RMS hyper super kaiutinta, missä herkkyys on alle 90 dB, koska siihen pitäisi sitten investoida kilowattiluokan vahvari vaikka vähemmälläkin pärjäisi.

Mutta joo, kyllä kaiken saa osaavissa käsissä soimaan (tarpeeksi) lujaakin.

[HV]

Alkuperäinen kirjoittaja Alfh

Mitä oikein horiset? Tehonsieto kertoo vain puhekelan kestävyydestä, ei siitä miten kauniisti tai lujaa elementti soi, oli laatikko mikä tahansa.

Muista että 3 desibelin lisäys äänenvoimakkuuteen vaatii tehon tuplauksen vahvistimelta. eli sitä herkempää elementtiä ei tarvitse polttaa nupit kaakossa normikuuntelulla. Itse en ainakaan ostaisi jotain 1000w RMS hyper super kaiutinta, missä herkkyys on alle 90 dB, koska siihen pitäisi sitten investoida kilowattiluokan vahvari vaikka vähemmälläkin pärjäisi.

Mutta joo, kyllä kaiken saa osaavissa käsissä soimaan (tarpeeksi) lujaakin.

Mä tiedän kyllä tasan mitä herkkyys ja tehonsieto tarkoittaa. Tiedätkö sä ??
Herkkyys kertoo sen mitä 1 watilla saa ei sitä mitä 100w saa... ei herkkyys mene lineaarisesti tehon kanssa (muutakuin laskennallisesti) eikä herkkyys kerro mitään tärkeimmästä asiasta, eli äänenlaadusta.
Ja siihen ääneen ja määrään vaikuttaa paljon juurikin se laatikko.
Ja tarkoitin että pienessä kotelossa subbari tarvii enemmän tehoa soidakseen kovaa kuin isossa laatikossa, sen takia nykysubbarit kestää hullusti tehoa että ei tarvita koko takaluukun kokoista lootaa.

[Alfh]

Alkuperäinen kirjoittaja HV

Mä tiedän kyllä tasan mitä herkkyys ja tehonsieto tarkoittaa. Tiedätkö sä ??.

Tästähän kannattaa tehdä kunnon riita! Ei vaan, ei wattikestoista toki haittaakaan ole, enhän niin ole väittänytkään.
Ja toisaalta ideaalitilanne olisi ostaa kaiutin vasta koekuuntelun jälkeen eikä numeroiden perusteella. Tämä toisaalta vaikeaa kun ei kuitenkaan tiedä miten se sitten omassa koteloratkaisussa soi..

Mut joo, jatkakaa..

[sos]

Popcornit esiin

[Jappi]

Alf, lue. Selitätte samaa asiaa...

[Ooppeli]

No niin vahvistin on sony xm-222mk2
2x111w
1x222w

En yleensä soita lujalla. Testasin vaan että toimiiko se vahvistin yleensäkään. Kun kaveri sen lahjoitti. Antoi kaksi muutakin vahvistinta.

Täytyy tehdä uudet johdotukset ja subi vaihtaa luulen että ongelma poistuu.

[HV]

Alkuperäinen kirjoittaja Alfh

Itse en ainakaan ostaisi jotain 1000w RMS hyper super kaiutinta, missä herkkyys on alle 90 dB, koska siihen pitäisi sitten investoida kilowattiluokan vahvari vaikka vähemmälläkin pärjäisi.

Herkkyys mitataan vapaassa kentässä, ilman jakosuodinta ( lisäksi valmistajilla on erilaisia mittausmenetelmiä) mutta tuo korkein herkkyys on keskiarvo +/- 3db korkeimmasta piikistä. Yleensä aina korkein herkkyys on subbarilla sellaisella taajuusalueella (n.100Hz) joka käytössä suodatetaan pois. Subbari toimii 20-50 Hz alueella joten jos herkkyyden perusteella ostaa subbaria niin enemmänkin kannattaa katella taajusvasteessa kuinka alhaalta se käyrä lähtee nouseen. Eri koteloilla saa erilaiset herkkyydet, lisäksi auton akustiikka vaikuttaa ehkä kaikkein eniten siihen lopputulokseen.

[sako]

Halko vertaus kuvas Ampeeri määrää.
1 halko 1A ja pesällinen halkoja 10A.
12Vx1A=12W vähän tehoa/lämpöä (virran puute, lämpiää ??)
12Vx10A=120W enemmän tehoa/lämpöä
10Vx12A=120W jännite laskee mutta virta nousee

Kun päätekivien läpi kulkeen 10A virtaa
niin tulee lämpöä enemmän kuin 1A virralla.
Ja kyllä sitä virtaa tulee 4mm2 kaapelistakin
mutta jännite häviötä saattaa tulla.

Ja eiks piikkiteho ota hetkellisesti virtapiikin
tai vastaavasti pitäs olla jännitepiikki et teho
kasvaa.

UxI=P U=jännite I=virta P=teho
Selventääkö tää eli jos jännite tai virta arvo
muuttuu ylös tai alaspäin ni se vaikuttaa tehoon.

[Timo_L]

Mitä tähän herkkyys- ja tehonkestokeskusteluun tulee, niin oikeastaan niistä kummallakaan ei ole yhtään mitään tekemistä äänenlaadun kanssa on kyse sitten mistä vain elementistä. Äänenlaatuun vaikuttaa vain ja ainoastaan kaiutinelementin suunnitteluperusteet ja siitä seuraavat kotelon mitat ja toteutus.

On olemassa kymmenien tuhansien eurojen high- end kaiuttimia joissa herkkyys on aivan surkea ja tehonkesto mitä on, mutta äänenlaatu on silti kaiuttimessa huikea. Sen sijaan joku pahuksen herkkä, paljon tehoa kestävä Cerwin-Vegan stroker ei bassopuolen äänenlaadulla päätä huimaa vaikka mihin koteloon laittaisi Esim. itsellä himassa oleva Velodynen DD-10 on yksi varsin hyvä esimerkki nykyajan filosofiasta varsinkin subbareissa (niin auto- kuin kotipuolella); pieni suljettu kotelo, perhanan järeä ja yleensä myös epäherkkä elementti, paljon tehoa vahvarissa - lopputuloksena tarkka ja hyvä bassotoisto. Vaatii kyllä tosiaan sitten helposti kilowatin jatkuvaa tehoa vaikkei mitenkään kovaa kuunnellakaan..

..ja kyllä, virtapuoli kuntoon vahvarille päin niin ei pääteaste kuumene/ pala. Sisääntuleva signaali pitäisi olla jotain 2,1V standardin mukaan, tosin autolaitteissa usein on linjatasoiselle signaalille jopa tuplastikin voltteja tarjoavia etusia, ja päätteitä jotka sen myös ottaa sisäänsä ilman yliohjautumisriskiä (autossa paljon häiriölähteitä -> korkeampi signaalijännite osaltaan auttaa siihen että häiriöt pysyy kurissa). Kannattaisi katsoa paljonko mankka antaa ulos linjatasoisena subbarilähdöstä, ja paljonko pääteaste suostuu ottamaan sisään ilman että se yliohjautuu.

[Nikuzai]

Alkuperäinen kirjoittaja Timo_L

..ja kyllä, virtapuoli kuntoon vahvarille päin niin ei pääteaste kuumene/ pala. Sisääntuleva signaali pitäisi olla jotain 2,1V standardin mukaan, tosin autolaitteissa usein on linjatasoiselle signaalille jopa tuplastikin voltteja tarjoavia etusia, ja päätteitä jotka sen myös ottaa sisäänsä ilman yliohjautumisriskiä (autossa paljon häiriölähteitä -> korkeampi signaalijännite osaltaan auttaa siihen että häiriöt pysyy kurissa). Kannattaisi katsoa paljonko mankka antaa ulos linjatasoisena subbarilähdöstä, ja paljonko pääteaste suostuu ottamaan sisään ilman että se yliohjautuu.

Saakos tätä mitattua mitenkään koti oloissa tai jossain mittautettua?

[Timo_L]

Pre- outista mittaa jännitemittarilla esim. jonkun testilevyn kanssa missä on täysvoimakkuudella äänitetty kohina tai siniaalto.. ei se ihan tieteellisin menetelmä tosin ole mutta suuntaa antava.

Tosin, kyllä valmistajat yleensä ilmoittaa pre- outin lähtevän jännitteen, ja autovahvareissa kuin kotipäätteissä yleensä ilmoitus siitä mikä on sisääntulevan signaalin max. jännite ennen yliohjausta. Laadukkaissa laitteissa yleensä varsinkin päätevahvistimissa se usein on huomattavasti korkeampi kuin standardin mukainen. Autovahvareissa usein on myös sisääntulevan signaalin gain säätö, ei kannata vääntää täysille.. nämä siis kun puhutaan linjatasoisesta signaalista (RCA- liittimet).

[sako]

Alkuperäinen kirjoittaja HV

Mutta tuohon kysymykseen minkä takia lämpenee niin johtuu selvästi virran puuttesta, vahvistin joutuu käymään koko ajan ylitehoilla kun ei saa virtaa, erittäin hyvä keino hajottaa vahvari.

Miten vahvistin lämpenee virran puutteesta ?
Ja käy yliteholla...
Lämpiääkö saunakin kuumemmaksi yhdellä halolla
kuin pesä olisi täynnä halkoja ?

No tuli yks juttu mieleen et olisko vahvarin pääteasteen
lepovirrat pielessä.
Kokeile lämpiääkö vahvari kun siinä on virrat päällä 15-30min
ja ei mene poppia sisään ja ei tarvi olla subbaria kytketty.

[Yölento]

Kyllä se vaan niin menee, kerran on otettu savut isommasta vahvistimesta kun jännite oli johdossa 210 volttia. Eikä ollut mitään muuta kytkentävikoja tms. eli kyllä se juurikin siitä alijännitteestä kärsii. Pari volttia ylimääräistä ei ole niinkään vahingollista.

Tuohon kiuasvertaukseen, ajattele niitä halkoja johdon neliöinä niin hahmottuu, 1mm vs 6mm?

[HV]

Alkuperäinen kirjoittaja sako

Miten vahvistin lämpenee virran puutteesta ?
Ja käy yliteholla...
Lämpiääkö saunakin kuumemmaksi yhdellä halolla
kuin pesä olisi täynnä halkoja ?

No tuli yks juttu mieleen et olisko vahvarin pääteasteen
lepovirrat pielessä.
Kokeile lämpiääkö vahvari kun siinä on virrat päällä 15-30min
ja ei mene poppia sisään ja ei tarvi olla subbaria kytketty.

Mitenkähän tämän nyt vääntäis rautalangasta...
Vahvistimessa on rms tehot ja piikkitehot, nyt kun vahvistin ei saa riittävästi virtaa se joutuu käymään tavallaan jatkuvasti piikkitehoilla jonka takia lämpenee.

Eli tuossa halkovertauksesa yksi halko on pienempi johto ja pesällinen halkoja on paksumpi johto jolloin kiukaan hyötysuhde on suurempi.

Vittu näitä vertauksia...???