HDJ:n käyntiongelma

Ei ole sitten vieläkään vika löytyny. Danielin kanssa tästä joskus juteltiin ja siitä on jo aikaa. Omia kokemuksia aiheesta, jos olis vaikka jotain apuja. Noissa on se vaikeus, kun ammattiliike laittaa ja vakuuttaa että kaikki on kohdallaan, niin ei auta kun uskoa.

Onko muistettu, että perusennakko säädetään "lämpimänä", eli kylmäkäynnistysennakonsäädin pakotettuna lämpimään asentoon. Semmonenkin värkki sieltä löytyy. Kuten tuolla Captain aikaisemmin mainitsi, kellolla asetettavan perusennakon lisäksi ajoitukseen vaikuttaa pumpun sisäinen paine, joka sääteleejuuri sen usein jumittavan männän avulla rullarenkaan asentoa. Nämä toiminevat nyt, toivottavasti, onhan pumpun runko ja ajoittimen mäntä vaihdettu. MUTTA, onhan pumpun sisäinen paine varmasti mitattu, ja vielä erikseen eri kierrosluvuilla. Olettaisin että on, tai ainakin pitäisi olla, kun pumppu on käynyt useampaan kertaan huollossa. Tämä paine vaikuttaa SUORAAN ennakoihin, eli perusennakko + ajoittimen lisäämä ennakko. Pelkkä perusennakko ei vielä ratkaise yhtään mitään, ja tämä vaikutta nimenomaan eri kierrosluvuilla. Tehtaan tapa ilmoittaa ennakot tuolle moottorille on minusta typerä, kai se on samanlainen kaikilla lelupumppuisilla (lue=jakajapumppuisilla), ilmoitetaan vain pumpun männän liike tietyllä kampiakselin asennolla ja pumpun kammiopaine tietyllä kierrosluvulla. Missään ei mainita halaistua sanaa kampiakselin kulmasta asteina, en ole onnistunut löytämään rehellistä ennakkokäyrää mistään tuolle moottorille. 61:n moottorille sellainen vielä oli tehtaan korjauskirjassa, mutta olihan siinä vielä oikee ruiskutuspumppukin. Kai noille ei sitä uskalleta edes tehtaalla ilmoittaa kun ne ei pitäisi kuitenkaan paikkaansa.

Nyt ei ole kirja käsillä, mutta pumpun sisäinen paine hatusta vedettynä: Kierrosluku 800, paine 1,1-1,5 kiloa, kierrosluku 1800, paine 2,5-3,0 kiloa. Kierrosluku 4000, paine 9,0 kiloa. Kirjassa kierrokset ilmoitetaan pumpun kierroksina, eli puolet tuosta, mutta kätevämpää noin kun ei pelata pumppupenkissä, auton oma varvikello riittää. Noilla arvoilla varmasti toimii, jos kaikki muuten kunnossa, arvot vaihtelee vähän vuosimallin mukaan ja onko automaatti vai manuaali. Paine säädetään pumpun kiinnityslaipan puoleisessa päässä, yläpinnassa, lohkonpuoleisessa reunassa olevasta paineensäätöventtiilistä. Muistuttaa ulkonäöltään 12mm avainvälillä varustettua (suorat sivut) kiväärinhylsyn kantaa, jossa nallia muistuttavaa karaa naputetaan sisäänpäin. Kaikissa mitä olen mitannut, paine on ollut n. puolet siitä mitä pitäisi = ennakko myöhäisellä. Paine nousee kun karaa naputtaa sisäänpäin, jos menee ohi, venttiili vaihdetaan tehtaan ojeen mukaan, tietysti. No, voi sen pakittaa kun irrottaa ja purkaa sen ja naputtaa karan takaisin. Sisustaa ei saa naarmuttaa, tuurna kannattaa vaikka teipata. Paineen voi mitata esim. paluuputken juuresta sopivalla adapterilla, ENNEN banjopultissa olevaa kuristinta, tai mistä tahansa pumpun pesään yhteydessä olevasta reiästä. Pitää vaan tietää että se todella on yhteydessä pumpun pesään.

Ja sitten niistä suuttimista. Ei ne mekaaniset kaksivaiheiset taivasta ihmellisemmät ole, työläät vaan. Olen vaihtanut ja säätänyt autotalliolosuhteissa käsipumpulla omiin vehkeisiin ja on toimineet. Tehtaan iso kirja antaa seikkaperäiset ohjeet niiden mittaamiseen ja säätämiseen ihan perusvälineillä. Muutama "SST" tarvitaan lisäjousipatruunan ja painenastan välyksen mittaamiseen, mutta näppärä kaveri sorvailee semmoset adapterit heittokelloon. Suutin toimii niin, että ensimmäinen vaihe toimii kuten tavallinen suutin, jonka avautumispaine on n. 130 kiloa. Kun neula on liikkunut 0,08-0,10mm auki, painenasta törmää jousen sisällä olevaan lisäjousipatruunan karaan, ja jousen takana oleva lisäjousi alkaa puristua aiheuttaen paineen nousun suurempaan arvoon. Suurempi paine mitataan niin, että jengalla kasattua lisäjousipatruunaa avataan avataan yksi kierros jolloin välys poistuu ja suurempi paine vaikuttaa heti. Suutin pitää tietysti ensin kasata. Pienempi paine säädetään jousen ja lisäjousipatruunan välissä olevalla säätöprikalla ja painenastan ja lisäjousipatruunan karan välys ohjearvoon 0,08-0,10mm lisäjousipatruunan takana olevalla säätölevyllä, joka osaltaan vaikuttaa myös pienempään paineeseen. Jos suurempi paine ei ole kohdallaan, tehtaan ohjeen mukaan lisäjousipatruuna vaihdetaan, tietysti. Se kylläkin aukeaa jengalla ja tulee heti mieleen että prikoillahan sekin säätyy, mutta ehkä on ajateltu että menee jo liian monimutkaiseksi pienelle mielelle koko toimitus, eikä minulla ole ollut tähän koskaan tarvettakaan. Kyllä, homma on työläs, suorastaan tuskastuttava x 6, enkä yhtään ihmettele, että halukkaita tekijöitä on harvassa. Ja vielä, käsikirja kutsuu ensin muodostuvaa pienempää painetta vaiheeksi 2. ja seuraavaa suurempaa painetta vaiheeksi 1., luonnollisesti. Tai sitten se on joku suomennuskukkanen säätämisjärjestyksestä johtuen.

Moni on sanonut samaa, että jakohina värähtelee, vaikka mitään vikaa käynnissä ei olekkaan. Lienee ollut jonkinasteinen ongelma johon tehtaallakin on reagoitu, koska uudemmissa moottoreissa kiristimeen on lisätty jonkinlainen hydraulinen vaimennin tai kaasupumppu, en ole käytännössä nähnyt, mutta noissa kirjoissa on kuvia. -94 mallissa ei vielä ole. En usko että tuo voi olla noin pahaan käyntihäiriöön syynä.

Siinä sitä taas tuli vaikeaselkosta tarinaa. Yhteenvetona, vaikka kaikki onkin jo varmaan tarkistettu moneen kertaan: Perusennakko säädetty kylmäennakonsäädin käännettynä "lämpimään" asentoon. Pumpun sisäinen paine oikea eri kierrosalueilla, tämä on tärkeä, vaikka monet ei sitä noteeraa mitenkään. Arvelen, että tämä ainakin tuplaa perusennakon suurilla kierroksilla vaikka faktaa ei olekkaan. Ja tämä vaikuttaa juuri samaan asiaan ja yhtä paljon kun takerteleva ennakonsäätimen mäntä, koska tämä paine juuri työntelee sitä mäntää. Luonnostaan tuo pumppu aina epäilyttää, koska se on selkeällä suomenkielellä sanottuna naurettava paska, eikä kuuluisi tämäntasoiseen moottoriin ollenkaan, vaikkakin se on laadukkaammin tehty kuin esikuvansa. Suuttimet sitten, testattu, pienempi paine kohdallaan, sumuttaa hyvin eikä tiputa. Voisko vakuttaa noin paljon jos pienemmän ja suuremman paineen raja tulee kovin eriaikaan, en osaa sanoa.

Toivotan edelleen menestystä etsintään ja hyviä hermoja.

Timop