HDJ:n käyntiongelma

Ei ole sitten vieläkään vika löytyny. Danielin kanssa tästä joskus juteltiin ja siitä on jo aikaa. Omia kokemuksia aiheesta, jos olis vaikka jotain apuja. Noissa on se vaikeus, kun ammattiliike laittaa ja vakuuttaa että kaikki on kohdallaan, niin ei auta kun uskoa.

Onko muistettu, että perusennakko säädetään "lämpimänä", eli kylmäkäynnistysennakonsäädin pakotettuna lämpimään asentoon. Semmonenkin värkki sieltä löytyy. Kuten tuolla Captain aikaisemmin mainitsi, kellolla asetettavan perusennakon lisäksi ajoitukseen vaikuttaa pumpun sisäinen paine, joka sääteleejuuri sen usein jumittavan männän avulla rullarenkaan asentoa. Nämä toiminevat nyt, toivottavasti, onhan pumpun runko ja ajoittimen mäntä vaihdettu. MUTTA, onhan pumpun sisäinen paine varmasti mitattu, ja vielä erikseen eri kierrosluvuilla. Olettaisin että on, tai ainakin pitäisi olla, kun pumppu on käynyt useampaan kertaan huollossa. Tämä paine vaikuttaa SUORAAN ennakoihin, eli perusennakko + ajoittimen lisäämä ennakko. Pelkkä perusennakko ei vielä ratkaise yhtään mitään, ja tämä vaikutta nimenomaan eri kierrosluvuilla. Tehtaan tapa ilmoittaa ennakot tuolle moottorille on minusta typerä, kai se on samanlainen kaikilla lelupumppuisilla (lue=jakajapumppuisilla), ilmoitetaan vain pumpun männän liike tietyllä kampiakselin asennolla ja pumpun kammiopaine tietyllä kierrosluvulla. Missään ei mainita halaistua sanaa kampiakselin kulmasta asteina, en ole onnistunut löytämään rehellistä ennakkokäyrää mistään tuolle moottorille. 61:n moottorille sellainen vielä oli tehtaan korjauskirjassa, mutta olihan siinä vielä oikee ruiskutuspumppukin. Kai noille ei sitä uskalleta edes tehtaalla ilmoittaa kun ne ei pitäisi kuitenkaan paikkaansa.

Nyt ei ole kirja käsillä, mutta pumpun sisäinen paine hatusta vedettynä: Kierrosluku 800, paine 1,1-1,5 kiloa, kierrosluku 1800, paine 2,5-3,0 kiloa. Kierrosluku 4000, paine 9,0 kiloa. Kirjassa kierrokset ilmoitetaan pumpun kierroksina, eli puolet tuosta, mutta kätevämpää noin kun ei pelata pumppupenkissä, auton oma varvikello riittää. Noilla arvoilla varmasti toimii, jos kaikki muuten kunnossa, arvot vaihtelee vähän vuosimallin mukaan ja onko automaatti vai manuaali. Paine säädetään pumpun kiinnityslaipan puoleisessa päässä, yläpinnassa, lohkonpuoleisessa reunassa olevasta paineensäätöventtiilistä. Muistuttaa ulkonäöltään 12mm avainvälillä varustettua (suorat sivut) kiväärinhylsyn kantaa, jossa nallia muistuttavaa karaa naputetaan sisäänpäin. Kaikissa mitä olen mitannut, paine on ollut n. puolet siitä mitä pitäisi = ennakko myöhäisellä. Paine nousee kun karaa naputtaa sisäänpäin, jos menee ohi, venttiili vaihdetaan tehtaan ojeen mukaan, tietysti. No, voi sen pakittaa kun irrottaa ja purkaa sen ja naputtaa karan takaisin. Sisustaa ei saa naarmuttaa, tuurna kannattaa vaikka teipata. Paineen voi mitata esim. paluuputken juuresta sopivalla adapterilla, ENNEN banjopultissa olevaa kuristinta, tai mistä tahansa pumpun pesään yhteydessä olevasta reiästä. Pitää vaan tietää että se todella on yhteydessä pumpun pesään.

Ja sitten niistä suuttimista. Ei ne mekaaniset kaksivaiheiset taivasta ihmellisemmät ole, työläät vaan. Olen vaihtanut ja säätänyt autotalliolosuhteissa käsipumpulla omiin vehkeisiin ja on toimineet. Tehtaan iso kirja antaa seikkaperäiset ohjeet niiden mittaamiseen ja säätämiseen ihan perusvälineillä. Muutama "SST" tarvitaan lisäjousipatruunan ja painenastan välyksen mittaamiseen, mutta näppärä kaveri sorvailee semmoset adapterit heittokelloon. Suutin toimii niin, että ensimmäinen vaihe toimii kuten tavallinen suutin, jonka avautumispaine on n. 130 kiloa. Kun neula on liikkunut 0,08-0,10mm auki, painenasta törmää jousen sisällä olevaan lisäjousipatruunan karaan, ja jousen takana oleva lisäjousi alkaa puristua aiheuttaen paineen nousun suurempaan arvoon. Suurempi paine mitataan niin, että jengalla kasattua lisäjousipatruunaa avataan avataan yksi kierros jolloin välys poistuu ja suurempi paine vaikuttaa heti. Suutin pitää tietysti ensin kasata. Pienempi paine säädetään jousen ja lisäjousipatruunan välissä olevalla säätöprikalla ja painenastan ja lisäjousipatruunan karan välys ohjearvoon 0,08-0,10mm lisäjousipatruunan takana olevalla säätölevyllä, joka osaltaan vaikuttaa myös pienempään paineeseen. Jos suurempi paine ei ole kohdallaan, tehtaan ohjeen mukaan lisäjousipatruuna vaihdetaan, tietysti. Se kylläkin aukeaa jengalla ja tulee heti mieleen että prikoillahan sekin säätyy, mutta ehkä on ajateltu että menee jo liian monimutkaiseksi pienelle mielelle koko toimitus, eikä minulla ole ollut tähän koskaan tarvettakaan. Kyllä, homma on työläs, suorastaan tuskastuttava x 6, enkä yhtään ihmettele, että halukkaita tekijöitä on harvassa. Ja vielä, käsikirja kutsuu ensin muodostuvaa pienempää painetta vaiheeksi 2. ja seuraavaa suurempaa painetta vaiheeksi 1., luonnollisesti. Tai sitten se on joku suomennuskukkanen säätämisjärjestyksestä johtuen.

Moni on sanonut samaa, että jakohina värähtelee, vaikka mitään vikaa käynnissä ei olekkaan. Lienee ollut jonkinasteinen ongelma johon tehtaallakin on reagoitu, koska uudemmissa moottoreissa kiristimeen on lisätty jonkinlainen hydraulinen vaimennin tai kaasupumppu, en ole käytännössä nähnyt, mutta noissa kirjoissa on kuvia. -94 mallissa ei vielä ole. En usko että tuo voi olla noin pahaan käyntihäiriöön syynä.

Siinä sitä taas tuli vaikeaselkosta tarinaa. Yhteenvetona, vaikka kaikki onkin jo varmaan tarkistettu moneen kertaan: Perusennakko säädetty kylmäennakonsäädin käännettynä "lämpimään" asentoon. Pumpun sisäinen paine oikea eri kierrosalueilla, tämä on tärkeä, vaikka monet ei sitä noteeraa mitenkään. Arvelen, että tämä ainakin tuplaa perusennakon suurilla kierroksilla vaikka faktaa ei olekkaan. Ja tämä vaikuttaa juuri samaan asiaan ja yhtä paljon kun takerteleva ennakonsäätimen mäntä, koska tämä paine juuri työntelee sitä mäntää. Luonnostaan tuo pumppu aina epäilyttää, koska se on selkeällä suomenkielellä sanottuna naurettava paska, eikä kuuluisi tämäntasoiseen moottoriin ollenkaan, vaikkakin se on laadukkaammin tehty kuin esikuvansa. Suuttimet sitten, testattu, pienempi paine kohdallaan, sumuttaa hyvin eikä tiputa. Voisko vakuttaa noin paljon jos pienemmän ja suuremman paineen raja tulee kovin eriaikaan, en osaa sanoa.

Toivotan edelleen menestystä etsintään ja hyviä hermoja.

Timop

Jaa tällävälin olikin jo lisää tietoa ilmestynyt...

Mikäli oikein ymmärrän, olet säätänyt perusennakon kylmäkäyntiasennossa, mikäli säädintä ei ole poistetty kokonaan. Tästäkään ei minulla ole faktaa paljonko se vaikuttaa asteina, mutta säätö kuuluu tehdä lämminkäyntiasennossa. Pumpun kyljessä olevan vahapatruunan nokan ja siihen vastaavan vivuston väliin pitää laittaa n. 7mm paksu palikka. Vivustoa pitää kääntää ensin siihen suuntaan että palikan saa väliin. Melko jäykkä jousi vastassa, voimaa vaan. Ja sitten perusennakko kohdalleen.

Timop

[Mikki]

Alkuperäinen kirjoittaja Rekisteröimätön

Ja sitten niistä suuttimista. Ei ne mekaaniset kaksivaiheiset taivasta ihmellisemmät ole, työläät vaan. Olen vaihtanut ja säätänyt autotalliolosuhteissa käsipumpulla omiin vehkeisiin ja on toimineet. Tehtaan iso kirja antaa seikkaperäiset ohjeet niiden mittaamiseen ja säätämiseen ihan perusvälineillä. Muutama "SST" tarvitaan lisäjousipatruunan ja painenastan välyksen mittaamiseen, mutta näppärä kaveri sorvailee semmoset adapterit heittokelloon. Suutin toimii niin, että ensimmäinen vaihe toimii kuten tavallinen suutin, jonka avautumispaine on n. 130 kiloa. Kun neula on liikkunut 0,08-0,10mm auki, painenasta törmää jousen sisällä olevaan lisäjousipatruunan karaan, ja jousen takana oleva lisäjousi alkaa puristua aiheuttaen paineen nousun suurempaan arvoon. Suurempi paine mitataan niin, että jengalla kasattua lisäjousipatruunaa avataan avataan yksi kierros jolloin välys poistuu ja suurempi paine vaikuttaa heti. Suutin pitää tietysti ensin kasata. Pienempi paine säädetään jousen ja lisäjousipatruunan välissä olevalla säätöprikalla ja painenastan ja lisäjousipatruunan karan välys ohjearvoon 0,08-0,10mm lisäjousipatruunan takana olevalla säätölevyllä, joka osaltaan vaikuttaa myös pienempään paineeseen. Jos suurempi paine ei ole kohdallaan, tehtaan ohjeen mukaan lisäjousipatruuna vaihdetaan, tietysti. Se kylläkin aukeaa jengalla ja tulee heti mieleen että prikoillahan sekin säätyy, mutta ehkä on ajateltu että menee jo liian monimutkaiseksi pienelle mielelle koko toimitus, eikä minulla ole ollut tähän koskaan tarvettakaan. Kyllä, homma on työläs, suorastaan tuskastuttava x 6, enkä yhtään ihmettele, että halukkaita tekijöitä on harvassa. Ja vielä, käsikirja kutsuu ensin muodostuvaa pienempää painetta vaiheeksi 2. ja seuraavaa suurempaa painetta vaiheeksi 1., luonnollisesti. Tai sitten se on joku suomennuskukkanen säätämisjärjestyksestä johtuen.

Eli tässä tulee juuri eteen "tein itse, säästin rahaa" työ.

2-jousiset suuttimet toimivat juuri kuten kirjassasi mainitaan:
- korkeampi ruiskutuspaine AUKAISEE suuttimen ja ruiskutuksen loppuessa MATALAMPI paine päästää neulaa hivenen nousemaan, jottei jäännöspaine (ja takasinvirtaus) hyppäytä suuttimen neulaa tuossa korkeammassa paineessa, vaan matalammassa, jolloin "hyppiminen" saadaan eliminoitua ja pakokaasut pysymään puhtaampina (ELI SAVUTTAA VÄHEMMÄN!!!!) Ja maailma pelastuu..

Juuri tuon takia suuttimien korjaus ei oikein tahdo onnistua, koska suuttimen vastakappaleeseen kuluu kolo, ja vastakappale vaihdettaessa tuo paineensäätöjuttu onkin sitten aika "mielenkiintoinen" juttu (tehtaalla ihan pikkuhomma!!!)

Joten lapanen syvälle taskuun ja uudet suuttimet...


Kotelopaineista:
- kannattaa ihan OIKEASTI mitata, ja PYYTÄÄ siltä "kaverilta" joka sitä muutaman kerran on ajanut, antaa varmaankin tiedot ilomielin!
- ei kannata paineita säädellä naputtelemalla, saattaa säätimen jousi naksahtaa poikki ja sitten meneekin "halvat osat" uusiksi. Hommaan saatavissa parilla kympillä ihan oma työkalu, joka menee sen kannassa olevaan uraan ja sitten ruuvista saa käännettyä paineet kohdalleeen!

[pee]

tämmöisenä maallikko sorapihamekaanikkona vaan ihmetyttää, että jos annoskoko on tuplaantunut ja ruokailuaika on sama, onko ihme jos ähkyttää... oliskos se evään tarjoilu hippasen aikaisemmin aloittaen turmion tie ?

eli jos syöttöä on 2 x alkuperäiseen, niin meneekö jälkipoltolle vakion ajoituksin... = oire kuin myöhäisessä...

[-Captain-]

tarkistin nuo paineet tosta oppaasta, 1HD-T 400rpm 2,2-3,1 bar, 1900rpm 8,1-8,4bar ja 2200rpm 9,0 tai vähemmän..

[Daniel]

Alkuperäinen kirjoittaja pee

tämmöisenä maallikko sorapihamekaanikkona vaan ihmetyttää, että jos annoskoko on tuplaantunut ja ruokailuaika on sama, onko ihme jos ähkyttää... oliskos se evään tarjoilu hippasen aikaisemmin aloittaen turmion tie ?

eli jos syöttöä on 2 x alkuperäiseen, niin meneekö jälkipoltolle vakion ajoituksin... = oire kuin myöhäisessä...

Mää ny näistä mitään tiedä mutta remppaajan mukaan tehtaan arvoille ennakko pitäisi laittaa. Eihän tuo nyt paikallaan oleessaan ilman kuormaa kuitenkaan kovin suuria soppamääriä pitäisi tarjoilla. Eiköhän ne tule siellä ahtojen mukana sitten. Pajalta tullessaan pumppu oli käännetty maksimi syötölle ja olenhan minä tuota perussyöttöä siitä vähentänyt.

Pitää kuitenkin kokeilla vielä muuttaa tuota ennakkoa.

Tuo kammiopaineen mittaus olisi varmasti seuraavana listalla. Tehtaan manuallissa paine mitataan tuosta ennakonsäätimen männän laipan tienoilta jollain erikoistyökalulla. Taitaa olla helpompi soveltaa tuohon paluun banjoon josta Timo mainitsi. Vai olisiko vieläkin joku helpompi paikka? Turha sitä on kai kysellä pajalta onko sitä mittailtu vai ei, pitäähän se kuitenkin pitää mitata.

Niin se muisti pettää, ei pitäs koskaan vedellä hatusta, hyvä että Captainil oli kirja kotona... Ja ei tosiaan kannata naputella säätöä jos kerta omistaa säätötyökalun. Kyllä se minustakin kuitenkin ajotuksen puolelle taitaa mennä tuo onkelma.

Tää nyt alkaa olla jo jo vähän OT, mutta en kyllä vieläkään laita kättäni kovin syvälle taskuun omien suuttimien kanssa. Toki uusi on aina uusi, mutta nekin maksaa jotain, eikä ihan vähän ymmärtääkseni. Minun puolesta joku voi vaikka ostaa kokonaan uuden auton jos suuttimet piiputtaa. Mutta, sen takia ne välyksen arvot mitataan heittokellolla jossa on pallomainen mittauspää ettei pienet kolot vaikuta mittaukseen. Jos taas kolot on niin isot että ne alkaa tuohon mittaustapaan vaikuttaa, on osat jo muutenkin tosiaan vaihtokunnossa. Mittaustekniikka on kyllä minulle tuttua niin mekaanisella kuin sähköisellä puolellakin.

Olen kuvitellut, että ns. delivery valve (Toijota ainakin käyttää tätä nimitystä) siellä pumpun ja suuttimelle lähtevän putken vällissä pudottaa paineen putkessa ruiskutuksen jälkeen ja estää jäkivärähtelyn, suuttimen tyypistä riippumatta. Jossain kirjallisuudessakin olen nähnyt niin väitettävän. Minulla oli sivistyksessä aukko.

En tiedä mikä paine siellä koneen käydessä ensin on, tuo selostus perustuu vain suuttimen täysin maallikkona tehtyyn mekaanisen toiminnan havainnointiin tukeutuen korjaamokirjan vaihtelevalla menestyksellä tehtyyn käännöstekstiin, eli kun suuttimen neula nojaa paineettomana vapaasti istukkaansa, siihen vaikuttaa yhden jousen voima, ja kun se paineen vaikutuksesta on liikkunut jonkun aikayksikön jälkeen sen 0,08mm, siihen alkaa vaikuttaa toisenkin jousen voima, niin putkessa vaikuttava paine oletettavasti kasvaa. Niin luulisi äkkiseltään. Neulan ja nesteen hitausvoimat ja nesteenkin vähäinen kokoonpuristuminen noilla paineilla ja paineennousunopeuksilla saattaa arvatenkin muuttaa tilannetta käytännössä. Mutta eihän se muuta miksikään sitä, että ohjeen mukaisesti tehtynä se toimii niinkuin pitääkin, pomppikoon miten pomppii.

Jos auton valmistaja antaa virallisessa merkkikorjaamoilleen tarkoitetussa korjaamokirjassa seikkaperäiset ohjeet suuttimien korjaamiseen, en edelleenkään ymmärrä miksi se ei muka onnistuisi, etenkin kun näin toimien moottorin toiminta on sen jälkeen ollut moitteetonta omien ja muiden korvien, silmien, takapuolen ja A-katsastuksen konenenän puolesta, mitä vielä vaaditaan? Sen tonnin tai kaksi jollekkin työn "virallistamiseksi"?
Jos parin illan työllä säästän tonnin, ilkeän kyllä sanoa kenelle tahansa, että tein itse ja säästin. Kuten sanottu, ymmärrän hyvin, että halukkaita tekijöitä on vähän, työ on kuitenkin suuri ja lisäksi tulee vastuu niiden toimimisesta, en tarkoita ettei niitä osattaisi tehdä.

Riitäköön tuo suuttimista minun osalta, en oikein jaksa uskoa, että tässä tapauksessa ne on syynä kuitenkaan.

Timop

[Daniel]

Jaahas.
Nyt on sitten kammiopaineet mitattu ja ajotusta kokeiltu käännellä molempiin suuntiin.
Paineet oli ok. ehkä hiukan alle ohjearvon, joten nostin niitä hiukan. Ei vaikutusta käyntiin.

Ajotusta aikaistamalla kävi kone jo melko rumasti eikä tuo käynti ainakaan parantunut yhtään. Myöhäisemmälle kun laitoin, niin kone kävi kyllä pehmeämmin mutta sama ravistus jatkui. Kierrosherkkyys parani ehkä hiukan.
Kokeilin vielä laittaa reilusti myöhäiselle, niin johan oli tienoo savun peitossa. ja äänet melko mureat.

Tässäkohdin huomasin, että tuossa moottorissa aina ollut kumea naputus katosi. Tuo naputus oli yksi syy siihen miksi sen alkujaan purin ja vaikka paljon korjattavaa löytyi, niin jatkui sama naputus remontin jälkeen. Luin joltakin Jenkkifoorumilta, että muutkin ovat purkaneet moottoreita löytämättä syytä tuohon naputukseen. Ei tuo moottori näytä hirveän ronkeli olevan tuon ajoituksen suhteen. Hienosti se käynnistyi kaikissa pumpun eri asennoissa ja melkein samalla tavalla kiersi.

Taitaa kuitenkin olla tuo paine homma rajattu nyt pois, eikä tuo mistään ajoituksestakaan ole kiinni. Ellei sitten se ajoittimen mäntä jumíta jostain muusta syystä.

Miten muuten sen kylmäkäynnistymokkula kanssa, kun olen sen kokonaan repinyt mäkeen. Pumpun ennakkohan säädetään moottori lämpimänä, eli sillä muutaman millin palasella siellä mokkulan välissä. Ilman tuota mokkulaa pumppu on ilmeisesti kokoajan "kylmä"? Jostain luin,että sen mokkulan tarkoitus on aikaistaa ennakkoa moottorin ollessa kylmä, eli lämmetessään myöhäistää ennakkoa? Mutta miten sitten pitäisi toimia jos kyseistä kapistusta ei ole. Jääkö tuo pummpu liian aikaiselle mitatessa tuo ennakko sitten normaalisti heittokellolla?

En kuitenkaan usko tuon olevan tämän vian takana, koska ei tuo ravistus muuttunut kääntelemällä ennakkoa.

Täytyy sanoa, että tuo on kyllä surkein ikinä omistamani auto. Ajotunnit suhteessa remonttituneihin on varmaan luokkaa 1:1000 ja euromäärää en uskalla edes ajatella. Tämän piti vielä olla valmiiksi remontoitu vehje

[bj45lava]

Kylmäkäyntimokkula itellä heitetty viripumpusta vittuun kun ei sillä mitään merkitystä käyntiin ollut ja ite lämmitän ton webastolla jokatapauksessa talvella, ja se oli jo niin helvetin kulunutkin, ettei toiminut kunnolla, lj:n palikka on muuten sama ja 300 ajetussa autossa ihan uutta vastaavassa kunnossa, mut en silti vaivautunut sitä laittamaan, käsikaasu ajaa saman asian ja kiekat saa haluamalleen tasolla.

Kylhän toi munkin kone ravistaa jos tyhjäkäynti on liian pieni, mut kun nostaa 600 + kierrokset, niin käy ok.

[Mikki]

Alkuperäinen kirjoittaja Daniel

Kokeilin vielä laittaa reilusti myöhäiselle, niin johan oli tienoo savun peitossa.
Tässäkohdin huomasin, että tuossa moottorissa aina ollut kumea naputus katosi.

Eihän suutinputkia ole vaihdettu??? Jos putki on eri mittainen kuin muut (toleranssi 1/100mm), niin lyhyt putki aiheutta liian aikaisen ruiskutuksen (naputtaa) ja liian pitkä myöhäisen (savuttaa)...

Aikoinaan tuli auto , jossa oli ollut vettä polttonesteen seassa ja siinä ruiskutusputki oli "syöpynyt" (kavitaation takia), jolloin putken reikä oli laajentunut melkein koko matkaltaan ja polttonesteen paine "katosi" tuohon laajentumaan, mutta se taas esiintyi myöhäisenä ruiskutuksena ja savutuksena.

Mutta muuten oireet vain vahvistaa vikaa --> palamishäiriö (todnäk polttonesteen pisarointia), ja kone on rempattu, niin ei jää paljon muuta kuin suutin... Tietenkin kanittava venttiili, mutta ei tekisi tuollaista ongelmaa palamiseen!

Pumppukaan se ei voi olla, koska testipenkissä jumiutuva takaiskuventtiili näkyisi välittömästi määrisä ja tyhjäkäynti "humppaisi", eikä olisi tasainen!!!

[Mikki]

Alkuperäinen kirjoittaja Rekisteröimätön

Niin se muisti pettää, ei pitäs koskaan vedellä hatusta, hyvä että Captainil oli kirja kotona... Ja ei tosiaan kannata naputella säätöä jos kerta omistaa säätötyökalun. Kyllä se minustakin kuitenkin ajotuksen puolelle taitaa mennä tuo onkelma.

Tää nyt alkaa olla jo jo vähän OT, mutta en kyllä vieläkään laita kättäni kovin syvälle taskuun omien suuttimien kanssa. Toki uusi on aina uusi, mutta nekin maksaa jotain, eikä ihan vähän ymmärtääkseni. Minun puolesta joku voi vaikka ostaa kokonaan uuden auton jos suuttimet piiputtaa. Mutta, sen takia ne välyksen arvot mitataan heittokellolla jossa on pallomainen mittauspää ettei pienet kolot vaikuta mittaukseen. Jos taas kolot on niin isot että ne alkaa tuohon mittaustapaan vaikuttaa, on osat jo muutenkin tosiaan vaihtokunnossa. Mittaustekniikka on kyllä minulle tuttua niin mekaanisella kuin sähköisellä puolellakin.

Olen kuvitellut, että ns. delivery valve (Toijota ainakin käyttää tätä nimitystä) siellä pumpun ja suuttimelle lähtevän putken vällissä pudottaa paineen putkessa ruiskutuksen jälkeen ja estää jäkivärähtelyn, suuttimen tyypistä riippumatta. Jossain kirjallisuudessakin olen nähnyt niin väitettävän. Minulla oli sivistyksessä aukko.

En tiedä mikä paine siellä koneen käydessä ensin on, tuo selostus perustuu vain suuttimen täysin maallikkona tehtyyn mekaanisen toiminnan havainnointiin tukeutuen korjaamokirjan vaihtelevalla menestyksellä tehtyyn käännöstekstiin, eli kun suuttimen neula nojaa paineettomana vapaasti istukkaansa, siihen vaikuttaa yhden jousen voima, ja kun se paineen vaikutuksesta on liikkunut jonkun aikayksikön jälkeen sen 0,08mm, siihen alkaa vaikuttaa toisenkin jousen voima, niin putkessa vaikuttava paine oletettavasti kasvaa. Niin luulisi äkkiseltään. Neulan ja nesteen hitausvoimat ja nesteenkin vähäinen kokoonpuristuminen noilla paineilla ja paineennousunopeuksilla saattaa arvatenkin muuttaa tilannetta käytännössä. Mutta eihän se muuta miksikään sitä, että ohjeen mukaisesti tehtynä se toimii niinkuin pitääkin, pomppikoon miten pomppii.

Jos auton valmistaja antaa virallisessa merkkikorjaamoilleen tarkoitetussa korjaamokirjassa seikkaperäiset ohjeet suuttimien korjaamiseen, en edelleenkään ymmärrä miksi se ei muka onnistuisi, etenkin kun näin toimien moottorin toiminta on sen jälkeen ollut moitteetonta omien ja muiden korvien, silmien, takapuolen ja A-katsastuksen konenenän puolesta, mitä vielä vaaditaan? Sen tonnin tai kaksi jollekkin työn "virallistamiseksi"?
Jos parin illan työllä säästän tonnin, ilkeän kyllä sanoa kenelle tahansa, että tein itse ja säästin. Kuten sanottu, ymmärrän hyvin, että halukkaita tekijöitä on vähän, työ on kuitenkin suuri ja lisäksi tulee vastuu niiden toimimisesta, en tarkoita ettei niitä osattaisi tehdä.

Riitäköön tuo suuttimista minun osalta, en oikein jaksa uskoa, että tässä tapauksessa ne on syynä kuitenkaan.

Timop

Niinpä...

Jos ei ole tietoa, niin miksi kuunnella muita???

OT: "Mitäköhän tietoa vailla homot ovat, kun ei "toosa" kiinnosta????"