ruiskutuspumpun sielunelämää selventäkää

[kessu]

kun en haulla löytänyt haluamaani tietoa niin kysyn näin.

1.kun jutuissa puhutaan että "vaihdoin sen ja sen kokoisen nestepään" niin mitä silloin on vaihdettu ja millaiseen pumppuun? (jakaja/rivi) jos on jollain selventävä kuva heittää niin kiitos!

2.onko faktoihin perustuvaa että nuo pumput ovat niin pienillä välyksillä että ne kasataankin naftassa lämpölaajentumien ehkäisemiseksi? näin on väitetty.

kun muuten on tekniikka tuttua ja olen diesel autoja omistanutkin mutta pumpun sisuksiin en ole ikinä mennyt enkä meinaa mennäkään jos ei pakko mutta näihin jos joku voisi vastata.

kiitos jo etukäteen!

[BryGgi]

1. Nestepää tarkoittaa kansankielessä jakajapumpussa sitä mötikkää mistä suutinputket lähtee, ja sen sisällä olevaa mäntää minkä halkaisija on juurikin tuo koko 9/10/11/12
2.Ei se dieselissä kasaaminen liity omasta mielestäni siihen lämpölaajenemiseen, vaan puhtauteen. Ja kyllä, ne välykset ovat niin pieniä että sormista lähtevä rasva/pöly ei niille hyvää tee. Varsinkin jos osat sitten pesee viimeisen päälle liuottimilla ja kuivana kasaa niin tulee nestepäähän herkästi naarmuja yms kun sitä kasaa. Dieseli toimii myös hyvänä voiteluaineena kasausvaiheessa.

Huom nämä kommentit on sitten aivan amatöörin näkökulmasta, johtuen liian uteliaasta mielestä olen näiden kanssa joutunut puuhastelemaan

[pee]

aika hyvä kuvaus jakajapumpusta:

http://www.netikka.net/vepiku/ve-perusteet.htm


etitäänpä vielä samanlainen rivipumpusta:

http://users.metropolia.fi/~jorii/Ve...ivipumppu.html


nestepää = jakajapumppu = 1 kpl hoitaa kaiken

elementit = rivipumppu = yhtä monta kuin sylinterejä, eli jokaiselle suutinlähdölle omansa

[Mikki]

Alkuperäinen kirjoittaja kessu

1.kun jutuissa puhutaan että "vaihdoin sen ja sen kokoisen nestepään" niin mitä silloin on vaihdettu ja millaiseen pumppuun? (jakaja/rivi) jos on jollain selventävä kuva heittää niin kiitos!

Pummpuja tekee eniten Bosch ja siinä "perusmallit" on VE-tyyppi jakajapumpuissa ja rivipumpuista MW, M ja P tyypit. VE pumpussa yksi mäntä hoitaa 3-6 sylinterin polttoaineen ruiskutuksen ja tätä nestepään kokoa vaihtamalla saadaan lisättyä polttonesteen määrää ruiskutusaikaa muuttamatta. Liian pitkä ruiskutushan aiheuttaa savuttamista ja lämpökuormituksen rajua nousua.
Mäntien kokoja löytyy 5mm aina 16mm asti.

Rivipumpuissa jokaiselle sylinterille on oma elementti, jolloin ruiskutusmäärän nostaminen vaatii jokaisen elementin vaihtoa ja säätämistä pumppuun. säätäminen on aikaa vievää puuhaa koska elementit pitää ajoittaa ja tasata erittäin tarkasti ettei moottori saa käyntihäiriötä näistä säätövirheistä. (MikJus:n Räkytäky muuten kuulostaa aivan perseelleen perussäädetyltä pumpulta!!! ). Jos vähääkään käyt kirjastossa, niin kysyppäs kirjaa Bosch:n diesel polttoneste järjestelmistä. Niissä kerrotaan erittäin perusteellisesti ko. laitteiden toiminta ja mekaniikka.

Alkuperäinen kirjoittaja kessu

2.onko faktoihin perustuvaa että nuo pumput ovat niin pienillä välyksillä että ne kasataankin naftassa lämpölaajentumien ehkäisemiseksi? näin on väitetty.

Naftassa kasaamiseen ei ole mitään järkeä, koska käsien uittaminen löpössä/naftassa/koenesteessä ei ole pidemmän päälle terveellistä (en muista mikä aine on, mutta maksaan kertyy ja lopulta tuhoaa sen TAI aiheuttaa maksasyöpää!!! Kuului hommissa käydä 6kk välein verikokeessa "kontrollissa" ...)

Mutta välykset pumpussa on tuhannesosamillin ja 2tuhannesosaa tarkoittaa jotta osa alkaa olla loppuunkulunutta!!! Eli pidät elementin osaa kädessä, niin lämpölaajenemisen takia ei osat enään sovikkaan!!! Ja osien käsittely ilman öljyä aiheuttaa ihosta irtoavan kosteuden takia osien takertumisen yhteen jolloin taas ollaan pilattu osat ja sitämyöden pumppu....

Samat asiat muuten pätee suuttimiin!!!

Mutta rauhallisuudella ja tarkkaavaisella järkkymättömyydellä kasattuna saa nämä tiivisteettömät laitteet kylläkin kasattua ja toimimaan ihan hienosti.

Mutta aikaa ja monia "oheis"tarvikkeita saattaa kulua huomattavan kammoittavia määriä...
Siksihän tämä onkin "vain" harrastamista!

[kessu]

kiitos kaikille innokkaille vastaajille.asia selveni huomattavasti.
tuli jo siihen eniten kiinnostaneeseen asiaan vastaus että miksi noita nestepäitä vaihdellaan.edelleen jos asiaan liittyvää uutta tietoa tai tarkennuksia tulee mieleen niin mielelläni imen tietoa itseeni.

Kiitos!

[Heguli]

Alkuperäinen kirjoittaja Mikki

Naftassa kasaamiseen ei ole mitään järkeä, koska käsien uittaminen löpössä/naftassa/koenesteessä ei ole pidemmän päälle terveellistä (en muista mikä aine on, mutta maksaan kertyy ja lopulta tuhoaa sen TAI aiheuttaa maksasyöpää!!! Kuului hommissa käydä 6kk välein verikokeessa "kontrollissa" ...)

Anteeksi OT mutta tämä on totisinta totta. Sama asia koskee kaikkia öljypohjaisia tuotteita, eli voiteluaineet, öljyt, rasvat, vaseliinit jne. Eli pidetään ne hanskat kädessä aina kun vaan mahdollista.

[temmi_hoo]

Oliko semmosia öljyjä läpäisemättömiä hanskoja jossain kertakäyttöhalvalla?

Normiasennushommissahan ei kaameen montaa minsaa kerrallaan tarvii tota rasvassauimisvaihetta. Dieselpumpuistahan en mitään tiedä, mutta noin muuten jotain vähän koneen korjauksesta.

Estääkö mitkään mekaanisesti kestävät hanskat öljyjen pahuuksien imeytymistä? Kestääkö noi kertakäyttöohuuskalvohanskat nahkahanskojen alla, vai pitääkö vaan hyväksyä että vähän väliä repee?

[Heguli]

Erilaisia hanskoja on tarjolla suunnaton määrä, enkä osaa sanoa mikä niistä on hyvä tai huono. Jokaiseen käyttötarkoitukseen tuntuu löytyvän sopiva hanska. Meillä töissä suojaudutaan epoksilta hanskoilla, joiden hinta on n. 10 e / pari. Ja nuo ovat siis kertakäyttöiset. Ihanan kallista.

Luulisi tuollaisen kertakäyttöhanskan (nitriili tai vinyyli) jotain auttavan, ainakin isoimman osan myrkyistä suodattavan pois. Ja tässäkin asiassa kannattaa käyttää maalaisjärkeä, eli käyttää jonkinlaisia hanskoja, ei liottele käsiä turhaan aineissa, pesee kädet huolellisesti hommien jälkeen jne.

[A-P]

Nyt kun alettiin: mikä on jakaja- ja rivipumppujen ero väännön ja tehon suhteen?
Konemies kehui Caseaan kovin taloudelliseksi ja alhaalta vääntäväksi juurikin tuohon jakajapumppuun vedoten. Konemiesten tarinoita?

Joo, tuli mieleen kun kesän hankinnassani (Toyota 14B) on jakajapumppu.

[Jappi]

Alkuperäinen kirjoittaja A-P

Nyt kun alettiin: mikä on jakaja- ja rivipumppujen ero väännön ja tehon suhteen?
Konemies kehui Caseaan kovin taloudelliseksi ja alhaalta vääntäväksi juurikin tuohon jakajapumppuun vedoten. Konemiesten tarinoita?

Konemiesten horinoita, ei pumpun tyypillä ole merkittävää vaikutusta kulutukseen tai moottorin vääntöominaisuuksiin, ja sen minkä on niin ei ole jakajan eduksi...

[RIPAX]

Taitaa olla suurimpia käytännön eroja et kierros koneissa on jakajaa ja hidas kierroksisissa on riviä. Ja hidas kierroksisesta ei taas saa suuria tehoja,no kaikki taitaa olla käytännössä turbo koneita nykyään ja jos ei oo ni se pumppu ei oo se suurin ongelma. Ja pikkukoneesta ei saa tehoa ilman kierroksia ja iso ei kierroksia kestä,hieman näin kärjistäen. Ei käytännössä ole mitään järkeä vaihtaa rivipumppua jakajaan ku sillon koko koneen luonnetta yritettäisiin muuttaa sellaiseksi jota se ei ole. Ja käytännön merkitys olisi olematon kun se luonne ei juuri pumpun vaihdolla muutu,enemmän on merkitystä sopivalla ahtimella ja porttauksella tms. Molemmilla pumpuilla tosin saa oikealla virityksellä ja kokoonpanolla niin paljon tavaraa koneeseen et paraskaan kone ei sitä kestä vaan sylkee hilut taivaalle,ei se ole pumpusta kiinni. Dieselissä on se hyvä puoli et hyvin tehty pumppu toimii normaali arkiajossakin moitteettomasti ja kun haluaa koko kapasiteetin käyttöön ni senkun lappu lattiaan. Suuritehoisesa koneessa ahdin on kriittisempi,kun pitäs vääntää alhaalta ja tuotto pitäs riittää isoillekin tehoille.

[Marso]

Saattaa mennä hieman ohi, mutta onko kellään tietoa, josko jostain voisi löytää listaa siitä, mitä pumppuja missäkin autossa ollut (valmistajaa, osanumeroa, tyyppiä)?
Itseä kiinnostaisi lj70 -86 pumppu, kun löysin siitä osanumeron (22100-54262), mutta en valmistajaa. Numeron googlauksellakaan en onnistunut selvittämään. Onko ollut kenties useampia (lisenssi)valmistajia, kun mitä vähän löytänyt niin puhetta ollut Dieselkikistä, Nippondensosta, Boschista...

[Jappi]

Läjässä on N-D, osanumerokin viittaa siihen että on alkuperäinen.

Jakajapumpuissa taitaa oikeita lisenssivalmistajia olla vain denso ja kiki. Rivipumpuissa lisäksi tsekkiläinen Motopal. Bosch on se aito ja alkuperäinen.

[Mikki]

Alkuperäinen kirjoittaja Marso

jostain voisi löytää listaa siitä, mitä pumppuja missäkin autossa ollut (valmistajaa, osanumeroa, tyyppiä)?
Itseä kiinnostaisi lj70 -86 pumppu, kun löysin siitä osanumeron (22100-54262), mutta en valmistajaa. Numeron googlauksellakaan en onnistunut selvittämään. Onko ollut kenties useampia (lisenssi)valmistajia, kun mitä vähän löytänyt niin puhetta ollut Dieselkikistä, Nippondensosta, Boschista...

Löytyy varmaankin, mutta lista saattaa olla HIUKKASEN piiiiiiitkä, kun samalle moottorityypille saattaa olla 20 eri pumppu vaihtoehtoa, riippuen toimitusmaasta, ilmastosta, ym. alueellisista ja lainsäädännöllisistä tekijöistä.

Valmistajia ei hirveesti ole:
- Bosch = Diesel-Kiki ja Zexel
- Nippondenso
- Lucas = (Roosamaster, Simss, Rotodiesel ym. "himmeät" merkit)

Muut pikkumerkit on sitte yleensä kopioita näistä päämerkeistä.

[Mikki]

Alkuperäinen kirjoittaja A-P

Nyt kun alettiin: mikä on jakaja- ja rivipumppujen ero väännön ja tehon suhteen?
Konemies kehui Caseaan kovin taloudelliseksi ja alhaalta vääntäväksi juurikin tuohon jakajapumppuun vedoten. Konemiesten tarinoita?

Joo, tuli mieleen kun kesän hankinnassani (Toyota 14B) on jakajapumppu.

Jakajapumppu = halpa eli massatuotanto tavaraa, eikä kovin kestävä. ERITTÄIN arka vedelle ja muille öljypohjattomille nesteille. Rikkoutuessaan leikki lakkaa siihen paikkaan, eli virittämällä kotiin harvoin onnistuu...

Rivipumppu = KALLIS mutta kestävä. Sietää vettä ja kovaakin käsittelyä, mutta korjaukset AINA ihanan kalliita. Vaatii voimaa huomattavan paljon enemmän kuin jakajapumppu ja onkin yleensä irrallinen yksikkö moottorin kupeessa. Rikkoutuessaan saadaan yleensä tekohengitettyä hetkellisesti kuntoon

Polttoaineen kulutushan on sitten suoraan kuskin kaasujalasta kiinni, mutta suurimpia eroja saavutetaan pumppuun asennetun säätimen avulla. Normaali P-sarjan rivipumppu on kasattu RSV tai RSQ säätimellä, kun sama moottori "veneversiona" jollakin erittäin yksinkertaisella säätimellä saattaa kuluttaa 5-10l/h enemmän polttonestettä aivan samoilla tehosäädöillä. Ero on vain siinä, jotta venesäädin painaa kaasun AINA maksimiin kiihdyttäessä kun ajoneuvomoottori vastaa vain osakaasulla!!! Eli erot pumpuissa on mitä yleisimmin säätimissä olevia eroja!

Ja eikös kaikki hevosmiehet muuttunu konemiehiksi???

[RIPAX]

Viitaten jakajapumppujen kestävyyteen ni Toyotissa ne kestää enemmän ku muu kone kilometrejä ja vettäkin enempi ku muu kone. Äärettömän harvoin on jakajapumpuissa ollu mitään vikaa. En itseasiassa tiedä yhtään tapausta et olis hajonnu,tiivisteitä menee vanhemmiten,ei tosin aina. Kaasuakselin tiiviste vuotaa joskus,silloinkin kilsoja 400tkm. hujakoilla. Ja uudemmissa tehokkaammissa on aina ollu jakajapumppu.

[Jappi]

Alkuperäinen kirjoittaja RIPAX

Viitaten jakajapumppujen kestävyyteen ni Toyotissa ne kestää enemmän ku muu kone kilometrejä ja vettäkin enempi ku muu kone. Äärettömän harvoin on jakajapumpuissa ollu mitään vikaa. En itseasiassa tiedä yhtään tapausta et olis hajonnu,tiivisteitä menee vanhemmiten,ei tosin aina. Kaasuakselin tiiviste vuotaa joskus,silloinkin kilsoja 400tkm. hujakoilla. Ja uudemmissa tehokkaammissa on aina ollu jakajapumppu.

No eipä noissa hj-bj linjan rivipumpuissakaan ole vikoja juuri ollut, ja niillä on monellakin paukutettu yli 800tkm. Mitä nyt säätimen 30v vanha nahkakalvo repeää.

Uudemmissa on jakajapumppu kustannussyistä. Tosin uusissahan ei ole enää sitäkään...

[Kala92]

Hei hieman aihetta sivuten. GR:stä pumpun ajotus katsottu kondikseen joku aika sitten hihnan vaihdon yhteydessä. No nyt oli sitten tarvis hieman ennakkoa aikaistaa. Käänsin pumppua arviolta puoli senttiä lohkoa kohti. Kokeilin käyntiin ja auto kävi normaalisti. Ajossa tehot oli hieman hävinnyt. Totesin et vikaan meni ja käänsin takaisin alkuperäiseen asentoon.(heittokelloa ei ollut nyt tähän hommaan saatavilla) Auto toimi normaalisti taas. Eli muistanko väärin tuon säädön? Menikö se aikasempaan kun pumppua käännettiin pois päin lohkosta?

[BryGgi]

aikaisemmalle menee silloin kun puymppua käännetään vastakkaiseen suuntaan kuin konepyörii, eli jos pumppu koneen vasemmassa reunassa niin sitä käännetään oikealle lohkoon päin. Takaa katsottuna kuten autoja katsotaan.

[Kala92]

Alkuperäinen kirjoittaja BryGgi

aikaisemmalle menee silloin kun puymppua käännetään vastakkaiseen suuntaan kuin konepyörii, eli jos pumppu koneen vasemmassa reunassa niin sitä käännetään oikealle lohkoon päin. Takaa katsottuna kuten autoja katsotaan.

Joo tämän huomasin kun hain sen heittokellon ja laiton ajoituksen kuntoon. Ihme homma, ajoitus oli ihan ok kuosissa vaikka eilen tuli pumppua käänneltyä miten sattuun