|
Chit-Chat Tämä foorumi on tarkoitettu epämääräiseen jauhamiseen, eikä asian ole pakko liittyä suoraan offroadiin. |
|
|
Työkalut | Etsi tästä viestiketjusta | Näkymä |
#101
|
|||
|
|||
Lainaus:
Eli kai tuon webaston ohjauslogiikka on Fordin keksintöä. Elää omaa elämäänsä ja autosta ei edes pääse seuraamaan moottorin lämpöjä. Viime talvena ja syksyllä poltin kävi 20min joka arkiaamu ja -ip plus 2x 20km ajot sen päälle. Nyt vikakoodi puhaltimesta, vaikka tuntuisi puhaltavan, ainakin savuaa. Se, mikä webastossa eniten tympii on varaosien hinnoittelu autonvalmistajien jälkimarkkinan maksimoimiseksi. Puhallinpaketti 330e, jossa on pakko ostaa ohjainyksikkö mukana ja Volvo vetää vielä päälle 70e softan latauksesta uuteen ohjainyksikköön. Poltinyksikkö 325e ja vaihdossa saa helposti letkuliittimiä ja pako/imuputkia vaihtokuntoon. 70e tai enemmän joka pikku kilke. Toivottavasti webaston valmistus loppuu ja tilalle tulee halpoja ja toimivia lämpöpumppuja. Viimeksi muokannut Toyonder : 01.02.2021 11:43 |
#102
|
||||
|
||||
^Taitaa noissa Volvoissa olla samaan tapaan kytketty kuin saman aikakauden PSA väkkäröissä, eli alavesiletkussa lämpökytkin mikä kertoo Webastolle että olis toive lämmitykselle. Ja tosiaan lähtee aina tulille kun kylmässä auton käynnistää, pätkäajossa tukkii puhaltimen, savuttaa ja lopulta lopettaa toiminnan...
Vallan monesta on katkaistu tuon lämpökytkimen piuha, joihinkin laitettu käyttökatkaisija sen tilalle... Omissa ei onneksi ole noita uusia "tietokoneaikakauden" lämmittimiä, vaan on tullut pysyttyä vanhemmissa krematorioissa. Bensan kanssa vähän vähemmän vaihtoehtoja, paitsi kun mennään tarpeeksi vanhoihin. Rättärin lämmitystä on monet talvet auttaneet Eberin BN-4, muutama Webasto BBW46 on tullut elvytettyä ja laitettua käyttöön, nyt uusin kokeilu on B5W Eberi -jostain Mersusta poispurettu ilmeisesti toimimattomana, ei montaa hetkeä mennyt kun sen sai tekemään bensasta lämpöä, kertaalleen liiankin kanssa kun koekäytössä oli liikaa kuristava pieni kenno ja sitä kautta aivan liian pieni lämmitettävän nesteen määrä... Eiköhän tuo B5W asetu jossain vaiheessa P38 Rangeen, kun keksii minkälaisen telineen sille kehittelee..? Sähkökäyttö olis kyllä toisinaan ihan hyvä ratkaisu tässä omiin nurkkapyörityksiinkin, olisi taas Matkahuollossa sen verran pakettia ettei kävellen taida kulkea, ja matkaa sinne on joku sata metriä niin ihan välttämättä ei bensa-veekasia viitsi tuolle siirtymälle käynnistää. Seriekseen kysely menossa Tragicomissa, saako semmoiseen lisätä sähkökäytön bensapöristimen kaveriksi, ei vastausta ole vielä kuulunut. Tuskin kuuluukaan, ilmeisesti aivan liian vaikea kysymys vastattavaksi..? |
#103
|
|||
|
|||
Nyt on aurinkotouhut siinä vaiheessa, että valoa jo paikoitellen aika hyvin ja yritän saada kaikki paneelit kunnolla lumesta esiin. Niillä kallistetuilla paneeleilla, jotka saanut kohtuupuhtaaksi, koko sarja ei ole vielä saanut tasaista keltaista valoa.
Kaveri tilasi nettikaupasta ilmeisesti Saksasta pari Tigo optimoijaa ja jos ne tulee kohtuullisen ajan kuluessa, saan selville kannattaako koko sarja varustaa sellaisilla. Esim. 24 paneelia pötkönä on senverta pitkä, että helposti osuu varjoja. Katolla on näkynyt ihan hyvin jo keltaista valoa, mutta kattopaneelit olisi tällä lumitilanteella turhat. Netotus etenemässä vissiin itsellä tänä vuonna: https://yle.fi/uutiset/3-11767604 Viimeksi muokannut tekniikkamies : 07.02.2021 19:33 |
#104
|
|||
|
|||
Aina "uutiset" herättää epäilystä asiantuntemuksella, niin kuin nyt!Lainaus:
"""""""""""Tuntinetotus kasvattaa aurinkosähkön säästöjä enimmillään 25 prosentilla – kartta kertoo milloin ja missä""""""""""" Siis tuo "enimmillään 25%" vois olla jopa "arviolta jopa 25%", jos puhutaan sähkön kulutuksen hinnasta normaalille pientuottajalle siis ilman kuukausimaksuja, niin "tyypillisesti" -> siis paljonko aurinkosähkön pientuottaja säästää euroja Ilman Tuntinetotusta/Tuntinetotuksella. Siis tuntinetotus (olenhan käsittänyt oikein?) tarkoittaa sitä, että Osto ja myynti lasketaan tunnin ajalta, ja jos esim. vaihe L1 on syöttänyt 2 kwh verkkoon, ja vaiheet L2 ja L3 on ottanut verkosta molemmat 1 kwh, niin tuntinetotuksella sähkön osto on 0 kwh (alla ilman tuntinetotusta?) Muutama vuosi sitten oli käytössä reaaliaikainen mittaus: (ainakin Oulun energia, mistä asiaa kysyin) Siis Käytännössä: jokaisella kolmella vaiheella reaaliaikanen mittaus: -karrikoitu esimerkki: Aurinkopaneelit tuottaa 3 kw kolmivaihesähköä, siis 1 kw jokaiselle vaiheelle. ja Keittiössä 3 kw kahvinkeitin, mikä on liitetty "normaaliin valovirta pistorasiaan", ja esimerkissä muuta kulutusta ei ole. Sain tuon 1 kw tehon aurinkopaneeleista, ja ostin 2 kw sähköä esim. 10c/kwh; JA samalla myit 2 kw sähköä 2 c/kwh. Ja totuus vielä kauheampi? Pientuottajalla esim. aurinkopaneelit tuottaa 0,5 kw tehon, ja em. 3 kw kahvinkeitin päällä 10 minuuttia, niin jos paneelit tuottaa 3 vaihe tehoa 167w/vaihe, niin 2,833 kw ostoa.... Tuntinetotuksella tuo o,5 kw paneelien tuotto syöttää verkkoon tunnissa saman verran kuin tuo 3 kw otti 10 minuutissa, siis sähkönkulutus on nolla. ! Huomattavasti yksinkertaistettu..... (Harvoin taloudessa on sähköä kuluttamassa vain yksi kahvinkeitin, varsinkaan 3 kw, mutta pääsin pyörittelemään ns. pyöreitä lukuja) |
#105
|
|||
|
|||
Tuo tuntinetotusyhtälö lyö kyllä vielä reippaasti aurinkosähköntuottajaa.
Kesällä kun aurinkosähköä saa tuotettua niin kulutus on pientä, eli verkkoon menee halvalla sähköä. Talvella pimeässä ja kylmässä kun on kulutusta, niin ei ole aurinkoa ja sähköä ostetaan verkosta kalliilla. Energiavirasto "valvoo" sähkönsiirtoyhtiöitä, joiden lobbaus toimii hienosti poliitikkojenkin suuntaan. Tanskalaiset ovat osanneet pitää aurinkosähköntuottajankin puolta. Siellä oli ainakin pari vuotta sitten, kun paikallisten kanssa aiheesta keskustelin, käytössä vuosinetotus, eli vuoden lopussa maksetaan siitä, mitä on enemmän ostettu kuin myyty. |
#106
|
|||
|
|||
Netotus on yksi tervetullut parannus. Sekin on tässä parantumassa, että siinä missä ennen oli vaikka 250 wattista paneelia, rupeaa olemaan 400 wattista. Jos vauhtoehtona on itse asentaminen, kaupallinen firma olis laittanut ehkä 20 paneelia ja itse voi laittaa vaikka 40 tai lisää kaupalliseen asennukseen täydentävän sarjan.
Pörssisähkö varteenotettavampi vaihtoehto jos aurinkosähkö syö kallista aikaa. Näimpä netissä yhdistelmäpaneelejakin, joissa sähkö ja vesikierto. Tuuminut onko varteenotettava mitoitustapa pyrkiä siihen, että verkkoinvertterissä näkyisi yhtä paljon kilowattituntia mitä kiinteistö on ostanut ennen aurinkosysteemiä. Silloin on varaa ammentaa sähköä uusiin käyttötarkoituksiin. Ps: puhelimella meinaa kirjoittaa jostain syystä kiliwattituntia... Viimeksi muokannut tekniikkamies : 08.02.2021 13:08 |
#107
|
|||
|
|||
Ennen oli kaikki paremmin; myös tämä netotus. Jos mittariin syötti tehoa enemmän kuin siitä otti, mittari pyöri väärään suuntaan ja kWh-lukema pieneni.
Jos siihen syötti tehoa jonkin verran, tahti hidastui sen verran, mitä tehoa syötti. Nyt kun on väännetty kohta 15 vuotta ja syöty kampaviineriä, niin jopa uusi, kallis ja älykäs mittari on saatu tekemään sama. |
#108
|
|||
|
|||
Kuulostaa uskomattomalta.....Lainaus:
|
#109
|
||||
|
||||
Jostain luin, että tuo tunti netotus olisi siirtymässä vielä tiuhempaan 15 minuutin sykleihin.
Parempi olisi pidempi aika väli, vuosi olisi hyvä, mutta senhän tietää, ettei Suomessa sellaista voi. Olisi edes päivä tai kuukausi, netotuksen laskenta väli, niin saisi paremmin tasattua ostot ja myynnit. Itsellä ei vielä paneeleja, mutta vuosi sitten kävi 3 eri kauppiasta kertomassa ja tarjoamassa. Huomasi hyvin että jokaisella oli vähän erilainen myynti taktiikka ja erilaiset selvitys tavat järjestelmän koon laskemiseen ja kannattavuutteen, takaisin maksu aikaan, jne. Ja hinnoissa isoja eroja. Pari myyjä lähti siitä ajatuksesta, että järjestelmä mitoitetaan "pieneksi", kaikki tuotto jää omaan käyttöön, jolloin mitään ei myydä yhtiölle ja tuotto on suoraa säästöä... Mehän emme olleet edes ajatelleet paneeleja, mutta kun kaveri halusi tulla käymään tekeen tarjous, niin mikäs siinnä. "Diipa, daapa, koijari huijari". Hänen tarjous oli 10 panelia, 300 w/kpl, 16 000 e. Sitten pyysimme meidän verkkoyhtiön oma edustaja. Tarjous olis 20 paneelia, 275 w/kpl, 14 000 e. Sain suosituksen ottaa erääseen kolmanteen myyjään yhteyttä. Hän kertoi paljon laajemmin aurinkopaneeli järjestelmiin liittyen ja hyvää knoppi tietoa. Ajatus oli hänellä, että mahdollisimman iso, myydään ylimenevä verkkoon. 36 paneelia, 275 w/kpl, 17 000 e. Vuosi kulutus on n. 17 000 kWh. Aumakatto rakenne. Kaakkoon päin saisi 12 paneelia aamupäivä aurinkoon ja lounaaseen päin 24 panelia iltapäivälle, jos ottaisi koko katto hyödyn. Eli tuo 36 kpl. Itse kun asentelisi, ja joku puoli tuttu sähkömies kytkisi. Ja vieläpä myisi paneelit ja invertterin tukku hintaan, niin saisi järjestelmän hankinta hinnan melko alas. Missä se järkevyys menee paneelien määrässä? Myös iso invertteri, hyötysuhde hivenen huonompi kuin pienempien, ja käyttöikä kun tulee täyteen, niin iso invertteri on kalliimpi uusia. Paneelithan on nykyään melko halpoja, joka hetki hinnat tulee alaspäin.
__________________
http://s1269.photobucket.com/user/Je...?sort=2&page=0 |
#110
|
|||
|
|||
Pienillä paneelimäärillä lähdin liikkeelle vesivaraajatouhussa, josta aiemmin kirjoitin. Sähkön monipuolisemman hyödyntämisen takia piti ottaa verkkoinvertteri ja koska siinä tarvi luvan verkkoyhtiöltä, tarvitsi urakoitsijan laittamaan sen. Tuli Fronius Symo 15.0-3-M.
Paneelien fyysinen asentaminen on yllättävän vaikeaa varsinkaan jos ei ole varannut budjettia hienoihin kiinnitystarvikkeisiin. Vieläkin mietityttää jos menee katolle asentamaan, kuinka raju tuenta on tarpeen lumikuorman takia. Tuuminut jos tyytyisi asentamaan vaan harjalle ja silloin pystyisi tekemään tehokkaan kallistuksen. Toinen mieluisa paikka on tasakatto. Yksi varteenotettava mitoitusvaihtoehto on mitoittaa aamu- ja iltapäivä oman kulutuksen pienentämiseen ja parhaimpaan tuottoaikaan myymismitoitus. Esim. tänään sähkön hintapiikit on klo 9 ja 19 aikaan. Puhelimella kannattaa kuvata tarpeeksi kuvia, joissa näkyy varjot. Kuviin voi vaikka piirtää ensin paneelistot. Esim. 12 paneelilla voi tähdä harjoittelusysteemin vaikka vesivaraajaan. Katolle ei ole kiva mennä harjoittelemaan. Isossa systeemissä haasteena löytää tarpeeksi paljon tasaisesti valaistua tilaa, jossa ei ongelmia ottaa paneelikäyttöön. Jos tilanne olisi kuin monen maatilan talouskeskuksessa, valoisaa tilaa esim. pellon reunassa on hyvin, ostaisin ehkä joku 80 paneelia ja tekisin niistä 4 kpl 20 paneelin sarjoja. Vaikka ne olisi 150 euron hintaisia paneeleita, tähän menisi vasta 12 000 euroa. Jos haluaa harjoitella 8 kpl 100 euron paneeleita pääsee tekemään vesivaraajakytkennän. Ehkä 1000 euroa menee kokemuksen hankkimiseen. Kokemusta saa myös mökkisysteemillä. Victronin säätimistä näki kännykällä miten oli milloinkin watteja. Näyttäisin vihreää valoa hankkeelle jos tarpeeksi valoisaa tilaa on käytössä tai valoa helppo järjestää lisää. Kauhean kuumasti porottavassa pihassa ei kiva olla, mutta jos sopiva paikka on olemassa, siitä on hyvä lähteä liikkeelle. |
#111
|
|||
|
|||
Minä laittaisin harjalle, jos olisin nyt asentamassa. Kolme syytä:
1) Lappeella oleva paneeli voi toimia lumiesteenä, mikä heikentää tehoja (lunta on paneelin päällä enemmän ja pidempään). Lisäksi paneelin ja katon väliin voi sulaa ja jäätyä uudestaan lunta/vettä/jäätä, joka tunkkaa paneelia irti. 2) Mitä korkeammalla, sen parempi. Naapurit, puut, mäet ja muut tekevät yllättävän pitkiä varjoja syksystä alkukevääseen. Korkealla oleva paneeli saa tuollaisissa olosuhteissa huomattavasti enemmän valoa. 3) Säätö on vapaata. Paneelit kannattaa kääntää pystyyn talveksi, niin ottavat jonkin verran virtaa matalalta paistavasta auringosta, ja toisaalta eivät huurru tai peity lumeen niin helposti. Haittapuolena sitten suurempi tuulikuorma. Sitä vastaan voi kyllä suojautua kun tekee riittävän jykevät kiinnitykset. |
#112
|
|||
|
|||
Lainaus:
Itse tein aaltopeltikatolle painekyllästetystä puusta ja sinkityistä reikäleveistä viritelmän, johon saa aamuaurinkoon kaksi paneelia. Oli ikävää hommaa. Harjoitusmielessä voisi kokeilla neljä paneelia etelään harjalle. Lamppu ei kunnolla syty mitä tarvikkeita todella tarvii. |
#113
|
|||
|
|||
Nyt pakkasilla on paneelin kuormitettava jännitetaso jonkin verran korkeampi kuin kesällä. Jos vaan paistetta riittää, paneelit on tarpeksi pystyssä, eikä ole lunta paneelien päällä, niin alkaa tuottaa sähköä jo ihan kohtuullisesti.
__________________
Jukka |
#114
|
|||
|
|||
Lainaus:
Paneelien kallistuksesta kokemuksena, että jos lumet haluaa pois, on kallistusta oltava ja paneeleiden alla lumelle tilaa. Vähän kallistetuilla paneeleilla oli hyvä puoli toiminta pilvisellä, mutta valoisalla ilmalla. Räystään alla taas lähes pystyssä lumi pysyy pois, mutta räystäs tuppaa varjostamaan. Lumen poistoon ei ole oikein kätevää konstia vielä keksinyt. Kokeilisin paineilmapuhallusta jos siinä ei olisi meluongelmaa: https://youtu.be/ih9cjeCALy4 Painepesussa taas on liian kova lämpövaihtelu haasteena. Ehkä putsausongelman takia siirryttävä suurempaan kallistukseen. |
#115
|
|||
|
|||
Itsellä lapeasennus ja paneelit paksun hangen alla... Nyt lopputalvesta, kun sähköä oikeasti tarvitsisi, tulisi lisätehoja alhaisen lämpötilan lisäksi siitäkin, kun valo heijastuu hangesta.
Vuosituotto on toki lapeasennuksella parempi, mutta kesällä sitä virtaa tulee muutenkin liian kanssa. Enemmän kaipailisi ilta-aamu-tehoja, pidemmälle syksyyn ja aikaisemmin keväällä. No, kuukauden päästä arskalla on sen verran tehoja, että lumi sulaa heti jos paistaa. |
#116
|
|||
|
|||
Kävin viikonloppuna harjaamassa kesämökin paneelit (rannassa 2x280 W). Edelliset lumet oli liukuneet järveen suojasään aikana, mutta uutta pakkaslunta oli taas 10 cm päällä. Paneelit on noin 45 asteen kulmassa.
Victron Energyn MPPT-säätimen tilastotiedoista näkyy, miten harjaaminen vaikutti. Aurinkoa oli ollut aiemminkin, mutta teho on jäänyt kovin vaatimattomaksi. Kuvan taulukossa lumityöt on tehty punaisen viivan kohdalla. Säädin tilastoi tiedot kuukauden ajalta, mutta otin kuvaan mukaan nyt vain pari viikkoa. Normaalisti tuolla olevan akuston ylläpito tarvitsee vuorokaudessa noin 10 Wh energiaa. Talvisin on aina paljon ihan nollapäiviä, kun on lumi päällä ja aurinko pilvessä. 10 cm pakkaslumen läpi aurinko sai sentään 3 W sähkötehon aikaan. Akusto pysyy tällä kuitenkin kunnossa. Kuormaa tuolla ei ole kuin säädin ja akuston ylläpito. Eilen 16.2. kävin taas paikalla ja laitoin kokeeksi päälle kaikki valot ja muut kuormat, mitä siellä oli. Kuorman lisääntyessä paneelin kuormitusteho kasvoi aina sitä mukaa, kun valoja ym. sytytin. En löytänyt enempää kuormia, mitä laittaa päälle. Rinnan kytkettyjen paneelien kuormitettu jännitetaso on kesällä 32-33 voltin välillä. Nyt pakkasilla näkyy jännite olleen liki 40 volttia. 13.2. esiintynyt korkea 16 V akuston jännite johtuu säätimen ajoittain tekemästä "equalization charge"-vaiheesta, jossa jännite nostetaan vähäksi aikaa korkeammalle. Se on säädetty tapahtumaan muistaakseni kahden viikon välein. Nyt pakkasilla latausjännite on korkeampi kuin kesällä. Edit: ei 180 vaan 280 W paneeleita ne on, siis 560 W yhteensä
__________________
Jukka Viimeksi muokannut JiiPee : 17.02.2021 14:17 |
#117
|
|||
|
|||
Lainaus:
Tällä systeemillä pystyisi tekemään sarjan, jossa huomioitua iltaa tai aamua myös. Jottei kulut kasva liikaa, yritän pärjätä toisessa invertterin MPPT:essä ilman paneelikohtaisia optimoijia. |
#118
|
|||
|
|||
Lainaus:
Olen tutkinut tänään tasavirran ottamista sarjasta jostain kohtaa, voiko osan virrasta ohjata suoraan vastuksille vaikka optimoijia käyttäen. Tosiaan pörssisähkö kalleinta aamulla ja illalla. Saas nähdä saako tänä vuonna laajennettua hyvän tehon aikaa. |
#119
|
|||
|
|||
Juurikin ihan näillä näppäimillä siirrytään milliwateista kilowatteihin. Oli jo aikakin, stana...
|
#120
|
|||
|
|||
Lainaus:
Siitä on positiivista kokemusta, että kaksi eri sarjaa aamuisempi meni viimevuonna huonolle teholle joskus n. klo 17. Ehkä 9 ja 18 väliin voisi yrittää hyvää tehoa koska pörssisähkössä aamu ja iltapiikit. Jos ei pörssisähköä, ehkä pelkkä parhaan tuotannon suuntaus riittää. |
#121
|
||||
|
||||
"Jos puolet Saharan autiomaan pinta-alasta peitettäisiin aurinkokennoilla, ilmasto lämpenisi maailmanlaajuisesti noin 0,4 astetta. Lisäksi Amazonin sademetsä kuivuisi selvästi nykyisestä. Lämpeneminen olisi suurinta Saharan itsensä alueella (2,5 °C), mutta seuraavaksi suurinta pohjoisilla napa-alueilla."
https://www.tekniikkatalous.fi/uutis...nt=ohjausboksi
__________________
On epäoptimaalista yrittää elää optimaalisesti epäoptimaalisessa maailmassa. |
#122
|
|||
|
|||
Lainaus:
Silloin ei olekaan enää ihan selvää, kannattaako maan olla musta vai valkoinen. Jos maan tai veden päällä on lumihanki, lämpöä ei pääsekään pakenemaan niin paljon avaruuteen, mistä kertoo myös pienempi roudansyvyys maalla ja ohuempi jääpeite järvessä. Ilmasto siis viilenisi eniten silloin, jos täällä vesistöt olisivat sulia tai pelkän jään peittämiä, ja maa lumeton. Saharassa taas tasapaino on toisinpäin, eli sinne tulee auringosta enemmän lämpöä kuin mitä maasta karkaa. |
#123
|
|||
|
|||
Lainaus:
Tuntuisi järkevältä laittaa samaan verkkoon maantieteellisesti riittävän laajalle näitä erilaisia epätasaisia tuontantomuotoja niin, että ne täydentää toisiaan. Fingridistä katsoen Suomessa aurinkotouhut on vielä pientä puuhastelua. Tuulivoimassa näyttäisi olevan yllättävänkin hyvin tuotantoa. https://www.fingrid.fi/sahkomarkkina...estelman-tila/ https://www.fingrid.fi/sahkomarkkina.../aurinkovoima/ |
#124
|
|||
|
|||
Muuten homma rokkaa jo itsellä maaliskuun loppupuolella kohtuudella 32 paneelia kytkettynä, mutta hyvän tuoton aika saisi olla laajempi. Ihan optimaalisesti valo ei vielä ole osunut kaikkiin paneeleihin kerralla,, eikä suuntaus optimaalinen, mutta yli 5 kilowatin on jo teho hetkellisesti käynyt.
Puolipilvisellä pelaa hyvin - pilvet tekevät paneelisarjoihin tulevasta valosta tasaisemman ja syö silloin pörssisähkön kallista osuutta. Tällä hetkellä käsitykseni on sellainen, että jos on valittu pörssisähkö, invertteriin kannattaa laittaa 2 sarjaa, joissa on otettu huomioon ajankohtia n. klo 9 aamulla ja ehkä jopa 19 illalla, mutta vain siinä tapauksessa, että näihin aikoihin suoraa valoa tulee johonkin kohtaan riittävällä tavalla. Nykyisin on saatavilla paneeleita, joissa suurempi jännite, joten 2 kpl tuhannen voltin sarjoja tulee helposti täyteen. Jos vaihenetotus jatkossa muutta tilannetta edullisemmaksi, voi olla niin, että 40 paneelilla olisi jo aika hyvä järjestelmä. Mikäli sähköauton lataus tai iso varaaja olisi mukana, ehkä 60 paneelia. Toki on hyvä muistaa, että vielä jokin aika sitten paneelit oli 250 watin luokkaa, kun ne voi lähiaikoina olla fyysisesti suurempia ja 500 wattisia. Maatilalla 63 ampeerin liittymällä kehittelyyn olisi selvästi paremmat edellytykset kuin itsellä nyt. Maatilalla voisi hyödyntää energiainvestointitukea. |
#125
|
|||
|
|||
Aikalailla nupit kaakossa puhaltaa järjestelmä; kirkas auringonpaiste ja valkoinen hanki. Pakkanen vielä lisää tehoa kun hyötysuhde paranee lämpötilan alentuessa.
Eli nyt ei ole enää kuin neljä ongelmaa: marras-, joulu-, tammi- ja helmikuu. Samat ongelmat taitavat kummitella monessa muussakin asiassa. |
|
Käyttäjiä lukemassa tätä viestiketjua: 1 (0 jäsentä and 1 vierasta) | |
|
Samanlaisia viestiketjuja | ||||
Viestiketju | Aloittaja | Foorumi | Vastauksia | Viimeisin viesti |
Aurinkosähkö tietäjiä? | SptV | Chit-Chat | 45 | 28.08.2018 14:22 |
kellojen siirron ihanuus | 0ltzi | Chit-Chat | 46 | 07.07.2018 12:51 |
Ulkona huoltamisen ihanuus | GeneralJ | Tekniikka & Jutustelu | 31 | 07.12.2015 00:11 |
Forum-keskustelun ihanuus | petris | This And That | 1 | 11.03.2003 15:27 |