Sähkökulkineiden ihanuus & aurinkosähkö.

[jli]

Ennen oli kaikki paremmin; myös tämä netotus. Jos mittariin syötti tehoa enemmän kuin siitä otti, mittari pyöri väärään suuntaan ja kWh-lukema pieneni.

Jos siihen syötti tehoa jonkin verran, tahti hidastui sen verran, mitä tehoa syötti.

Nyt kun on väännetty kohta 15 vuotta ja syöty kampaviineriä, niin jopa uusi, kallis ja älykäs mittari on saatu tekemään sama.

[BJ-40/76]

Alkuperäinen kirjoittaja jli

Ennen oli kaikki paremmin; myös tämä netotus. Jos mittariin syötti tehoa enemmän kuin siitä otti, mittari pyöri väärään suuntaan ja kWh-lukema pieneni.

Jos siihen syötti tehoa jonkin verran, tahti hidastui sen verran, mitä tehoa syötti.

Nyt kun on väännetty kohta 15 vuotta ja syöty kampaviineriä, niin jopa uusi, kallis ja älykäs mittari on saatu tekemään sama.

Jo noissa Wanhoissa "alumiinikiekko" mittareissa oli (ainakin osassa-) takaisinpäin pyörimisen esto.

[Jeep-Ukko]

Jostain luin, että tuo tunti netotus olisi siirtymässä vielä tiuhempaan 15 minuutin sykleihin.

Parempi olisi pidempi aika väli, vuosi olisi hyvä, mutta senhän tietää, ettei Suomessa sellaista voi.
Olisi edes päivä tai kuukausi, netotuksen laskenta väli, niin saisi paremmin tasattua ostot ja myynnit.


Itsellä ei vielä paneeleja, mutta vuosi sitten kävi 3 eri kauppiasta kertomassa ja tarjoamassa. Huomasi hyvin että jokaisella oli vähän erilainen myynti taktiikka ja erilaiset selvitys tavat järjestelmän koon laskemiseen ja kannattavuutteen, takaisin maksu aikaan, jne. Ja hinnoissa isoja eroja.

Pari myyjä lähti siitä ajatuksesta, että järjestelmä mitoitetaan "pieneksi", kaikki tuotto jää omaan käyttöön, jolloin mitään ei myydä yhtiölle ja tuotto on suoraa säästöä...
Mehän emme olleet edes ajatelleet paneeleja, mutta kun kaveri halusi tulla käymään tekeen tarjous, niin mikäs siinnä.
"Diipa, daapa, koijari huijari".
Hänen tarjous oli 10 panelia, 300 w/kpl, 16 000 e.

Sitten pyysimme meidän verkkoyhtiön oma edustaja.
Tarjous olis 20 paneelia, 275 w/kpl, 14 000 e.

Sain suosituksen ottaa erääseen kolmanteen myyjään yhteyttä.
Hän kertoi paljon laajemmin aurinkopaneeli järjestelmiin liittyen ja hyvää knoppi tietoa. Ajatus oli hänellä, että mahdollisimman iso, myydään ylimenevä verkkoon.
36 paneelia, 275 w/kpl, 17 000 e.



Vuosi kulutus on n. 17 000 kWh.
Aumakatto rakenne. Kaakkoon päin saisi 12 paneelia aamupäivä aurinkoon ja lounaaseen päin 24 panelia iltapäivälle, jos ottaisi koko katto hyödyn. Eli tuo 36 kpl.
Itse kun asentelisi, ja joku puoli tuttu sähkömies kytkisi. Ja vieläpä myisi paneelit ja invertterin tukku hintaan, niin saisi järjestelmän hankinta hinnan melko alas.
Missä se järkevyys menee paneelien määrässä?
Myös iso invertteri, hyötysuhde hivenen huonompi kuin pienempien, ja käyttöikä kun tulee täyteen, niin iso invertteri on kalliimpi uusia.
Paneelithan on nykyään melko halpoja, joka hetki hinnat tulee alaspäin.

[tekniikkamies]

Pienillä paneelimäärillä lähdin liikkeelle vesivaraajatouhussa, josta aiemmin kirjoitin. Sähkön monipuolisemman hyödyntämisen takia piti ottaa verkkoinvertteri ja koska siinä tarvi luvan verkkoyhtiöltä, tarvitsi urakoitsijan laittamaan sen. Tuli Fronius Symo 15.0-3-M.

Paneelien fyysinen asentaminen on yllättävän vaikeaa varsinkaan jos ei ole varannut budjettia hienoihin kiinnitystarvikkeisiin. Vieläkin mietityttää jos menee katolle asentamaan, kuinka raju tuenta on tarpeen lumikuorman takia. Tuuminut jos tyytyisi asentamaan vaan harjalle ja silloin pystyisi tekemään tehokkaan kallistuksen. Toinen mieluisa paikka on tasakatto.

Yksi varteenotettava mitoitusvaihtoehto on mitoittaa aamu- ja iltapäivä oman kulutuksen pienentämiseen ja parhaimpaan tuottoaikaan myymismitoitus. Esim. tänään sähkön hintapiikit on klo 9 ja 19 aikaan.

Puhelimella kannattaa kuvata tarpeeksi kuvia, joissa näkyy varjot. Kuviin voi vaikka piirtää ensin paneelistot.

Esim. 12 paneelilla voi tähdä harjoittelusysteemin vaikka vesivaraajaan. Katolle ei ole kiva mennä harjoittelemaan. Isossa systeemissä haasteena löytää tarpeeksi paljon tasaisesti valaistua tilaa, jossa ei ongelmia ottaa paneelikäyttöön.

Jos tilanne olisi kuin monen maatilan talouskeskuksessa, valoisaa tilaa esim. pellon reunassa on hyvin, ostaisin ehkä joku 80 paneelia ja tekisin niistä 4 kpl 20 paneelin sarjoja. Vaikka ne olisi 150 euron hintaisia paneeleita, tähän menisi vasta 12 000 euroa.

Jos haluaa harjoitella 8 kpl 100 euron paneeleita pääsee tekemään vesivaraajakytkennän. Ehkä 1000 euroa menee kokemuksen hankkimiseen. Kokemusta saa myös mökkisysteemillä. Victronin säätimistä näki kännykällä miten oli milloinkin watteja.

Näyttäisin vihreää valoa hankkeelle jos tarpeeksi valoisaa tilaa on käytössä tai valoa helppo järjestää lisää. Kauhean kuumasti porottavassa pihassa ei kiva olla, mutta jos sopiva paikka on olemassa, siitä on hyvä lähteä liikkeelle.

[jli]

Minä laittaisin harjalle, jos olisin nyt asentamassa. Kolme syytä:

1) Lappeella oleva paneeli voi toimia lumiesteenä, mikä heikentää tehoja (lunta on paneelin päällä enemmän ja pidempään). Lisäksi paneelin ja katon väliin voi sulaa ja jäätyä uudestaan lunta/vettä/jäätä, joka tunkkaa paneelia irti.

2) Mitä korkeammalla, sen parempi. Naapurit, puut, mäet ja muut tekevät yllättävän pitkiä varjoja syksystä alkukevääseen. Korkealla oleva paneeli saa tuollaisissa olosuhteissa huomattavasti enemmän valoa.

3) Säätö on vapaata. Paneelit kannattaa kääntää pystyyn talveksi, niin ottavat jonkin verran virtaa matalalta paistavasta auringosta, ja toisaalta eivät huurru tai peity lumeen niin helposti.

Haittapuolena sitten suurempi tuulikuorma. Sitä vastaan voi kyllä suojautua kun tekee riittävän jykevät kiinnitykset.

[tekniikkamies]

Alkuperäinen kirjoittaja jli

Minä laittaisin harjalle, jos olisin nyt asentamassa. Kolme syytä:

1) Lappeella oleva paneeli voi toimia lumiesteenä, mikä heikentää tehoja (lunta on paneelin päällä enemmän ja pidempään). Lisäksi paneelin ja katon väliin voi sulaa ja jäätyä uudestaan lunta/vettä/jäätä, joka tunkkaa paneelia irti.

2) Mitä korkeammalla, sen parempi. Naapurit, puut, mäet ja muut tekevät yllättävän pitkiä varjoja syksystä alkukevääseen. Korkealla oleva paneeli saa tuollaisissa olosuhteissa huomattavasti enemmän valoa.

3) Säätö on vapaata. Paneelit kannattaa kääntää pystyyn talveksi, niin ottavat jonkin verran virtaa matalalta paistavasta auringosta, ja toisaalta eivät huurru tai peity lumeen niin helposti.

Haittapuolena sitten suurempi tuulikuorma. Sitä vastaan voi kyllä suojautua kun tekee riittävän jykevät kiinnitykset.

Tässä vois olla jonkinlaisen yhteisen mietinnän paikka miten käytännössä toimitaan harjalle asentaessa, mitä nippeleitä pitää olla ettei katto ruostu tai vuoda.

Itse tein aaltopeltikatolle painekyllästetystä puusta ja sinkityistä reikäleveistä viritelmän, johon saa aamuaurinkoon kaksi paneelia. Oli ikävää hommaa.

Harjoitusmielessä voisi kokeilla neljä paneelia etelään harjalle. Lamppu ei kunnolla syty mitä tarvikkeita todella tarvii.

[JiiPee]

Nyt pakkasilla on paneelin kuormitettava jännitetaso jonkin verran korkeampi kuin kesällä. Jos vaan paistetta riittää, paneelit on tarpeksi pystyssä, eikä ole lunta paneelien päällä, niin alkaa tuottaa sähköä jo ihan kohtuullisesti.