Suzuki-tarinoita: SJ413i Rassailua

[Säätäjä_setä]

Kiitoksia kaikille kannustavista kommenteista. Kaikkiaan tämä ollut ja tietenkin on edelleen hauska isä-poika vai pitäisikö jo sanoa poika-isä projekti. Päästy molemmat toteuttamaan visioitamme. Itseä autoelektroniikka on aina kiinnostanut. Kiva tehdä myös käytännössä hyödyllisiä laitteita. Vaikka sytytyksen varsinainen säätö on vielä kesken voi jo parin viikon ajoilla todeta, että vehkeet pelaa ja kone käy tasaisemmin. Eri topikissa kyselinkin löytyisikö tältä listalta tuuning asiantuntemusta sytkätaulukon hienosäätöön. Eli moottoritunarit (vai onko tuunerit parempi termi) esiin ja keskustelemaan asiasta.

Puskuri ja S-logot.
Juusolla on aikomus laittaa valot puskurin sisään. Sitten kyllä logot näkyvät.

Vinssi
Eilen saatiin asennettua ja koekäyttöön mittari mistä näkee vinssin ottaman virran, akkujännitteen ja vinssin moottorin lämmön. Kunnon vetoja ei ole päästy kokeilemaan, mutta ns normaali veto missä suska tulee nahkoineen narun perässä on noin 70A. Tästä asiasta kerrotaan lisää kunhan on päästy oikein vetelemään.

t.Juha

[J0hannes]

Lauantaina tuli korjattua Laplandtrophyssä ainoaksi vaurioksi muodostunut pinjonin stefan pettäminen.

1.Vanhaa stefaa yritettiin irroitella ulosvetäjällä, mutta lopulta irtos sitten tarpeeks järeen meisselin avulla.
2.Pölysuoja oli saanu vähän siipeensä, oli mutkalla myös toiselta puolelta.
3.Pelti oiottuna ja paikallaan parilla heftillä
4.Uus stefa kiinni sopivilla työkaluilla
5.Ja uus stefa paikallaan

[J0hannes]

Tänään tuli takaperään peräöljyt. Samalla laittelin perien ja jakolaatikon huohottimet yhteen piiriin.

1.Säätäjä-setä teki tämmösen hienon banjoliittimen jakolaatikon huohottimeen. Kierteet jakiksen huohottimen reikään tuli vedettyä jo jakolaatikkoremontin yhteydessä.
2.Takaperän huohotin ja jakolaatikon huohotin ekaks yhteen.
3.Jakolaatikon huohottimen palikka paikallaan.
4.Lopuksi etuperän ja takapään huohottimet yhteen ja letku ylös konehuoneeseen. Tällä hetkellä letkun pää on akun yläreunan tasolla, mutta meininkinä on ketää letku tuulilasinkehyksen sisällä ihan ikkunan yläreunaan asti.

[Mappe]

Näppärää! Hiukan liittimiä paikallisesta hydrauliikka liikkeestä, muoviletkua ehkä joku kierretappi ja se on siinä! Hienoa työtä kerta kaikkiaan!

[J0hannes]

Nyt on Suiza taas otettu ajoon.

Työlistalla on
-Työvalojen duunailua
-Swiftin kannen laitto
-Ruiskun duunailu
-Takapuskurin teko
-Kylkisuojien teko
-Muuta sälää, mitä nyt mieleen tulee

Samalla tuli vähän suditeltua pellolla. 413:lla ajosta ei nyt tullu kuvia, mutta 410:lla seikkailusta tuli muutama räpsy. Ihan metsään asti ei päässy, kun oli vielä vähän liikaa lunta
Linkki päivän ajelukuviin

Ensin piti jeepillä päästä pihaan, ennenkuin pääsi kaivamaan SJ413:n naftaliinista ja sitten piti vähän ulkoiluttaa 410:aa ja kokeillä pääsiskö metsään, ei päässy. Tästä lannistumatta suunta kohti peltoa ja harvennettua mettää ja sieltä löytyi hauskoja paikkoja. On se vaan kiva suditella lumessa.

[shallik]

Alkuperäinen kirjoittaja Säätäjä_setä

Vinssi
Eilen saatiin asennettua ja koekäyttöön mittari mistä näkee vinssin ottaman virran, akkujännitteen ja vinssin moottorin lämmön. Kunnon vetoja ei ole päästy kokeilemaan, mutta ns normaali veto missä suska tulee nahkoineen narun perässä on noin 70A. Tästä asiasta kerrotaan lisää kunhan on päästy oikein vetelemään.

Millä toteutitte virran mittaamisen vinssiltä? Pihtivirtamittari-henkisesti vai kehitittekö jotain ihan muuta?
Itellä tässä projektiasteella vähän vastaavan tyyppisiä virityksiä vinssin ja moottorin anturointiin..

[Säätäjä_setä]

Joo, sama periaate kuin pihtivirta mittarissa. Johtimessa kulkeva virta aiheuttaa johtimen ympärille magneettikentän mikä voidaan mitata. Menetelmä on hyvä erityisesti suurien virtojen mittauksessa koska virtapiiriin ei tarvitse lisätä mittausta varten vastusta. Valitettavasti en tähän hätään löytänyt kuvaa autossa olevasta protosta. Värkki on suunilleen seuraavan lainen. Johtimen ympärillä on poikki sahattu 20mm halkaisijaltaan oleva "muuntajalevystä" eli mu metallista tehty toroidi sydän. Magneettipiirin (sydämmen) väliin on laitettu Melexis MLX90215 Hall anturi millä magneettivuo muutetaan jännitteeksi. Tässä linkki Melexis tuotesivulle.
http://www.melexis.com/Sensor_ICs_Ha...X90215_12.aspx
Komponentin datojen lisäksi täältä löytyy paljon hyödyllistä tietoa Hall antureista ja niiden käytöstä.

Laitan kuvia kunhan löytyy.
t. Juha

[shallik]

Eli siis jos oikein ymmärsin, tällä idealla, ilman kompensointikäämiä toroidilla?
http://www.lem.com/hq/en/content/view/161/153/ vrt. http://www.lem.com/hq/en/content/view/168/155/
Vaikuttaa kyllä pätevältä tuokin, en tullut vaan ajatelleeksi että onnistuisi noinkin yksinkertaisesti

[Säätäjä_setä]

Terve vaan. LEM (linkit mitkä laitoit) on tunnettu virta-anturi valmistaja. Tekee molempia tyyppejä. Cloced loop menetelmä on tarkempi, mutta vaatii vastavirta käämiin jonkin verran tehoa. Paristokäyttöisissä pihtivirtamittareissa käytetään open loop menetelmää edellämainitusta syystä. Open loop periaatteella toteutetussa tasavirran mittauksessa ehkä hankalin asia on sydämmen magnetoituminen eli remanenssi vuo. Tämä näkyy käytännössä siten, että jos lähdetään nollasta ja käydään vaikka sadassa Amppeerissa ja palataan nollaan niin mittaus ei putoakkaan enää takaisin nollaan vaan jää esimerkiksi muutamaan Amppeeriin. Jos käännetään virran suunta ja käydään vaikka -10A virrassa ja palataan nollaan niin mittari on taas nollilla. Edellämainitusta syystä lähes kaikissa pihtivirtamittareissa on DC virta-alueen nollaus.
Oma mittaus on tehty open koop menetelmällä koska se on yksinkertaisempi ja tällaisessa vinssin moottorin mittaamisessa suuruusluokka ratkaisee eikä tarkkuus. Toinen hyvä peruste on, että proto on tehty siitä kamasta mitä sattuu miljoonalaatikosta löytymään.

Tässä kuva kehitteillä olevasta vinssiohjaimesta.



Tässä tarkempi kuva virta-anturista


Nyt pitäisi vaan löytää jostain kestomagneettimoottorilla oleva vinssi testausta varten. Sarja ja Compound moottorit eivät sovellu tähän kytkentään. Sarja ja Compound koneissa suunta vaihdetaan kytkemällä kenttäkäämit eri päin suuntaa vaihdettaessa. Kestomagneettikoneessa koko moottorin napaisuus vaihdetaan suuntaa vaihdettaessa. Tässä muuten syy miksi "normaalin" vinssin ohjausreleiden kytkentä näyttää niin omituiselta.

[shallik]

Kiitos kuvista, nehän tunnetusti selventää paremmin kuin tuhat sanaa
Voin laittaa selostusta / kuvia tuosta meidän projektista kunhan se etenee toistaiseksi päässä hahmotetusta schemasta eteenpäin, ideana kuitenkin virtojen mittaus vinssiltä, valoista, latauksesta jne. sekä moottorin anturointi lämpöjen ja paineiden osalta, mahdollisesti paljon muutakin samassa järjestelmässä. Hyvältä näyttää, jatkakaahan säätämistä!

[J0hannes]

Tällä hetkellä auton laitto on jäissä, kun auton konehuoneeseen on asennettu hautomo.

Tosin suunnittelupuolella hommat etenee, nimittäin J0hannes Design CAD Puskuri Evo 1.1® ja sarjaan kuuluvat helmasuojat ja takapuskurit on suunniteltuna ja suunnitelmat odottavat jatkotoimenpiteitä.

Liitteenä kuva suunnitelmista.