Vinssaus e/t yhdellä vinssillä?

[-MAKE-]

Pylpyrän kohdalla on ihan sama voima riippumatta onko se vaijeri kiinni nokassa vai puussa. Ratkaisevaa on voiman suunta mutta sehän pysyy samana kun vaijeri kulkee samassa kulmassa koko ajan. Se ero on, että rungon etuosan kiinnikkeen sijasta voima kohdistuu akseleihin tai mistä se kottero nyt kiinni onkin.

Lasketaan yhteen:

Vinssi vetää pylpyrää 50 000N + puuhun kohdistuu 50 000N voima= Pylpyrässä vaikuttaa 100 000N voima. Auton jumikohtaan kohdistuu 50 000N.

Kuten tästä huomaa niin vinssin voima ei kasva eikä puuhun kohdistuva voima kasva mutta siihen pylpyrään kohdistuu kaksi samaan suuntaan vaikuttavaa 50 000 Newtonin voimaa.

Jos pannaan pylpyrä kiinni auton takana olevaan puuhun, vaijerin pää kiinni auton edessä olevaan puuhun niin mitäs sitten?

Vinssistä tulee pylpyrään 50 000N, edessä olevan puun ja pylpyrän välissä on 50 000N, pylpyrästä takana olevaan puuhun hohdistuu 100 000N. Eli autoon kohdistuu 50 000N taaksepäin suuntautuva voima.

Pannaan vielä tämä. Vaijerin koukku on kiinni autossa ja pylpyrä takana olevassa puussa.
Taas vinssistä 50 000N pylpyrään, koukusta 50 000N pylpyrään = 100 000N takana olevaan puuhun. Mutta nyt siitä koukusta tuleva voima ei vaikutakkaan puuhun vaan autoon niin silloin koko takapuuhun vaikuttava 100 000N vaikuttaa myös autoon. Edelleenkään vinssin vetovoima ei muutu mihinkään mutta autoon vaikuttaakin 100 000N taaksepäin vetävä voima.

Comprende?

[Autonosturimies]

Alkuperäinen kirjoittaja -MAKE-

Pylpyrän kohdalla on ihan sama voima riippumatta onko se vaijeri kiinni nokassa vai puussa. Ratkaisevaa on voiman suunta mutta sehän pysyy samana kun vaijeri kulkee samassa kulmassa koko ajan. Se ero on, että rungon etuosan kiinnikkeen sijasta voima kohdistuu akseleihin tai mistä se kottero nyt kiinni onkin.

Lasketaan yhteen:

Vinssi vetää pylpyrää 50 000N + puuhun kohdistuu 50 000N voima= Pylpyrässä vaikuttaa 100 000N voima. Auton jumikohtaan kohdistuu 50 000N.

Kuten tästä huomaa niin vinssin voima ei kasva eikä puuhun kohdistuva voima kasva mutta siihen pylpyrään kohdistuu kaksi samaan suuntaan vaikuttavaa 50 000 Newtonin voimaa.

Jos pannaan pylpyrä kiinni auton takana olevaan puuhun, vaijerin pää kiinni auton edessä olevaan puuhun niin mitäs sitten?

Vinssistä tulee pylpyrään 50 000N, edessä olevan puun ja pylpyrän välissä on 50 000N, pylpyrästä takana olevaan puuhun hohdistuu 100 000N. Eli autoon kohdistuu 50 000N taaksepäin suuntautuva voima.

Pannaan vielä tämä. Vaijerin koukku on kiinni autossa ja pylpyrä takana olevassa puussa.
Taas vinssistä 50 000N pylpyrään, koukusta 50 000N pylpyrään = 100 000N takana olevaan puuhun. Mutta nyt siitä koukusta tuleva voima ei vaikutakkaan puuhun vaan autoon niin silloin koko takapuuhun vaikuttava 100 000N vaikuttaa myös autoon. Edelleenkään vinssin vetovoima ei muutu mihinkään mutta autoon vaikuttaakin 100 000N taaksepäin vetävä voima.

Comprende?

Toisin sanoen meinaat ,että puomiin vaikuttaa 5t taakalla 10T kuorma? Mihin se voima katoaa kun sitä ei vaakassa sitä ei näy ? ja kun rakenteellinen lujuuskerroin on 1.1-1.2

Niin 5T kuormallahan puomissa ois järettömät ylikuormat.

[-MAKE-]

Siis sen vaakan tehtävä on kait punnita sitä kuormaa eikä mittailla erilaisia voimia tai suoraan sylinterin painetta. Eikö? Ei sitä pidä sekottaa voimiin.

Tuskin se vaaka pelkästään sylintereiden paineita mittaa. Ajatteleppa nyt. Jos sulla on pilkki ihan pystyssä niin paljonko se vaatii sylinteriin painetta verrattuna siihen, että kurkotat samaa kappaletta vaakatasosta.

Sitten jos sulla on pilkki pystyssä ja vedät vinssillä sitä 5t kuormaa ylöspäin. Paljonko vinssissä on vetoa? 5t. Paljonko siihen ylhäällä olevaan rissaan vaikuttaa? 10t. 5t kuorma + 5t veto puomin toiselta puolelta.

Mutta jos ajatellaan asiaa puomin tyven kannalta kun pilkki on kohti taivasta. Jos vinssi on kiinni puomissa niin tyveen kohdistuu 5t. Jos vinssi taas on muussa rakenteessa tai vaikka maassa kiinni niin tyveen voimaa tulee tuplat. Mutta rissassa on koko ajan se 10t.

[Autonosturimies]

Alkuperäinen kirjoittaja -MAKE-

Siis sen vaakan tehtävä on kait punnita sitä kuormaa eikä mittailla erilaisia voimia tai suoraan sylinterin painetta. Eikö? Ei sitä pidä sekottaa voimiin.

Tuskin se vaaka pelkästään sylintereiden paineita mittaa. Ajatteleppa nyt. Jos sulla on pilkki ihan pystyssä niin paljonko se vaatii sylinteriin painetta verrattuna siihen, että kurkotat samaa kappaletta vaakatasosta.

Sitten jos sulla on pilkki pystyssä ja vedät vinssillä sitä 5t kuormaa ylöspäin. Paljonko vinssissä on vetoa? 5t. Paljonko siihen ylhäällä olevaan rissaan vaikuttaa? 10t. 5t kuorma + 5t veto puomin toiselta puolelta.

Mutta jos ajatellaan asiaa puomin tyven kannalta kun pilkki on kohti taivasta. Jos vinssi on kiinni puomissa niin tyveen kohdistuu 5t. Jos vinssi taas on muussa rakenteessa tai vaikka maassa kiinni niin tyveen voimaa tulee tuplat. Mutta rissassa on koko ajan se 10t.

Kyllä se vaan mittaa sylinterien painetta. ja puomiin kohdistuva voima näkyisi vaakassa. Sitä vartenhan se koneessa on.. kun 5t roikotat niin vinssin veto on 5t ja puominpäässä edelleenkin sama 5t.

sama 5t molemminpuolin puomia.

[-MAKE-]

sama 5t molemminpuolin puomia

On yhteensä?

[Jeep-Ukko]

Ja NOSTURI MIES kysyy miksi vaaka näyttää silti vain 5t?

No, koska vinssin vetämä 5t menee puomin suuntaisesti puomin tappeihin ja näin ollen nosturin alavaunuun.

Vaijerin jatkeena oleva 5t paino vetää puomia alaspäin sylintereitä vasten, jolloin vaaka tunnistaa vain tämän taakan.

Todellisuudessa nosturiin kohdistuu tuo 10t, vaikka vaaka tunnistaa nostettavan taakan 5t.

[Yölento]

Nyt pitää nostaa hattua...Make teki kyllä niin tyhjentävän selvityksen että en lähdekkään huomenna mökille rakentamaan demonstraatiovälineitä ja virittelemään niitä kalavaakoja. Kiitos!

[Autonosturimies]

Alkuperäinen kirjoittaja Jeep-Ukko

Ja NOSTURI MIES kysyy miksi vaaka näyttää silti vain 5t?

No, koska vinssin vetämä 5t menee puomin suuntaisesti puomin tappeihin ja näin ollen nosturin alavaunuun.

Vaijerin jatkeena oleva 5t paino vetää puomia alaspäin sylintereitä vasten, jolloin vaaka tunnistaa vain tämän taakan.

Todellisuudessa nosturiin kohdistuu tuo 10t, vaikka vaaka tunnistaa nostettavan taakan 5t.

Kallistetaampa puomia. puomin tappeihin kohdistuva kuorma vähenee ja vaaka näyttää edelleenkin 5t.

Alkuperäinen kirjoittaja Jeep-Ukko

Ja NOSTURI MIES kysyy miksi vaaka näyttää silti vain 5t?

No, koska vinssin vetämä 5t menee puomin suuntaisesti puomin tappeihin ja näin ollen nosturin alavaunuun.

.

Ai miten niin tappeihin menee? Ei vaijerilla puomia taakkepäin vedetä. Ohan rissa akselinympärillä joka pyörii vaijerin mukana.Miten sillä saat vetoa taaksepäin? Kysyn vaan?

Alkuperäinen kirjoittaja Autonosturimies

Toisin sanoen meinaat ,että puomiin vaikuttaa 5t taakalla 10T kuorma? Mihin se voima katoaa kun sitä ei vaakassa sitä ei näy ? ja kun rakenteellinen lujuuskerroin on 1.1-1.2

Niin 5T kuormallahan puomissa ois järettömät ylikuormat.

-Kyllä varmuuskerroin on nostovälineissä 3:n luokkaa (hissit/nosturit)
-Voima ja paino on 2 eri asiaa, Paino=kg tulee taakasta ja Voimat=paino*vakiokiihtyvyys=Newton, niiden suunnan ja kulmien mukaan vaikuttaa eri kohtiin eri suuruisilla voimilla.
Tuliko ymmärrettävästi...
T:kinneus nyybi

[Autonosturimies]

Alkuperäinen kirjoittaja Rekisteröimätön

-Kyllä varmuuskerroin on nostovälineissä 3:n luokkaa (hissit/nosturit)
-Voima ja paino on 2 eri asiaa, Paino=kg tulee taakasta ja Voimat=paino*vakiokiihtyvyys=Newton, niiden suunnan ja kulmien mukaan vaikuttaa eri kohtiin eri suuruisilla voimilla.
Tuliko ymmärrettävästi...
T:kinneus nyybi

Nostoapuvälineissä on varmuuskertoimet 4 ja 7 välillä. nostureissa 1.2 suunnilleen.

[-MAKE-]

Alkuperäinen kirjoittaja Autonosturimies

Nostoapuvälineissä on varmuuskertoimet 4 ja 7 välillä. nostureissa 1.2 suunnilleen.

Taas on pullat ja vellit sekaisin. Ylikuorman estävä laite säädetään jotakuinkin noihin arvoihin. Varmuuskerroin on sitten jotain muuta. Vai väitätkö, että määräaikaistarkastuksessa koekuormitetaan nosturit lähes hajoamispisteeseen.

Lukemista:

Otteita standardista SFS 4261 Nostureiden koekäyttö ja koekuormitus (vahvistettu 1978-09-04)
Kohta 2 KOEKUORMITUS
2.1 Nosturin ensimmäisen tarkastuksen yhteydessä on nosturi kuormitettava kuormalla, joka määräytyy nosturin suurimman sallitun kuorman (SSK) perusteella seuraavasti:

Suurin sallittu kuorma
t

Koekuorma
t

alle 20
1,25 x SSK
20 ... 50
SSK + 5
yli 50
1,10 x SSK

Jos nosturin suurin sallittu kuorma muuttuu nostosäteen, puomin pituuden, vaihteen asennon tms. muuttuessa, on nosturi kuormitettava suurimpia rasitustiloja vastaavilla kuormilla.
Huom. Esimerkiksi koneiston suurin rasitustila syntyy nosturin suurimmalla sallitulla köysikuormalla, puomin koekuorma määräytyy suurimman jännityksen aiheuttavan kuormitusasennon perusteella ja koko nosturin suurin rasitustila nosturin vakavuuden suhteen suurimman monentin aiheuttavan kuorman perusteella.
2.2 Koekuormitus on voitava tehdä huolimatta sellaisista laitteista, jotka normaalikäytössä rajoittavat kuorman suuruuden. Koekuormituksen jälkeen säädetään ylikuorman estävän laite katkaisemaan kuormaa ja kuormamomenttia suurentavat liikkeet viimeistään kohdassa 2.1 tarkoitetulla koekuormalla. Nostureissa, joissa ylikuormituksen seurauksena saattaa olla kaatumisvaara, on ylikuorman estävä laite säädettävä katkaisemaan viimeistään 10% ylikuormalla.

[Autonosturimies]

[QUOTE=-MAKE-;540632]. Ylikuorman estävä laite säädetään jotakuinkin noihin arvoihin. Varmuuskerroin on sitten jotain muuta. Vai väitätkö, että määräaikaistarkastuksessa koekuormitetaan nosturit lähes hajoamispisteeseen.

En väitä , määräaikaistarkastuksessa todetaan kuormanvalvontalaitteen näyttämä siis, taakanpaino,kuormitusaste,säde. sekä se hetki jolloin kuormanvalvontalaite katkaisee kuormituksen kasvamisen. eli kuormitus kun on 75% niin laulu seis.Joissakin maissa vastaavaluku on 85%.

25% ylikuormalla testaavat tehtailla koneen lähtiessä maalimalle. Jos kerroin ois 3 sehän tarkottas sitä 50tonnin nosturi pitäs kestää vielä 150t..Eikö totta...Ei mun mielestä noin paljoo ilmaa välissä ole.

[Mr_Peace]

Kyllä nyt taitaa -MAKE- olla oikeassa ihan jo perus fysiikanlakien mukaan, johan nuo perus asiat opetetaan yläasteen fysiikassa, ilman tosin noita vektorilaskuja. Niitäkin tullut jotain laskettua AMK:ssa ja näin hatarien muistikuvien perusteella asia menisi juuri kuten -MAKE- asian esitti.