RATE ME? UCB KUVIOISSA BIOLÖPÖ- GUANTANAMOTOPIC

Näyttävät olevan UCB:t tämän päivän Savon Sanomissa aika hyvin esillä,vai oliko se UCB hamppu sitä huumekasvia sitten, mene ja tiedä.

Epäilen, ettei ranskalainen hamppu ole hallasta tai pakkasöistä kuullutkaan...mitenköhän hyvin kestäisi näitä katajaisen kansan alkeellisia luonnonolosuhteita...vai että ihan oikein mersun ja lamborghinin kojelautoja ja puskureita.

onko UCB "oikeassa" vai "väärässä"??

Miksi ko. aiheesta kumminkin niin paljon kohkataan jos ei idea ole mistään kotoisin?


t : "munatonnyybi".

[QUOTE

Epäilen, ettei ranskalainen hamppu ole hallasta tai pakkasöistä kuullutkaan

QUOTE]

joku hamppukin on yleisesti hyväksyttävä juttu ja hieno asia vasta sitten, kun se tulee jostain niinkin hienosta "sivistysmaasta" kuin Ranska, muuten ei saada aikaan kuin kyräilyä syyttelyä ja haukkumista ja keskusteluissakin keskitytään pelkkiin epäolennaisuuksiin.

Mikä meitä Suomalaisia oikein vaivaa? Voitais tuossakin olla kehittämässä "uutta" teollisuudenalaa!

TLASTOISTA LÖYTYY FAKTAT HAMPUSTAKIN!!

[VonBitch]

"Kuituna kasvimaailman vahvin

Hampusta voidaan valmistaa mm. tekstiilejä ja paperia.

Miksi ihmeessä hamppua pitäisi pelätä? 90 prosenttia maailman hamppusadosta on laillista, turvallista ja vaaratonta kuitua tai öljyä.

Hamppua viljeltiin Suomessa vuosisatoja aina 1960-luvulle saakka. Siitä tehtiin köysiä, kankaita ja vaatteita ja sitä syötiin.

1960-luvulla huumesota oli levinnyt Suomeen asti ja maatiaishamppulajikkeet vainottiin sukupuuttoon.

Näillä ei olisi ollut mitään tekemistä päihdyttävien hamppujen kanssa, vaan kyseessä olivat kuitu- ja öljylajikkeet. Siemeniä otettiin talteen geenipankkiin, mutta ne eivät säilyneet ja Suomi menetti maatiaishamppunsa.

Vuosikymmenien tauon jälkeen neurobiologian erikoistutkija James Callaway Kuopion yliopistosta kehitti venäläisiä lajikkeita risteyttämällä Suomeen sopivan öljylajikkeen.

FIN-314 eli Finola on jo ehtinyt saavuttaa suosiota. Siitä tehdyn öljyn on Kuopion yliopiston tutkimuksissa todettu helpottavan atooppista ihottumaa ja se mm. vahvistaa kynsiä, hiuksia ja ihoa.

Finolan tehtävä on tuottaa paljon siemeniä, jotka voidaan syödä sellaisenaan, jalostettuna tai öljyksi puristettuna. Kuitulajikkeet ovat kiitollisempia kasvatettavia, koska niiden ei tarvitse ehtiä kukkia ja tuottaa satoa, vaan niiden ainut funktio on kasvaa pituutta.

Näin ollen Suomeen kelpaavat myös ulkomaiset lajikkeet, joista ranskalaiset ovat tunnetuimpia. Kuituhamppu kasvaa 3 - 4 metriseksi ja voi tuottaa 20 tonnia hehtaarille kuitua vuodessa. Neljä kertaa enemmän kuin esimerkiksi puut.

Uskomatonta, mutta totta. Kuitulajikkeet tuottavat suuremman sadon mitä pohjoisemmaksi mennään. Kasvit eivät ehdi tuleentua, vaan kasvavat aina ensimmäisiin pakkasiin asti

Kuituna hamppu on kasvimaailman vahvin. Se on löydetty monin paikoin uudelleen ja esimerkiksi Mercedes-Benz, BMW ja Lotus käyttävät hamppuseoksia monissa malleissaan. Siitä saadaan kevyttä ja kestävää, parempaa kuin muovit.

Hampusta voidaan valmistaa tekstiilejä, kosmetiikkaa, ruokaa, eristeitä, rakennuslevyjä ja paperia, joka voidaan uudelleen käyttää seitsemän kertaa perinteisen paperin neljän sijaan.

Öljyhampusta saadaan erittäin terveellistä öljyä joka sisältää mm. kalsiumia, rautaa, jodia, magnesiumia, fosforia, sinkkiä, kaikki 20 välttämätöntä aminohappoa, linoli- (omega 6) ja linoleeni (omega 3) happoja sekä A-vitamiinin esiastetta ja E-vitamiinia.

Monityydyttymättömiä rasvahappoja, jotka alentavat kolesterolia, on hamppuöljyssä 80 prosenttia. Melkoinen terveystuote siis.

Ilmastonmuutoksen kannalta hampun tärkeimpiä ominaisuuksia ovat uskomaton kasvuvauhti ja sen kyky sitoa hiilidioksidia, C4-kasvistahan on kyse. Hamppu myös muokkaa maaperää pitkillä juurillaan ja lisää sen kuohkeutta ja ravinteisuutta.

Hamppua on perinteisesti käytetty puhdistamaan maaperä raskasmetalleista. Se myös ehkäisee eroosiota. Energia-arvoltaan hamppu on samaa luokkaa rypsin ja ruokohelven kanssa, mutta tuottaa vähintään kaksinkertaisen sadon samalla alueella.

Nykyisellään esimerkiksi Finolan viljelijä ei saa kaikkia tukia, vaan joutuu ottamaan henkilökohtaista riskiä. Jos saisimme Suomessa taas hampuntuotannon kukoistamaan, se voisi mullistaa energiantuotantoa.

Lisäksi se voisi tuoda takaisin tekstiiliteollisuutta ja luoda tuhansia työpaikkoja.

Kanada on erinomainen esimerkki siitä, mitä hamppu voi saada aikaan. Valtavasti työpaikkoja, ja tämä kaikki pääosin ranskalaisella hampulla.

Suomi voisi iskeä kiilaansa tähän väliin. Erinomainen vientituote ja täynnä mahdollisuuksia.

Janne Niiranen Kuopio "

Lähde: Savon Sanomat
http://www.savonsanomat.fi/mielipide...-vahvin/301820