Giga Power - onko kukaan erehtynyt kokeilemaan?

[Flugfiske]

quote:

Tietenkin, mikäli verme OIKEASTI hajottaisi pitkäketjuisia hiilivetyjä lyhyemmiksi pätkiksi, palavat nämä todennäköisesti tehokkaammin. Aika epätodennäköistä kuitenkin... Mitähän VTT/vastaavat laitokset noista sanoo?

Kaikkea sitä...<img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle>

-TimoV

"Dieselit ovat köyhiä varten!" RR 3.5EFI Vogue, 1986

Joo, mitähän tuo mun jakajapumppu tuumis, kun laittaisin tuollaset putkeen ja se pätkis niistä dieselin pitkistä hiilivetymolekyyleistä lyhyempiä bensiinimolekyylejä? <img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle>

Tässä vielä perustietoa polttoaineista:

Bensiini:
*
Bensiini sisältää satoja erilaisia 4...12 hiiliatomia sisältäviä hiilivetyjä, joiden kie*hu*mispisteet ovat yleensä välillä 30...200 °C (nk. tislausalue). Yleisesti bensiini sisältää 85…86 paino-% hiiltä ja 14…15 paino-% vetyä. Hiilen ja vedyn osuudet vaihtelevat jon*kin verran, erityisesti mikäli valmistuksessa käytetään happea sisältäviä ns. oksy*ge*naat*teja, joista tunnetuin on MTBE (metyyli-tert-butyylieetteri), jota käytetään lyijyn asemesta oktaaniluvun nostamiseen.
*
Bensiinin tärkeimpiä ominaisuuksia on puristuskestävyys, jota mitataan oktaani*lu*vul*la. Riittävä puristuskestävyys estää moottorin ns. nakutuksen. Ylei*sesti ottaen, mi*tä suurempi puris*tus*suhde moot*torissa on, sitä suurempi oktaani*luku ben**siiniltä vaaditaan. Moottorille ilmoitettua vaatimusta korkeamman oktaaniluvun käy*töstä ei ole haittaa, mutta ei hyötyäkään, ellei moottorissa ole naku*tuksen tunnistinta.
* Bensiinin tiheys on noin 0.75 kg/l ja lämpöarvo noin 43 MJ/kg (= n. 9 kWh/l). Tyypillisesti tiheyden ja lämpöarvon vaihteluväli on pieni eri tavoilla valmistettujen bensiinien välillä.

Dieselöljy:
#
Dieselpolttoaine sisältää satoja erilaisia 12...20 hiiliatomia sisältäviä hiilivetyjä, joiden kiehumispisteet ovat yleensä välillä 180...360 °C (tislausalue). Dieselöljyn hiilivedyt ovat siis paljon raskaampia ja korkeammalla kiehuvia kuin bensiinin. Tavallinen die*sel*polttoaine sisältää noin 86,5 p-% hiiltä ja 13,5 p-% vetyä, eli suunnilleen samassa suhteessa kuin bensiini.
# Dieselmoottorissa poltto*ai*neen pitää syttyä nopeasti itsestään ruiskutuksen alettua. Jos syttyminen viivästyy, polttoainetta kertyy palotilaan ja syttymisen viimein alettua se palaa tavallista nope*am*min. Tällöin voidaan kuulla dieselnakutusta, mikä rasittaa moottoria. Samalla melu ja päästöt kasvavat.
#
Dieselin tiheys vaihtelee enemmän kuin bensiinin. Kesälaatuisen diesel*öljyn tiheys on tyypillisesti välillä 820...845 kg/m3 ja talvilaatuisen 800...830 kg/m3. Käyttäjä huomaa tiheyserot pieninä polttoaineen*kulutuksen eroina: kevyempää talvilaatuista dieseliä kuluu litroina mitaten hieman enemmän. Dieselöljyn lämpö*arvo on sama kuin bensii*nillä, noin 43 MJ/kg. Lämpöarvo massaa kohti on sama, vaikka *polttoainelaatujen tiheyksissä olisi eroja. Siten massa*perus*tainen polttoaineen kulutus (esim. kg/100 km) ei eri dieselöljylaatujen kesken juuri vaihtele.
#
Suurin osa Suomen tieliikenteessä käytetystä dieselpolttoaineesta on jo pitkään ollut rikkipitoisuudeltaan alle 50 ppm. Diesel*polttoaineen rikkipitoisuutta alentamalla pienen*netään rikkidioksidi- ja hiukkas*pääs*töjä. Lisäksi dieselpolttoaineen rikkipitoi*suuden täytyy olla alhainen, jotta voitai*siin käyttää hapetuskatalysaattoreita tai partikkelipuhdistimia.

Täydellinen AMATÖÖRI