Suzuki K100RS

[Säätäjä_setä]

Ilman ennakkovaroitusta yhtäkkiä kävi 2-3:lla sylinterillä. No eihän siinä muu autanut kuin vikaa etsimään. Landella talvehtinut pajaskooppi esiin ja mittaamaan. Sytytysjärjestelmä näytti olevan kunnossa.




Pakkia perusasioihin. Kaikki suuttimet kilkuttivat hienosti kepillä kuunneltuna. Harhaan johtava havainto oli, että märällä rätillä kokeiltuna kaikki pakoputken kaaret keittivät rättiä. Puolia, ja johtoja mittaamaan ja vikahan löytyi. Nelosen tulppa 16kohmia mikä on suurjännitteellä täysi oikosulku.




Helvetinmoinen ähräys, että sai tulpan ulos. Synkän näköinen.



Vanha Bosch Jetronic ruisku kun ohjaa kaikkia suuttimia rinnan niin juuriviaksi voi päätellä nelosen suuttimen vuotoa ja heikentynyttä "sumun tuottoa"

Sanontahan kuuluu: Harrastus on väärä jos siihen ei mene kaikki rahat. Eikun tilausta maailmalle. Tehdasuudet evo suuttimet sun muuta krääsää. Yllätys oli, että K100:n tulpat Bosch X5DC ovat muuttuneet harvinaisiksi.

https://kpartsholland.com/collection...ew-13641461523

[Säätäjä_setä]

Lavan rakennus tapahtunut pätkissä ja jäänyt vähemmälle dokumentoinnille. Koitetaan kasata siitä jotenkin gronoligisesti etenevä tarina.

Paljastus. Nyt on lava.

[Säätäjä_setä]

Ei halvin, mutta ehkä helpoin ratkaisu. Puusilmästä Warma profiilia peliin ja miettimään yksityiskohtia.



Pienet korotuspalat jotta iskarin kiinikkeiden kanssa ei joudu kikkailemaan. Etummaiset kiinikkeet piti nostaa rungosta joku 100mm. Muuten ratkaisuksi onneksi (selviää myöhemmin miksi) muodostui lavan kasaaminen niittimuttereilla.



Autotallin nurkassa oli muutama Kasteenin 30x100cm hyllylevy. Siitä syntyi idea lavan pinnaksi. Jos ei hieno niin helppo.



Runko kasassa



Jotta pääsee tankkaamaan ja tankin korkki mahtuu aukeamaan hyllylevyjen 30cm modulia piti vähän fiksata. Tankin päällä plevaan hyllylevyyn saranat ja patentti oli valmis.

[Säätäjä_setä]

Olis kannattanu aikanaan olla trigonometrian tunnilla hereillä. Hienosti oli mitattu, että renkaat mahtuu lavan reunan ohi. Mutta mitäs tapahtuu kun tulee ristiin jousto. Sisään painuvan puolen rengashan koskettaa lavan reunaan ja kunnolla.



Helppo juttu tun tuli kasattua tällainen Meccaano. Lava pura, kavenna ja kokoa uudelleen.



Sitten vaan kokeilemaan miten keksintö toimii. Koukkuja kuormaliinoille sun muuta pientä säätöä. Muuten tuntuu käyttökelpoiselle. K100:n ajokin muuttui mukavammaksi kun saa vähän painoa päälle.

[Säätäjä_setä]

Lavan rakentelun kanssa rinnan eteni katon tuenta. Poikki leikattu kattopelti lepatti jo tuulessa niin, että hirvitti. Taisi tulla taas tehtyä pysyvä väliaikaisratkaisu. Putken pätkistä jäykiste, pystytuki ja jonkinlainen sivuttaistuki. Suojaa jos joku pienempi puu kaatuu päälle. Ehkä kestää nätin kaadonkin.

[Säätäjä_setä]

turvallisuustason nosto. Pieni sammutin kyytiin.




Illat pimenee niin tarttee valoa. Nurkissa pyöriny tollanen valopalkki. Speksit tuntemattomat, mutta ottaa 7A virtaa eli noin 85 LED Wattia = pirun kirkas. Katolle vaan ja ajoon!



Laitetaan vielä vertailukuvat. Keulalla olevat pikkuvalot ja seuraava kuva valopalkin valo. Kyllä tolla näkee.

[sisua45]

Vielä jonkinlainen etusermi, niin ei tule puut ohjamoon ihmettelemään.

[Säätäjä_setä]

Kiitoksia kannustuksesta.

Päivitetään vielä menneiden viikkojen tapahtumia ennenkuin projekti jää talviunille.

Pimenevät illat vaativat tietysti lisää valoa. Taka työvalot ja sisävalo lisätty.

[Säätäjä_setä]

Vianhaussa käyty taas ns. "syvällä". Hyväksi havaitulla menetelmällä koitettu saada selville mikä toimii ja mikä ei.
Tulpat ja johdot vaihdettu. Vähän surullista mitä tässä maailmassa tapahtuu kaman laadulle. Näitä Bosch India tulppia kun tutkii tarkemmin niin ovat vähän sinne päin. Esimerkiksi maa elektrodit eivät ole linjassa keskielektrodin kanssa. Kierteet karkeat jne. Ei oleellisesti vaikuta toimintaan, mutta samaan rahaan voisivat olla priimaa. Vasen vanha Bosch Karlsruhe ja oikea India tuote.



Originaali sytytysjohdoista ei löytynyt mitään vikaa. Ovat niin vaikea tapaus irroittaa, että vaihdoin helpommalta näyttäviin K-parts johtoihin.



No näillä päästiin ojasta kuralätäkköön. Ihan yhtä vaikeita ovat. Alkuperäiset piti vetää rautalankalenkillä ulos ja nämä nippusiteillä.



Takaisin asiaan. Muutaman testikilometrin jälkeen käynti ei juurikaan muutunut. Parani vähän, mutta kaukana vanhasta tutusta K100:sesta.
1 oikea, nelonen vasen. Mustimmat kakkonen ja nelonen ovat vaan eri puolissa ???

[Säätäjä_setä]

Vaihtohomma oli vähän helpompi kuin keväällä kun ajossa olleet ovat olleet paikallaan vaan muutaman kuukauden. Noh silti hirvee ährääminen.



Uusista suuttimista ei tullut otettua kuvaa, mutta löytyy tietysti K-parts sivuilta.
https://kpartsholland.com/products/u...ew-13641461523

Keväällä kunnostetut ja nyt irroitetut tässä.




Tälläkään operaatiolla ei ollut selvää vaikutusta käyntiin. Ennen virisuuttimien asennusta käytin ne mittauksessa jotta olisi täysi varmuus toiminnasta. Mielenkiintoinen havainto. Näitä viri suuttimia mainostetaan "nelireikäisinä" ja neljä ruiskutusaukkoa niissä onkin. Pyysin testaajaa ottamaan kuvan tästä ihmesuihkusta. Eivät saaneet kuvattua, mutta lausunto oli, että suihkut ovat 2-haaraisia.



Vaihdon jälkeen testautin vielä keväällä korjaamani vanhat suuttimet. Yllätys oli, että ei niistäkään mitään vikaa löytynyt. Pientä hajontaa, mutta kuitenkin vähemmän mitä viri-suuttimet poikkeavat speksistä. Speksi Bosch 0280150705 suuttimille on lähteestä riippuen 164...166 cc/min. Virisuuttimien mitattu tuotto noin 125cc/min.

Testiraportit .pdf muodossa jos yksityiskohdat kiinostaa.

[Säätäjä_setä]

Tämäkin pieni osaprojekti ns. levis käsiin. Bosch X5DC tulppia vastaavat Iridiumit Denso IXU22FTT löytyivät, mutta mutteri on 16mm ja näitä ei saa kuin vastuksellisina. Ensimmäiseksi uusi tulppa-avain. Tämä oli uusi mukava tuttavuus. Kumitutin sijaan tulppa pysyy avaimessa kovalla magneetilla. Helppo käyttää ahtaissa paikoissa.



Samalla ajattelin siirtää puolat pois pakoputken päältä viileämpään paikkaa na tehdä uudet helpommat johdot. Konetta kun ei enää kattella sivusta päin niin johdot voi lähteä suoraan sivulle kun jättää koristekannen pois.



Eihän johtojen tekokaan tietenkään sujunut ilman draamaa. Olin ensin katsonut NGK:n Iridiumien speksejä missä on 4mm kierre nupissa. Densossa on kiinteä SAE nuppi.



Johdothan syntyivät kunhan sai oikeat tarvikkeet.



Ja väärät työkalut



Vielä häiriönpoistovastuksista. Hyvä olla, mutta ei liikaa varsinkaan tällaisessa hukkakipinäjärjestelmässä. Mikäli molemmissa johdoissa ja tulpissa on vastukset niin piirissä alkaa olla 50kilo-ohmin luokkaa vastusta mikä vaikuttaa jo heikentävästi kipinään. Iridiumit kun ovat 5k sisäisillä vastuksilla niin tein tähän 0-ohmin johdot.

Mites käynti? No ei tietenkään oleellista muutosta. Itselleen voi väittää, että tällä rahalla parani vähän.

[Säätäjä_setä]

No sitten sytytyspuolat tarkempaan syyniin.



Vastusmittaukset ei paljastanu mitään poikkeavaa.



Visuaalisessa tarkastelussa löytyi muutama halkeama muovissa mikä tietenkin on hälytysmerkki, että jotain voi olla vialla.



Lisää mittareita kehiin. Eristysvastusmittaus 1000V (mittarin maksimit) ei paljastanut mitään ongelmaa.



Myöskään induktanssien mittaus ei paljastanut mitään epänormaalia.

[Säätäjä_setä]

Välillä käytiin jo Plan-B puolella. Bemarifoorumeilta tarttui haaviin, että jengi on asennellut K100:iin Bosch 0 221 503 485 / Ford 4M5G-12029-ZA sytytyspuolia. Näitä käytössä Fordeissa, Volvoissa ja lukuisissa muissa merkeissä. Romiskamana ei maksa juuri mitään.
Rohkeat laittaneet suoraan, mutta jänishousu mittaa ensin. Keskeisin ero:
K100 puolat ensiön vastus 2,3 ohmin luokkaa. Nämä 0,5 ohmin luokkaa. Toision vastus myös hieman pienempi K100 10k, nämä 8,8k. Induktansseissa myös pieni ero 5,5mH / 4,9mH. Tuo huomattavasti pienempi ensiövastus on niin pieni, että itse en suoraa laittaisi näitä Boshin purkin perään. Oikosulkuvirraksi kun tulee 24A. Tästä myöhemmin lisää.

Eli plan B ei toteutunut. Olisi vaan voinut verrata tuleeko mitään muutosta.

[Säätäjä_setä]

Sytytyksen HALL-antureiden signaalit näyttää virheettömiltä. Manuaaleista löytyy tieto, että 10% päällä(alhaalla) ja 90%pois. Selviää taas myöhemmin miksi. No Fluke 123 skooppi ei enää näytä virheettömältä kun putos moottorin päältä ja ikkuna paskaksi.



Puolan ensiöpuolen signaalit ja jännitteet näyttävät myös hyvältä.



Ei muuta kuin kamat kassiin ja laboratorion puolelle. Ensimmäinen homma oli tehdä simulaattori millä voi jäljitellä K100:n hall antureiden signaaleja.



sitten vaan mittaamaan ja tekemään reverse engineeringiä.



Aika nopeasti selvisi muutama oleellinen yksityiskohta.
- hyvin pienillä kierroksilla kipinä laukaistaan suoraan hall pulssin jättöreunalla. Perusennakko on 6-astetta eli tällä mennään.
- hyvin pienillä kierroksilla dwell kulma eli kuinka kauan energiaa ladataa sytytyspuolan rautaan riippuu pelkästään hall-pulssin pituudesta. Voi nousta yli 10ms ennen kuin kone seis -> virta pois pelastus iskee. Tällaisilla varausajoilla sytytyspuolan magneettipiiri kyllästyy ja virtaa rajoittaa ainoastaan sytytyspuolan ensiökäämin vastus. K100 12V/2,4ohm = 5A. Transistorit kestää puola ei ikuisesti. Tästä hyppy takaisin noihin plan B puoliin. 12V/0,5ohm = 24A ja transistorituhkaa tulee.
- kunhan "koneet saadaan käyntiin" niin noin 880RPM tienoilla softa ottaa dwellin ja ennakon hallintaan.

Vähän tuolin kulutusta ja excel hommia.



Niin meillä on tuloksia. Ajossa dwell aika vaihtelee 7,5 ... 3ms välillä. Tällaisen Kettering/Delco periaatteen ongelma on juuri tämä. Ehditäänkö kovilla kierrosnopeuksilla enää lataamaan mitään sytytysenergiaa sytytyspuolien magneettisydämmiin.



Ennakon mittaaminen ja käyttäytymisen havainnointi tuotti tietysti tietoa, mutta myös kysymyksiä mitkä lopulta johtivat vian jäljille.
Itse ennakonsäätö näyttää omalla ymmärryksellä selvältä. Lähdetään 6-asteen perusennakosta. Kasvaa kierroksilla, tapissa 6000RPM 31,8astetta. 8000RPM alkaen aletaan taas vähentämään (pehmeä rajoitin). 9000RPM viedään jopa perusennakon alle 3asteeseen. Samoilla huudeilla ECU katkaisee polttoaineensyötön. Kaikki tämä selvää.

Sivussa tullut luettua tuntikausia K100 foorumeiden juttuja. Vuoteen 1985 asti K100:ssa ollut imusarjassa alipainekytkin (jonkun lähteen mukaan 0,06bar). Tämä antaa off/on signaalin sytytysunitille. Foorumikeskustelijat eivät ole kyenneet ratkaisemaan kytkimen merkitystä. Jätetty vaan pois 1985 eteenpäin. Sytytysyksikkö pysynyt samana. Tällä tiedolla porukat kokeilleet mitä tapahtuu jos anturin johdon irroittaa. Ei mitään !?.
Mutta minäpä tiedän nyt mitä painekytkin tekee. Kun imusarjan paine laskee alle tuon olkoon 0,06bar arvon sytytysyksikkö lisää reippaasti (jopa 15astetta) ennakkoa. Lisäys tapahtuu noin 3-4s luiskalla. Ennakko palautuu normaali uralle noin 6000RPM kohdalla. Paineen noustua puretaan heti.

Omalla tuning tietämyksellä en uskalla varmuudella sanoa mitä BMW insinöörit ovat tällä hakeneet. Oma paras arvaus on paukkumisen esto kun kaasu lasketaan kiinni kovemmilla kierroksilla. Kun täyttö sylinterissä pienenee yritetään mälli saada syttymään julmemmalla ennakolla ettei pala putkessa.

[Säätäjä_setä]

Jotkut jutut voivat olla myös yksinkertaisia. LED merkkivalo anturin rinnalle.

Paljasti heti, että asiat eivät ole kunnossa. Vilkkuu jo tyhjäkäynnillä pirusti eikä sammu kokonaan vaikka "avaa kurkkua".



Ei muuta kun johto irti ja koeajolle. Sieltähän kuoriutui vanha tuttu kierrosherkkä K100. Käynti parani kaikin puolin ja rapa lentää herkemmin. Startin jälkeen käy heti vakaasti. Pitää ajella vähän ja tutkia tulppien värit.

[pee]

Tuota tuota, näitä kun lukee, menee sanattomaks. 🫡✨