HJ 60 löytö navetan takaa

[Samppahj]

Ajokausi päättynyt. 461km tuli mittariin, eli ei paljoa. Kaikkien vuotojen selättämisen jälkeen auto on pelannu hyvin. Sateinen syksy karsi aika paljon ajoja, mutta aina tilaisuuden tullen tuli asioilla yms. käytyä.

Itseni yllätti se etten pelkää ajaa tällä. Oon ajellu sorateitä ja pellolla ja yhtään ei ahdista. Hyvä niin, niin pystyy nauttimaanki lopputuloksesta.

Tässä jokunen kuva ajeluilta.





Siellä se nyt odottelee kevättä lämpimässä muitten kanssa.




Eilen (3.10.) tuli muuten 8 vuotta tämän kuvan ottamisesta.

[_samppa_]

Onnittelut hienosta saavutuksesta. Monta vuotta tästä projektista ollut iloa meidänkin kotisohvalla!!
Varmasti auttaa montaa hj.n korjaajaa tämä topikki , kun hyvät kuvat ja selostukset eri työvaiheista.

[wikke]

Uskomatonta pieteettiä kyllä tämä stoori ollut!

[Samppahj]

Ajokausi alkoi vappuna.


Ensiksi pesu.


Sitte ajeluita. Tästähän piti alunperin tulla auto, millä kuskataan koiria uimaan. Pitihän sekin nyt hoitaa sitten. Uimassa toki eivät käyneet, mutta kahlaamassa sentään.




Iloa kesti viikon. Sitten tulvahti dieselin haju hyttiin ja syyksi paljastu vuotava suutin. Reiun kuukauden odotin motivaatiota, kunnes sain suuttimet irti. Käytin ne dieselhuollossa. Koneistivat tiivistepinnat ja juhannukseksi taas ajoon.


Seuraava kohokohta oli sitte teippaus. Tuleva tapahtuma antoi vihdoin vauhtia tälle operaatiolle. Teipeissä oli liian korkea tuo takapään punainen osuus. Se piti madaltaa, jotta mahtuu merkkien alle. Nyt siitä puuttuu kultainen reunus, mutta ihan hyvä kuitenkin.


Sitten oli paikallinen harrasteajoneuvotapahtuma ja pääsi ekaa kertaa näytille. Paljon ihmiset ympärillä kierteli. Tuntui kiinnostavan yleisöä ja sai useammallekin kertoilla autosta. Kehuivatkin jopa.


Seuraavaksi oli vuorossa pidempi koeajo. En ole uskaltanu kauaks lähteä ennen, mutta nyt päätin lähteä isän kans roadtripille hänen kotiseudulleen. Samalla kiertelin kaverit kotiseudullani. Koko reissu n. 650km, josta isän kanssa n. 410km, josta sora/metsäteitä n. 100km.

Makkarat kyläkaupasta.


Lounastauko.


Parasta matkaevästä, eli Mummonmuusia ja nötköttiä Primuksella.


Komeat maisemat.


Mukavia kyläteitä.


Ja nähtävyyksiä. Uimaranta, jonka paikalla ennen oli saha. Tällä sahalla vaarini oli töissä joskus 50-luvulla.


Vanha asema.


Lopuks vähä pienempää tietä viimeseen kohteeseen.



Makkaraa.


Hyvät oli maisemat täälläki.



Auto pelas koko reissun ilman ongelmia. Oli kans mukava pitkästä aikaa liikkua maasturilla, nii ei tarttenu pelätä pohjan raapimista kiviin. Ennen näitä seutuja kierreltiin isän LJ:llä. Sen jälkeen normaalih enkilöautoilla. Muuten tuon auton matkailumukavuus yllätti. Sorallahan se oli kotonaan, mutta ei ollu paha pitkillä matkasiirtymilläkään. Penkissäkään ei tullu selkä kipeeks. Ilmastointia ja turboa kyllä kaipas.

Saa nähä mitä sitte keksii.

[wikke]

Jummi mikä nostalgia pläjäys iski noita kuvia katsellessa, tuli ihan tuoksutkin muistiin.

Mahtavasti hoidettu projekti kyllä! Ei moisella raaskisi ajellakkaan...

[Samppahj]

Ajokausikin päättyi jo 1,5kk takaperin ja auto meni talvisäilöön.


Loppukesänä tuli vaan ajeltua. Vinssin vaijeria en saanu vieläkään kelattua rummulle. Enkä etuovien tiivisteitäkään saanu vaihdettua. Kuormaventtiilikään ei enää vuoda, joten sitäkään ei ole tarvinnu vaihtaa. Kilometrejä tuli 1655 tälle kesälle. Lähinnä arkiajoja ja sitten tuo yks pidempi reissu.

Ens kesänä pitäis perehtyä takajarruihin. Jos ne säätää lähelle, jotta käsijarru ottais kunnolla, niin jäävät laahaamaan. Nyt ku ne on säädetty kauas, enkä koskenu käsijarruun kesän aikana, niin ei laahaa ja kuumene. Eli ne jostain kumman syystä automaattisäädöllä säätyvät kiinni. En tiedä johtuuko tarvike rummusta vai tarvikepaloista vai molemmista.

Loppukesältä pari tunnelmakuvaa.



Akkuihinkin tuli tarkistettua nesteet. Nyt sitten vaan unta talven yli ja välillä latailua. Tuli tuo heräteostoskannuki vihdoin käyttöön.