Toyota LJ:stä ToyWagen VOL2

[Kuljukka]

Alkuperäinen kirjoittaja Sumsar

Turbon herääminen selviää, kun päästään kokeilemaan. Automaatti auttaa heräämisessä vähän. Pumpusta ja suuttimista tulee juttua jahka kerkiän/jaksan kirjoittaa. Mutta jotain isompaa on tulossa.

Suomesta ei mahda löytyä noita BRM moottorin imusarjoja? Näyttäisi olevan Amerikan Jetasta lähtöisin.

Ei ole tullut vielä koskaan brm moottoria vastaan missään mutta suomi autoissa 1.9 bls ja 2.0 bmm on saman näkösiä 8v moottoreita.

[Sumsar]

Alkuperäinen kirjoittaja Kuljukka

Ei ole tullut vielä koskaan brm moottoria vastaan missään mutta suomi autoissa 1.9 bls ja 2.0 bmm on saman näkösiä 8v moottoreita.

Kiitos vinkistä. Tilasin saman tien BMM imusarjan (Golf V 2.0 TDi) malliksi. 50€ sai jo valita mieleisen...
Tuolla PD150 imusarjalla ykkössylinterin virtaus jää 3% pienemmäksi kuin muiden, jos tuohon aikaisemmin löydettyyn mittaukseen on uskominen.

[Sumsar]

Kuten arvata saattaa, niin turbon ohella myös suuttimet ja pumppu kaipasivat vähän huomiota. Tässä mentiin siitä, mistä aita oli jo kaatunut ja kopioitiin kokeneempi harrastajia. Jopa siinä määrin, että ostettiin valmiiksi muokatut osat. Itsellä ei taidot riitä suutin tai pumppuhommiin. VW:n vakiosuuttimiin vaihdettiin 0.360 kärjet ja paineet säädettiin 240 bariin. Kun alkuperäinen suutin oli 0.180 niin lisäystä tuli vaatimaton 100%.
VW:n vakiopumpussa on liika sähköä omaan makuun. Siispä tilalle vaihdettiin mekaaninen pumppu. Sopivasti suurempi aihio löytyi Kia Carnival I 2.9TD autosta. Ko autossa taitaa olla suurin nelisylinterinen mekaaninen Boschin VE-pumppu. Pumppu kävi huollossa ja sen sisälle tehtiin jotain pientä, josta minä en tiedä sen tarkemmin. Samalla siihen sovitettiin VW:n hihnapyörä.

Tässä paketissa ei siis ollut mitään uutta tai erikoista. Vastaavia on tehty aikaisemminkin ja se on toimivaksi todettu. Hyvin bolt-on homma. Jopa kaasuvaijerin liikeradan sai sopivaksi ilman suurempaa taistelua. Myös laatikon tarvitseman kick down vaijerin sai sovitettua pienellä muokkauksella.

[Sumsar]

Nyt lotto vetämään.
Trial gearin tehokkaampi ohjaustehostimen pumppu passasi vaggilaiseen bolt on. Pumpun runko siis meni samoihin kiinnityksiin kuin alkuperäinen pumppu. Trial gear oli minulla käytössä jo edellisessä tekniikassa niin hihnapyörän joutui vaihtamaan. Uuden keskiön sorvautin hihnapyörälle. En nyt muista oliko syynä hihnan linjaus vai se, ettei vanha keskiö irronnut. Joka tapauksessa tämä oli mukavan helppo rasti. Huomatkaa myös hightech moottoripukki. Helpotti kummasti rakentamista kun moottori seisoi tukevasti omilla jaloilla.

Mutta tottakai tähänkin piti itse päästä jotain härppimään. Lisäsin yhden tukirullan, jolla saan hihnan seuraamaan ohjaustehostimen hihnapyörää pitempään. Jospa se ei luistaisi niin helposti kun on täynnä kuraa ja turvetta.

[Sumsar]

Toisen palstalaisen sanaa lainaten nyt on "Makitoitu". Pääsi toteuttamaan itseään oikein sydämmen kyllyydestä. Muutama harjoituskappale tuli ennen kuin sain mieleiseksi.


Eli pakoputki meni luonnollisesti uusiksi. Tässä toteutettiin taas jotain perverssiota ja piti hieroa ihan turhaa. Mutta kun halusin siihen äänenvaimentajan, vaikka tilaa tai tarvetta ei ollut. Tämmöinen siitä tuli. Down pipeen tuli myös hukkaportin haara omalla joustolla.


Turbolta lähtö on 3,5", mutta kun sen kokoista down pipeä ei saanut paikallisista varaosaliikkeistä niin tein DIY 3,5"-3" kartion.


Tästä jatkettiin sitten 3" putkella. Ja koska se äänenvaimennin piti saada mahtumaan paikkaan, minne se ei kuulu, niin tein sen putken sisään. Eli takimmaisessa osassa on kaksi putkea päällekkäin. Sisempi on 2,5" ja ulompi 3". Sisäputkeen makitoin 8,7 metriä viiltoja 1mm laikalla. Tein putken kahdesta 320mm pätkästä, koska pirralla ylsi poistamaan purseen 17cm syvyydeltä putken sisältä. Sitten lisää DIY kartioita (2,5"-3")


Ennen kasaamista kaksi kerrosta termotekkiä pienemmän putken päälle. Tuli sopivan tinki isomman putken sisään. Sitten vain putken päällekkäin ja saumat kiinni.


Saa nähdä millainen pörinä tuosta kuuluu. Jos ei miellytä, niin takaosa on helppo tehdä uusiksi. Putki tulee runkopalkin yli etulokarissa ja kiertää korinkannakkeen. Korinkiinnikkeen jälkeen jatkaa matkaa runkopalkin vieressä. Korinkannakkeen kierrossa käy runkopalkkia alempana, mutta muuten on koko matkalla runkoa korkeammalla. Korinkannaketta joutui muokkaamaan ja vahvistamaan (tekemättä vielä kuvaa ottaessa). Mahtuu olemaan 35" renkailla. Rengas ottaa tukivarteen ennen kuin pakoputkeen. Jos joskus vaihtaa isommat renkaan, niin voi joutua tekemään uusiksi. Se on sen ajan murhe.

[Sumsar]

Jakolaatikon kääntämisen takia piti vänkärin lattiaan tehdä pieni pahka, jotta jakis mahtui olemaan uudessa asennossa. Tässä ei ollut mitään erikoista. Laatikkoa hollille ja rälläkällä niin kauan reikää isommaksi, että mahtuu. Sitten lappu päälle.


Sitten kun laatikko oli oikealla paikalla, niin pystyi asemoimaan vaihdekepin. Sen olisi voinut laittaa siihen, mihin alkuperäiset vaihteensiirtäjät olisivat sopineet. Tai sitten sen pystyi laittamaan siihen, missä se on hyvä ja todeta, että vaihteensiirtäjät eivät ole sinne päinkään. Arvatkaapa kumman valitsin?

[Sumsar]

Huhuu. Nyt on aihetta juhlaan. Sain väännettyä katsastuskonttorin ja Toyotan kanssa muutoskatsastukseen tarvittavat paperit kuntoon.
ToyWagenin tehorajaksi muutoskatsastukseen tulee 150kW. (67kW+20% oli valmiina ja varmasti tarjolla)
Sinänsä turhauttava vääntö, kun uudessa ajoneuvolaissa asia on suhteellisen selvästi kirjoitettu.

Homma menee vaikeaksi, kun konttori vaatii vertailuautosta "luotettavan" selvityksen. Konttoreita palvelevan "teknisen tuen" mielestä Toyotan maahantuojan selvitys on ainoa "luotettava" selvitys, vaikka eivät tätä tietenkään suoraan sano. Mutta eivät myöskään kerro, mitä nämä luotettavat muut tahot ovat. Esim vertailu Koivusen varaosanumeroilla tai Japan partsin räjäytyskuvilla ei ollut luotettava. Autodata ehkä, mutta vertailutietojen hakeminen työläs niin jäi kokeilematta. Myös Toyotan tekemä tyyppihyväksyntä 1980-luvulla on puutteellinen (esim tehot puuttuu). Toyotan kannan voi jokainen lukea heidän verkkosivuilta:

Periaatteessa selvä ja helppo juttu mutta teeppä se käytännössä. Luultavasti jollakin toisella konttorilla homma olisi onnistunut helpommalla, mutta tykkään ko. konttorista. Ovat tarkkoja, mutta järkeviä. Eli vain dokumentit ratkaiseen, puolin ja toisin. Ei tarvitse ihmetellä päätöksiä. Edellisessä muutoskatsastuksella luettiin lakia oikein porukalla ja kun siellä luki että niin ja niin saa tehdä, niin katsuri löi leiman lappuun mukisematta.

[sisua45]

Alkuperäinen kirjoittaja Sumsar

VW:n vakiopumpussa on liika sähköä omaan makuun. Siispä tilalle vaihdettiin mekaaninen pumppu. Sopivasti suurempi aihio löytyi Kia Carnival I 2.9TD autosta. Ko autossa taitaa olla suurin nelisylinterinen mekaaninen Boschin VE-pumppu.

Kotimainen SisuDiesel 44DTA moottori työnsi parhaimmillaan luokkaa 125 hv / 500 Nm, ja siinä oli mekaaninen Bosch VE. Varmaan vielä isompi pumppu? Moottori siis 4.4 litrainen.

(Noita moottoreita oli myös sähköisellä VP-pumpulla, mallimerkintä silloin 44 ja 49 ET, ETA, ETI, EWA, EWI jne.)

[Sumsar]

Nyt kun saatiin taas palstalaisilta apua, niin elektroniikkapurkki nytkähti eteenpäin. Autoa koekäytetty ja softaa on muokattu. Nyt ollaan siinä pisteessä että pitäisi käydä koeajolla tunnustelemassa, mille se tuntuu.

Kierroslukumittari toimii hienosti nyt kun selvisi vanhan (37/pumppukierros) ja uuden (4/kampikierros) pulssin suhde. Kierrostenrajoitin hakee vielä muotoaan. Odottaa sitä koeajoa.

[Sumsar]

Digi digi.
Kolmas softaversio kokeiluun. Pienissä paloissa se norsukin syödään…

[Sumsar]

Joitakin kuvia matkalta. Mitä kierrostenrajoittimen laittaminen vaatii autosta.
Toyotan johtosarjan jäänteistä kaivettiin esiin kierroslukumittarin signaalin johto. Tämä johto kytkettiin piirilevyn signaalilähtöön. Testikortilla saatiin kokeiltua, että yhteys toimii ja voisiin myös säätää signaalin voimakkuutta ja taajuutta. Muutama iteraatiokierros tarvittiin, ennen kuin Toyotan mittari saatiin näyttämään oikein.


Volkkarin lohkon kylkeen vaihdettiin toinen anturi, jonka johtoa ei oltu katkaistu tarpeettomana. Anturin liitinkin löytyi, niin liitettiin siihen uudet (tilapäiset) johdot. VW:n reluktanssianturilla saadaan siis inputti elektroniikkaputkille, jossa voidaan laskea tarvittavat arvot. Mittauksen tarkkuutta heikentää se, että kampiakseli antaa vain 4 pulssia per kierros.


Varapumpusta otettiin solenoidi irti ja sen toimintaa olisi tarkoitus tutkia vähän. Saa nähdä opitaanko siitä mitään. Kierrostenrajoittimesta ei voi tulla kovin hieno, koska rajoittimessa on mukana mekaanisia komponentteja. Vaikka kampiakselilta saadaankin mittaustulos (tässä versiossa) 5ms välein, niin solenoidi tai mekaaninen rundikello ei reagoi lähellekkään tuolla nopeudella.