Valesokkelin korjauksen hinta

[Lerssinen]

Alkuperäinen kirjoittaja BJ-40/76

Miten tuulensuoja on toteutettu?


Tuossa perselankun uusimisessa, ja pystyjen alapään uusimisessa on pari kohtaa, mitkä on vaikea tehdä kunnolla:

Toinen on mikrobien torjunta.
Hiekkaa maanvaraisen laatan alle on vaikea vaihtaa, toki osa tulee poistettua/vaihdettua? kun joutuu kaapimaan? sieltä perselankusta (alajuoksu) alkavan lastulevyn perselankun kanssa pois. (molemmat pahimmillaan haisevaa kukkamultaa, yleensä semmoista erittäin pahalle haisevaa, mustaa/valkoista sientä kasvavaa puuta, mihin puukon voi työntää pahimmillaan kahvaa myöten, jos ei sitä ennen tökkää anturaan tms.)

Toinen on tuulensuoja (ja hörysulku sisäpuolella)

Noissa valesokkelitaloissa on käytetty tuulensuojana yleensä "bituliittiä"(vai mikä se on virallisesti?) toki sieltä voi löytyä myös tervapaperia, kipsilevyä kivivillalevyä? taikka jotain muuta.

Miten se tuulensuojalevy tms. rakenne korvataa, kun seinät avataan vain sisältäpäin?

Toki, voihan sen tehdä, mutta mikä on "paras" tapa?
Nidotaan ja liimataan ilmasulkupaperi taikka tyvek? kalvo uloimmaksi?

Miten höyrysulku toteutetaan? perinteisesti tuo höyrynsuojakalvo on liimattu sikakitillä tuohon betonivaluun, mutta miten väliseinien kohdalla?

Yleensä nuo 40+vuotiaat valesokkelitalot on tehty rakennusmuovilla, ja vielä alle 30 v. vanhoista taloista löytyy hörysulkuja, missä on niin isoja reikiä/rakoja, että "sormet sopii läpi"

-> jos tuommoiseen, alunperin poistoilman poistolla (alipaineinen ilmanvaihto) varustettuun taloon suunnitellaan nykyaikaista ilmanvaihtokonetta, niin MINÄ mittaisin ensimmäiseksi, kuinka ilmatiivis tuo talo on? siis ilmatiiveysmittaus.

(moni vanha siis ennen v.1950 rakennettu talo on pilattu sillä, että taloon on laitettu keskuslämmitys, joka ottaa ilmaa ulkoa, taikka kaikkein pahimmillaan sähkö- taikka kaukolämpö: rakennuksessa on savupiippu, jossa on 2-5 savuhormia, ja saman verran tuuletushormeja:
Alunperin hella, leivinuuni ja kakluunit on lämmittänyt piipun, ja silloin poistoilmahormeissa oleva ilma lämpenee, ja nousee ylöspäin.
-> hatarat rakenteet on läpäisseet ilmaa, joten rakenteet on pysynyt kuivana.

Kun k.o rakennukseen laitetaan esim. sähkölämmitys, niin savupiippu kylmenee, ja alipaine pienenee... ja kun sähkö on kallista, niin laitetaan tuuletusräppänät kiinni... jopa teipataan umpeen.
-> kosteus alkaa tiivistyä rakenteisiin....

Ja paljonko ammattimies laskuttaa Tunnista? Hyvä kysymys... "purettiin-" yksi kylppärin vedeneristys+laatoitus+saumaus urakka tarjous, verollinen hinta reipas hinta 150e, siis laskettuna urakkalaskennalla; toki siitä puuttuu matkat ja matka-ajat.

-Tuulensuojaus oli 5 sentin kovalla lasivillalla, se oli pystyssä myös sokkelia vasten suoraan. Mikrobitutkimuksia ei tehty mutta ihan kuivaa tavaraa se tuossa oli. Tillivuori josta saumoja kaavittu auki joskus aiemmin.
Kyseinen tavara olisi ollut vaihdettavissa sisältäkin, nykyään se alin varvi eristettä joka on ulkoseinää vasten vaihdetaan umpisoluiseen finnfoamiin tai vastaavaan jos alaosa valetaan umpeen/thermokenkäillään.
Kyseiset kohdat oli auki kunnes kosteus% alkoi näyttää järkeviä lukemia ja käsiteltiin boracolin tööttiseoksella.

-Hiekkaa ei ollut näkyvissä, ylemmät laatat oli 10 sentin styroxin päällä joka kellui alemmalla laatalla, aikansa sandwhich siis.

-Paras tapa on pommittaa nämä maan tasalle ja tehdä uusi talo metriä korkeiden tolppien nokkaan. Muuten mennään maalaisjärjellä eli jos laitos on pysynyt muutoin kuivana 40 vuotta (paitsi vesivahinko) niin muutetaan mahdollisimman vähän.

-Alunperin hs.muovi lähtee pohjalankun alta 70 luvun rakennustapaohjeen mukaan, sen voi laittaa sinne edelleenkin jos oikein haluttaa mutta elävässä elämässä se pudotetaan sinne rakoon missä ennen oli levytys alas saakka ja se tuutataan urtsia täyteen ja levytykset sun muut pintamateriaalit lähtee vasta käveltävän lattian tasalta.

-Minä veloitan aika vähän, mutta teen vain valituille.

[BJ-40/76]

Siis vedet pitäisi saada pois.... (sadevesi-, ja salaojilla...) siitä seinän vierestä.

Alkuperäinen kirjoittaja Lerssinen

-Hiekkaa ei ollut näkyvissä, ylemmät laatat oli 10 sentin styroxin päällä joka kellui alemmalla laatalla, aikansa sandwhich.....

-Minä veloitan aika vähän, mutta teen vain valituille.

Kuten kerroin; rakenteita oli taannoin monia....

[Timo_L]

Alkuperäinen kirjoittaja Lerssinen

-Paras tapa on pommittaa nämä maan tasalle ja tehdä uusi talo metriä korkeiden tolppien nokkaan. Muuten mennään maalaisjärjellä eli jos laitos on pysynyt muutoin kuivana 40 vuotta (paitsi vesivahinko) niin muutetaan mahdollisimman vähän.

-Alunperin hs.muovi lähtee pohjalankun alta 70 luvun rakennustapaohjeen mukaan, sen voi laittaa sinne edelleenkin jos oikein haluttaa mutta elävässä elämässä se pudotetaan sinne rakoon missä ennen oli levytys alas saakka ja se tuutataan urtsia täyteen ja levytykset sun muut pintamateriaalit lähtee vasta käveltävän lattian tasalta.

Tässä ollaan vahvasti hyvällä järjellä liikenteessä. Nykyisessä asuimistossa toisen puolen julkisivussa/ valesokkelissa oli ollut mikrobivauriota noin kymmenen vuotta sitten, ja se on korjattu.
Avasin toisen puolen huushollin sisältä sisärempan yhteydessä ja kaikki oli täysin kuivaa ja hajutonta. Sisäseinästä lastulevyt kuikkaan pohjalaatan vaakoolausta myöten, muovia ja urtsia tilalle, vaakakoolaus pintalaatan tasalle, levytys ja tiivistys. Ilmanlaatu parantui huomattavasti

[Catrik]

Jos siellä on mikrobivauriota niin onko se sillon jo menetetty tapaus, ettei kuivattelut eikä salaojat (pelkästään) enää auta vaan tehtävä kengitys tai muu korjaus?

Eräästä talosta mitä katottiin on kuntotutkimuksessa avattu seinä kahdesta kohtaa, talon etu- ja takapihan puolelta

Alaohjauspuusta saadut kosteusmittauslukemat olivat väliltä 17-32 p- %. Lukemat ylittävät yleisesti raja-arvona
pidetyn 18 p- % ja sen perusteella alaohjauspuun kosteus oli tutkimushetkellä mitatulla kohdalla selvästi koholla.

Rakenteessa havaittiin mikrobiperäistä hajua.

Alaohjauspuusta leikattu palaset jotka osittain tummia, ei kuitenkaan mitenkään laho näistä kahdesta kohdasta jotka tutkittu.

[Lerssinen]

Elämä ja luonto on täynnä mikrobeja.
Silmällä tummaksi mennyt puu on toki sitten vähän jo siinä rajalla että vaihtaa se ainakin kannattaa samoin kuin kuivattaa rakenteet muutenkin.