Poranterien kovuudet

[Izu]

Nyt tarttis kovaa metalliporanterää.

Mitäs eroa on HSS, HSS-TiN, HSS-G ja HSS-Cobalt terillä?

Motonettiin meinasin mennä teräostoksille ja mahdollisimman kova terä pitäisi saada yhden pultin poisporaamiseksi..

Mitäs suositellaan?

[james_III]

Pystytkö yhtään aukaseen miksi pitää olla niin maan mahdottoman kova pora

<spekulaatiota>
Moponetin sijasta menisin jonneki esim Etran suuntaan ennemmin tämmösissä asioissa. Ihan perus pikateräkselläkin tekee ihmeellisiä juttuja, kunhan perusteet on kunnossa.
</spekulaatio>

[Izu]

Alkuperäinen kirjoittaja james_III

Pystytkö yhtään aukaseen miksi pitää olla niin maan mahdottoman kova pora

<spekulaatiota>
Moponetin sijasta menisin jonneki esim Etran suuntaan ennemmin tämmösissä asioissa. Ihan perus pikateräkselläkin tekee ihmeellisiä juttuja, kunhan perusteet on kunnossa.
</spekulaatio>

No hiiliteräsporalla 12,9 kovuuden pulttia turanneena voin sanoa että tarvitaan jotain muuta...

[Sumsar]

Kaikissa ”High Strength Steel” materiaalina. Pinnoite vaihtelee.
TiN on titaaninitridi
G:tä ei tiedä
Cobalt on koboltti

Jos noista pitää valita niin ottaisin tuon koboltin mutta en ostaisi sitä Mätänetistä. Kannattaa kysyä työkaluja myyvästä erikoisliikkeestä.

[Izu]

Karbiditerä voisi olla hyvä, mutta mites kiviporanterä? Oisko se kokeilemisen arvoinen?

[jmk]

Ei taida kiviporalla tulla edes jälkeä.

[james_III]

Alkuperäinen kirjoittaja Izu

No hiiliteräsporalla 12,9 kovuuden pulttia turanneena voin sanoa että tarvitaan jotain muuta...

Ihan tavis pinnottamattomalla HSS poralla myöskin jonkun hassun sata reikää 12.9 pultteihin kairanneena sanosin että pinnanlaatu ja lastuttavuus on parempi kun esim 8.8 kovuus pultissa, nämä ihan liian pehmeitä muutenkin koneistukseen. Lastun muodostus on hyvää ja lastu ura ei tuppaa tukkiintumaan pienemmälläkään poralla. Leikkuunesteen kanssa ei tarvii olla niin tarkkana.

Karbiditerä voisi olla hyvä, mutta mites kiviporanterä? Oisko se kokeilemisen arvoinen?

Kivipora on nimensä mukasesti tarkotettu kivelle ja siitä puuttuu myös metallin poraamiselle ominaiset leikkaavat kulmat täysin.

Oliskohan nyt käyny niin, että sitä pulttia on sieltä apinan raivolla suurilla kierroksilla ja tylsällä terällä virvottu irti. Lopputuloksena se että porauskohta on nyt lämpökäsitelty lasiksi. Tämmösessä tapauksessa on hyvä olla 2 terää taikka kivi jolla vähä terottelee terää. Ensimmäisellä terällä pitäisi päästä kovan läpi ja sitte vaihtaa uuteen, muuten tulee taas kova uudestaan. Kovaa kun poraa niin enemmän painetta ja vähemmän kierroksia, mutta näähän nyt kaikki jo tiesikin...

[Izu]

Alkuperäinen kirjoittaja james_III

Ihan tavis pinnottamattomalla HSS poralla myöskin jonkun hassun sata reikää 12.9 pultteihin kairanneena sanosin että pinnanlaatu ja lastuttavuus on parempi kun esim 8.8 kovuus pultissa, nämä ihan liian pehmeitä muutenkin koneistukseen. Lastun muodostus on hyvää ja lastu ura ei tuppaa tukkiintumaan pienemmälläkään poralla. Leikkuunesteen kanssa ei tarvii olla niin tarkkana.

Kivipora on nimensä mukasesti tarkotettu kivelle ja siitä puuttuu myös metallin poraamiselle ominaiset leikkaavat kulmat täysin.

Oliskohan nyt käyny niin, että sitä pulttia on sieltä apinan raivolla suurilla kierroksilla ja tylsällä terällä virvottu irti. Lopputuloksena se että porauskohta on nyt lämpökäsitelty lasiksi. Tämmösessä tapauksessa on hyvä olla 2 terää taikka kivi jolla vähä terottelee terää. Ensimmäisellä terällä pitäisi päästä kovan läpi ja sitte vaihtaa uuteen, muuten tulee taas kova uudestaan. Kovaa kun poraa niin enemmän painetta ja vähemmän kierroksia, mutta näähän nyt kaikki jo tiesikin...

Jep, tänks.

Voi olla että porat on vaan tylsiä ja paikkaan ei ole mitään asiaa pylväsporakoneella vaan akkuporalla mennään. Porasin pikkuisen alkureän sellaisella titaanipinnoitteisella poralla mutta sen jälkeen on hankalaa. Täytyy hankkia pari terävää terää ja joko terottaa tai heittää nuo tylsät HSS-terät pois.

[Bj Andy]

Alkuperäinen kirjoittaja Izu

Jep, tänks.

Voi olla että porat on vaan tylsiä ja paikkaan ei ole mitään asiaa pylväsporakoneella vaan akkuporalla mennään. Porasin pikkuisen alkureän sellaisella titaanipinnoitteisella poralla mutta sen jälkeen on hankalaa. Täytyy hankkia pari terävää terää ja joko terottaa tai heittää nuo tylsät HSS-terät pois.

Opettele teroittamaan, ja omaksumaan eri kulmien merkitys.

Harmi kun kukaan ei vielä tiettävästi ole ladannut tubiin legendaarista opetusvideota amis ajoilta...

Vaan huono terä on huono, vaikka sen kuinka teroittaisi. Jos on tiukka paikka niin työkaluliikkeestä laatuterä niin ei tarvi tupeksia...

[Rak]

Alkuperäinen kirjoittaja Sumsar

Kaikissa ”High Strength Steel” materiaalina. Pinnoite vaihtelee.

Eikse oo high speed steel.

Poranteriä teroittaessa kannattaa muistaa päästökulma, pääsi äänihymy kun työmaalla törmäsin 18mm terään josta oli teloitettu vain muutama milli teränsuusta taakseppäin

[-MaTTi-]

Kobolttiterällä pärjää aika pitkälle. Tylsyyhän ne nekin joskus, mut siihen asti.

[lepoantti]

Lähtökohtaisesti käsiporalla esim. pinnapultin poistaminen moninkertaistaa vahingot, vaikka olis mikä terä. Pultin pinnan kun ”lasittaa” polttamalla terän siihen niin jatkaminen hyvälläkin terällä on hankalaa, juurikin käsikoneella. Sopivasti painetta ja kierroksia ja leikkuunestettä on onnistumisen edellytys, ja tietenkin laadukkaat terät.

Vain typerys heittää tylsyneitä poranteriä pois, etsii vaikka tuubista teroitusohjeita ja harjoittelee ja kokeilee. Jos yhtään hahmottaa asioita niin teroituksen oppii helposti, tekeminen helpottuu aivan mieletömästi kun on aina saatavilla terävät terät. Homma hoituu myös rälläkällä niin ettei tarvitse mitään ihmeempiä koneita.

Mutta kunnollinen kobolttiteräsarja helpottaa elämää, halpisterät on halpisteriä.

[Rak]

En oo kokeillu, mutta myyntimies Mynttisen kanssa keskustelin poranteristä kun kobolttiteriä tilasin ja niitä ei ilmeisesti kannata ainakaan rautaa pehmeämpiin materiaaleihin tarjota. Tarraa herkemmin tai jotain.

Teroittaminen tosiaan kannattaa opetella, helpottaa elämää kummasti jos ei ole loputonta uusien terien varastoa.

[ranke]

Laittakaa nyt ihmeessä, asiantuntijat, terotusohjeet ja linkit miten homma tehdään.

TEMÄHIK

[Rak]

På finska:
http://lmgtfy.com/?q=Poranter%C3%A4n+teroitus+youtube

På engelska:
http://lmgtfy.com/?q=Drill+sharpening+youtube

Huomattava tuota terän kääntöliikettä tehtäessä että kääntöakseli on leikkuupinnan suuntainen, ei poikittain poranterän nähden. Tuossa ekalla suomivideosskin se joten kuten erottuu.

Silmä ja ehkä työntömittakin(sillä mittaa leikkusärmien pituudet) riittää teroitukseen, jos teroittaa toispuoleiseksi niin isot pojat on kertonu että tekee nimellistä isomman reiän, mutta ei taija olla merkitystä pikkuporissa jos se silmään näyttää symmetriseltä.

[Izu]

Nyt on tilattu kobolttiteriä eli uusiutui/ tuplaantui samalla terävarasto. Terotushommia en ole harjoitellut kuin raivausahan, moottorisahan, sirkkelin ja käsisahan kanssa. Poranterät pitää opetella. Liekö jotain jigiä olemassa tuohon että saisi teriä eikä nykytaidetta?

[Patu925]

Nyt kun siulla on uusia teriä niin kannattaa katella miten teroitus on tehty. Teroituskulma on todennäköisesti noin 130 astetta ja siihen kärkeen on tehty ristiinteroitus tai kevennys tai miten kukakin sen terän sydämmen hiontaa kutsuu. Siis sen sydämmen ohennus/teroitus tekee terästä kevyempileikkuisen minkä huomaa erityisesti käsikoneella reikää tehdessä.

Sitten kun ite terottaa niin ois kiva että terä kestää symmetrisenä että alkureikää kierteelle poratessa terä ei tekisi kovinpaljoo liian isoa reikää.

Liika leikkuunopeus eli kierrokset polttaa yleensä terän kun ei oo kuitenkaan jäähdytysnestettä käytettävissä. Öljy tai vaikka crc tai joku muu märkä helpottaa leikkuuta eli mahdollisuuksien mukaan kannattaa käyttää. Helppo kaava kierroksiin on esim. 4000 jako terän halkaisia. saatu tulos on semmoinen kohtuu kierrokset kuivana poraamiseen jos aineena esim. tavan rauta eli fe52. Tuolla kaavalla niillä halvoilla pylväskoneilla ei muuten kovin isoo terää edes kannata käyttää. 20mm terä on jo aika limiitillä. Isommat saattaa jo täristä ja savuta aika tavalla. Niissä kun ne kierrokset alkaa jostain 200 rpm kohdilta...

En mie mistään mitään ymmärrä kuha huvikseni hurajan...

[Izu]

Alkuperäinen kirjoittaja Patu925

Nyt kun siulla on uusia teriä niin kannattaa katella miten teroitus on tehty. Teroituskulma on todennäköisesti noin 130 astetta ja siihen kärkeen on tehty ristiinteroitus tai kevennys tai miten kukakin sen terän sydämmen hiontaa kutsuu. Siis sen sydämmen ohennus/teroitus tekee terästä kevyempileikkuisen minkä huomaa erityisesti käsikoneella reikää tehdessä.

Sitten kun ite terottaa niin ois kiva että terä kestää symmetrisenä että alkureikää kierteelle poratessa terä ei tekisi kovinpaljoo liian isoa reikää.

Liika leikkuunopeus eli kierrokset polttaa yleensä terän kun ei oo kuitenkaan jäähdytysnestettä käytettävissä. Öljy tai vaikka crc tai joku muu märkä helpottaa leikkuuta eli mahdollisuuksien mukaan kannattaa käyttää. Helppo kaava kierroksiin on esim. 4000 jako terän halkaisia. saatu tulos on semmoinen kohtuu kierrokset kuivana poraamiseen jos aineena esim. tavan rauta eli fe52. Tuolla kaavalla niillä halvoilla pylväskoneilla ei muuten kovin isoo terää edes kannata käyttää. 20mm terä on jo aika limiitillä. Isommat saattaa jo täristä ja savuta aika tavalla. Niissä kun ne kierrokset alkaa jostain 200 rpm kohdilta...

En mie mistään mitään ymmärrä kuha huvikseni hurajan...

Mukavat hurajamiset ja saattaa olla kokemuksen tuomaa juttuakin joukossa

Irrotusöljyä ja wd40 on suihkinut terään. 20mm on tosiaan hidaskierroksisen pylväskoneen tai sorvin juttuja, ei sitä käsikoneella pysty.

118 tai 135 astetta lienee yleisimmät terotuskulmat mutta en oo koskaan tutkinut noita teriä joita mulla on puupalikassa pystyssä.

Noista ristiinterotusjutuista en vielä mitään ymmärrä mutta tutkitaan kun teräpaketti on aukaistu.

[james_III]

Alkuperäinen kirjoittaja Izu

Liekö jotain jigiä olemassa tuohon että saisi teriä eikä nykytaidetta?

Tässä se jippo sitte onkin, jos nyt jotakin on oltava niin ainakin etrasta yms sekaterä liikkeistä saa terostus tulkin. Ei ole jigi eikä mikään semmonen, pelkkä kiinteä astetulkki jolla näkee paljonko ollaan mettässä. Sitte kun alkaa käsivaralta sujua, terästä tulee leikkaava, reiästä pyöreä ja reiän mitta korkeintaan 0.1mm yli nimelliskoon, sitte voi harkita jotakin tukea taikka jigiä.

On niin montakertaa nähty paljonko sillä terotus laitteella tekee, jos terottajalla ei ole mitään ajatusta lopputuloksesta, tulee meinaan niitä nykytaiteita siinä missä käsivarallakin. Terotus laitteita ei myöskään aina ole olemassa, toisin kuin tylsiä teriä jotka ei Suomesta kesken lopu. Terotus jigeissä tekee monesti kiusaa erivalmistajien porien lastu urien eroavaisuudet, parhaimmillaan saa aikaan hienon lapioterän. Muutta kun muistaa ketä on syyllinen huonoon terotukseen ja muistetaan ketä sen korjaa, niin ongelmaahan ei ole.

ps. terien terotus on hieno harrastus, saa kerrankin toteuttaa itteensä ja tehdä ihan vimpanpäälle valmiiksi asti

[Rak]

Käsivaralta pikkuporat kannattaa opetella tekemään. Mulla on joku vanha bilteman teroituskone, mutta ei sitä jaksa kaivaa esille ku on nopeampi vaan smirgelissä tai rälläkässä sipaista uutta särmää.

Kannattaa muistaa jäähdyttää terää teroittaessaan, viimeistään siinä vaiheessa kun sen väri vaihtuu niin uusiks meni.

Ja tämähän on siitä mukavaa touhua harjoitella että ei suurta vahinkoa saa aikaan, jos tulee taideteos, niin leikkaa taideosan vaikka rälläkällä pois ja aloittaa alusta

[BJ-40/76]

Varsinkin käsiporakoneella tuo lastuava työstäminen muuttuu herkästi hiomiseksi/kiilloittamiseksi....

Minulle aikanaan peruskoulussa opetettiin, että jos et tiedä paljonko pitää olla kierroksia, niin laita niin vähän, että varmasti ei ole liikaa!
Ja että liian vähän kierroksia polttaa aikaa (siis menee enemmän aikaa), liiat kierrokset teriä!
Ja sitten poranterää pitää painaa niin lujaa, että se lastuaa.

Vuosi taaksepäin yritettiin porata kuusiokolo kantaista, M6 kierteellä olevaa kartiopäistä lukituspulttia pois, niin akkuporakone hitaalla puolen, ja 3mm copoltti- sekoitteisella Hss-poranterällä, leikkuunesteenä ruosteenirroitin.(ei ollut oikeaa leikkausnestettä, kannattaa hankkia, säästää teriä)
-> painoin poraa varmaan noin 30 kg voimalla, ja lastusi semmoista hienoa metallipurua (kuin rautasahatessa käsin), ja poraaminen eteni noin millimetriä vaille läpi, sitten "pyörähti tyhjää", kun tuli karkaisu vastaan.
sitten vaihdettiin terää 3 kertaa, siis aina uutta paketista, mutta ei saatu porattua läpi.

Varsinkin rosteri ja hapokas-teräs on porattava terävällä terällä, sillä ne kovoo silmän räpäyksessä, jos terä heittää lastuamasta.
-> Kuten edellä kerrottiin, niin jos terä pääsee "kiillottamaan" reijän pohjan, niin porauksen jatkamiseen kannattaa käyttää todella terävää terää, ja poraaminen käsiporalla tapahtuu juuri niin, että ensin painetaan terää kunnolla, ja sitten vasta pyöritetään terää. (jos uusi terä pääsee pyörimään muutaman kierroksen hiomena kovettuneessa reijässä, niin terästä lähtee terävin terävyys, ja palaa samantien...)

Ja HSS-poran terän teroittaminen:

Terän kulmat pitäisi valita sen mukaan, mitä poraa....

Jos terä on päässyt lämpenemään, tai kierukan sivussa oleva harjanne, mikä määrää poran koon, on ruhjoutunut/pyöristynyt, niin terää on lyhennettävä niin paljon, että teroituskohta tulee virheettömälle alueelle.
Ja tuo katkaiseminen pitää tehdä siten, että poran terä ei pääse kuumumaan/sinistymään. siis esim. pienellä rälläkällä millin vahvuisella laikalla, ja hiotaan sekuntti kerrallaan, ja annetaan jäähtyä.

Karkean teroittamisen voi tehdä pöytä/penkki-hiomakoneella, vaikka sillä perus hiomakivellä, siten että terää jäähdytetään vedessä niin tiheää, että ei varmasti pääse sinistymään. (minä teroitan avokäsin, siis ilman hanskoja, ja jos tuntuu että terä alkaa lämmetä, polttamisesta puhumattakaan, niin tietää jäähdyttää)
Lopullinen teroittaminen vaatii, ainakin jos haluaa tehdä hyvän, hienon hiomakiven, joka on suora, siis ei ole hiottu pyöriäksi/kovaraksi.
Paremman puutteessa olen viimmeistellyt hionnan nauhahiomakoneella, jossa hiomanauha kulkee metallilevyn tms. päällä, ja hiomasuuntana olen käyttänyt semmoista tapaa, että pyöräytän poranterää siten, että leikkaava särmä hioutuu viimmeiseksi, ja hiomanauha tulee poranterän alta poispäin.

Timantti hiomalla tai vesitahkolla saa paremman, mutta kun ei ole...

Ja poranteristä:

Hyvä ja halpa: LIDL:ssä on aina joskus päivän tarjouksena peltirasiassa TIN-päällystettyjä poranteriä 1-10mm 19 os. sarja, ja hintaa reilu 10 euroa.
Nuo on hintaansa nähden hyviä, tarkemmissa hommissa, esim. sorvatessa, huomaa että terät eivät aina ole täysin suoria.

Sitten koboltti- terät: niissä on esim. 5-10% kobolttia seosaineena metalliseoksessa, siis teroittaminen ei "huononna" terää toisin kuin TIN-pinnoitetuissa, missä pinnoite lähtee teroitettaessa pois terän päästä.

Sitten löytyy vielä "kovametalli"- teriä, siis joko kärjessä on kovanetallipala, samoin kuin kiviporanterässä, mikä on hiottu teräväksi, taikka sitten koko terä on kovametallia, hintaa on sitten monin kertaisesti normiteriin verrattuna.

[Izu]

Kattelin ameerikan sedän 2-osaisen terotusvideon. Siinä selitettiin hyvin mistä terotuksessa on kyse. Lisäksi paljastui poraajanoviisille että alkureikä ei saa olla juurikaan isomman poran keskiosaa suurempi. Jos tekee liian suuren alkureiän niin lohkeaa terän ulkoreunat ja lopuksi katkea koko komeus käynnistäen suuren evakuointioperaation.

Kiillottuminen ja lasittuminen tapahtuu helposti etenkin tylsällä terällä.

Taitaa olla oikea ratkaisu vinguttaa lasittunutt kohtaan Dremelillö hetki ennenkuin alkaa porailemaan.

[Patu925]

Happoset ja kirkkaat tai vaikka cromo tai duplex on semmosii mielenkiintoisia työstettävä. Titaani myös. Tässä vahdin kun kone (Tos wh105) poraa happoseen 20mm levyyn semmoisen 450 reikää. Ja taitaa olla jo 6 levy menossa. Ja on vielä eka terä menossa... Ruotsalainen läpijäähdytetty kovametallipora on pop. Sillä on vaan paha porata käsikoneella kun ne tuppaa lohkeemaan tosi herkästi...

[Sumsar]

Noista kiviporista.
Kyllä niilläkin voi rautaa porata. Esim jos pitää saada karkaistuun hammasrattaaseen reikä (välitystä asentaessa) niin parhaiten onnistuu kiviporalla. Tosin kiviporan kovametalli pitää ensin teroittaa samaan kulmaan kuin metalliporakin. Mutta tuo kovametalli on siis todella kova siinä poran kärjessä. Hammasrattaasta ei lastu irtoa. Se murenee ennemminkin.

[Patu925]

Kovametallista vielä sen verran että jos terä on oikeeta vaurasta kovametallia niin useimmat smirkkelin kivet eivät pysty siihen. Eikä rälläkän laikat. Se valkoinen väriltään oleva kivi syö jollain lailla kovametallia. Niin ja timanttilaikat.

Työstökoneissa on myös käytössä "murska" eli semmoinen vähän hassun muotoinen kovametalliterä millä voi porata vaikka katkenneen kierretapin pois.