Teräksen kestävyys

[young n dum]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Arkij%C3%A4rki

tuolla pitäs onnistua noinkin vaativan olonen rojekti

[Diskokaveri]

Alkuperäinen kirjoittaja young n dum

https://fi.wikipedia.org/wiki/Arkij%C3%A4rki

tuolla pitäs onnistua noinkin vaativan olonen rojekti

AIJJET olikin fiksu vastaus!

Muita neropatteja? Vai löytyykö joltain ihan tietoa.

[fintroll]

Täällä ei on mitään helppo vastaus.. Mikä teräs (ja laatu) se on? Mikälainen vääntö me puhtuamme? ...

[Diskokaveri]

Tavan rautakaupasta "mitä milloinkin" uutta mustaa.
Paljonko kestää metrin pätkän päähän laittaa painoa ennenkun alkaa vääntymään? Ei tarvitse pohtia liitosten tmv kestävyyttä. Oletuksena että kiinnityspää ei anna periksi.

[Nikuzai]

Itteä kiinnostais kanssa ja toisena myötö pituutena ei haittais vaikka ois 5 metriä


Eli marketeista saatavia rautoja ja niille arvoja

Erikoisteräksiä myyvät kaupat ei sitten ole marketteja

Eli "helsingin teräs ja rakenne" ei ole marketiksi luokiteltava kun kaikki ei vieläkään asu siellä kehäkolmosen sisäpuolella


Vaan lähinnä kyse on puuilo, ikh, rautia, prisma jne kaupoista



Ja toi arkijärki linkki ei oikeen toimi voihan ne ajosillat tehdä vaikka teräspalkista, mutta onko siinä järkee, et ajosillat painaa enemmän kuin trailerilla saa vetää

[JiiPee]

Alkuperäinen kirjoittaja Nikuzai

Erikoisteräksiä myyvät kaupat ei sitten ole marketteja

Eli "helsingin teräs ja rakenne" ei ole marketiksi luokiteltava kun kaikki ei vieläkään asu siellä kehäkolmosen sisäpuolella

Vaan lähinnä kyse on puuilo, ikh, rautia, prisma jne kaupoista

"Rautakauppa" ei ole rakenneteräskauppa.

[ZeiZei]

Olisko tuosta apua:

https://www.google.fi/url?sa=t&sourc...GRMJX4pJG0fTug

[Nikuzai]

Alkuperäinen kirjoittaja JiiPee

"Rautakauppa" ei ole rakenneteräskauppa.

Vaan Rautia löytyy tosta kylältä ja melko paljon sielläkin on erinäköistä rautaa hyllyssä, eli aloittajan tapauksessa sinne se tulisi suunnattua, mutta se varastomies saattaa ehkä tietää seoksen laadun niistä tangoistaan, niin ei välttämättä ole paras neuvomaan, eli itellä pitää olla tieto minkä vahvuista ottaa kun kysyy mitä tavaraa teillä on hyllyssä ja jossei ole riittävää ainesta niin vaihdetaan seuraavaan markettiin

Helppohan se on ruukille soittaa kertoa ongelmansa ja leikkuuttaa mittoihin ja neuvoa metallia-alan tehdas jonne viedä ne raudat hitsailtavaksi ja sieltä hommata maalamolle kyyti ja sieltä kotiin
Mutta monellako riittää pörssissä katetta tohon hommaan jos ruohon leikkurille pitää saada rampit

[Danlig]

Vastausta en tiedä, mutta mietiskelin asiaa näin. Jos kyseessä on perus rakenneteräs s235jr jonka murtolujuus on 282N/mm2 niin eikös se tee silloin 28,2N per metri? Eli metrin mittainen 1mm pelti alkaa vääntyä päistä taivuttaen 28,2newtonin voimalla? Kertokaa joku mulle totuus, tätä olen itsekin pohtinut pitkät ajat.
E: vai onko se 2.82 tai 0.282N

Ee: vai vaikuttaako tässä tilanteessa myötölujuus enemmän? Pitää vissii insinjööriks lukea että hiffaa näitä hommia

Eee: eli minun ajatuksella se tarkottais noin 3kg paino siel metrin pellin päässä

Nyt kun asiaa mietin niin kyllä se olisi mahdollista että vastaus olisi 0.282N metrin milliseen peltiin. Eli 28grammaa riittää metrin pätkän taipumiseen... Kuulostaisi about oikealta(ko?).

[Mutis]

Alkuperäinen kirjoittaja Danlig

Vastausta en tiedä, mutta mietiskelin asiaa näin. Jos kyseessä on perus rakenneteräs s235jr jonka murtolujuus on 282N/mm2 niin eikös se tee silloin 28,2N per metri? Eli metrin mittainen 1mm pelti alkaa vääntyä päistä taivuttaen 28,2newtonin voimalla? Kertokaa joku mulle totuus, tätä olen itsekin pohtinut pitkät ajat.
E: vai onko se 2.82 tai 0.282N

Ee: vai vaikuttaako tässä tilanteessa myötölujuus enemmän? Pitää vissii insinjööriks lukea että hiffaa näitä hommia

Eee: eli minun ajatuksella se tarkottais noin 3kg paino siel metrin pellin päässä

Nyt kun asiaa mietin niin kyllä se olisi mahdollista että vastaus olisi 0.282N metrin milliseen peltiin. Eli 28grammaa riittää metrin pätkän taipumiseen... Kuulostaisi about oikealta(ko?).

Nuo taidettaan mitata venyttämällä esim yhden neliömillin teräslankaa kasvavalla voimalla.
Myötölujuus alkaa siitä milloin lanka alkaa venymään ja murtolujuus kertoo sen kohdan milloin lanka katkeaa.
Tai näin ainakin mitataan paperiteollisuudessa näitä juttuja, eli en oikeastaan tiedä tästä sen enempää, joten tukin turpani. Jatkakaa paremmin tietävät.

[Tapsala]

Alkuperäinen kirjoittaja Danlig

Vastausta en tiedä, mutta mietiskelin asiaa näin. Jos kyseessä on perus rakenneteräs s235jr jonka murtolujuus on 282N/mm2 niin eikös se tee silloin 28,2N per metri? Eli metrin mittainen 1mm pelti alkaa vääntyä päistä taivuttaen 28,2newtonin voimalla? Kertokaa joku mulle totuus, tätä olen itsekin pohtinut pitkät ajat.
E: vai onko se 2.82 tai 0.282N

Ee: vai vaikuttaako tässä tilanteessa myötölujuus enemmän? Pitää vissii insinjööriks lukea että hiffaa näitä hommia

Eee: eli minun ajatuksella se tarkottais noin 3kg paino siel metrin pellin päässä

Nyt kun asiaa mietin niin kyllä se olisi mahdollista että vastaus olisi 0.282N metrin milliseen peltiin. Eli 28grammaa riittää metrin pätkän taipumiseen... Kuulostaisi about oikealta(ko?).

Elikkäs..

Tuo teräksen merkintä esim. S235 tarkoittaa sitä, että ko. teräslaadun myötöraja vetoon on tuo 235 N/mm2 (tämän arvon ylityttyä tulee pysyviä muodonmuutoksia, sen alapuolella toimii kuin "jousi"). Eli esimerkiksi ko. teräslaadusta tehty rautalanka, jonka poikkileikkauksen pinta-ala on 1 mm2 kestää vetoa 235 N ilman, että venyy pysyvästi.

Palkeille on hankala antaa mitään valmista kaavaa, kun riippuu ihan miten sitä kuormitetaan.. Jos olis aikaa niin ehkä sitä vois jonkinnäköisien suuntaa antavan exelin askarrella, missä olis vaikka esimerkkipalkkeja erilaisilla staattisilla kuormituksilla..

EDIT: Mutis kerkisikin jo viestiä kirjoittaessa oikaisemaan asiaa..