Maalämpöpumpun säätöarvoja?

[Nostokurki]

Niin, ja tuohon alkuperäiseen kysymykseen tarkennusta; onko patterit yksi- vai kaksilevyisiä, ja miten vanhoja mahdollisesti? Lämmityspattereiden huono lämmöntuotto (=vähän säteilevää pinta-alaa) voisi selittää tuota kylmän ilman korkeaa kiertoveden lämpötilaa... Joka kuulostaa vanhoilla pattereilla ihan normaalilta. Uusilla pattereilla nuo ohjekirjan arvot voisi toteutuakin

[Repro]

Alkuperäinen kirjoittaja Nostokurki

Niin, ja tuohon alkuperäiseen kysymykseen tarkennusta; onko patterit yksi- vai kaksilevyisiä, ja miten vanhoja mahdollisesti? Lämmityspattereiden huono lämmöntuotto (=vähän säteilevää pinta-alaa) voisi selittää tuota kylmän ilman korkeaa kiertoveden lämpötilaa... Joka kuulostaa vanhoilla pattereilla ihan normaalilta. Uusilla pattereilla nuo ohjekirjan arvot voisi toteutuakin

Olohuoneessa kaksirivisiä, muualla yksirivisiä, alkuperäiset eli vuodelta -67.
Seinissä näköjään villaa 100mm ja välipohjassa 120mm
Pientä lisäeristystä tiedossa...

[BJ-40/76]

Siis faktahan on että suomessa aurinkokeräimet tuottaa lämpöä eniten silloin kun sitä ei tarvita.

Miksi aurinkokeräimet maksaa suomessa paljon enemmän kuin esim. saksassa?
ja kyse ei ole kymmenistä euroista, vaan HIACE:en menee kohtuudella 2 talon keräimet, ja lauttaliput saksaan + dieselit saa maksettu kohtuudella hintaerolla.

Mutta: Jos tuon keräimen mitoittaa kohtuudella, ja yhdistää sen maalämmön lämpöpumppuun siten että keskikesällä tuota paneelien lämpöä voidaan ajaa maahan (jos ei muuta tarvetta lämmölle, esim halkojen kuivatus tms), niin tuota paneelien n. 30-60 asteista vettä kun ajetaan maahan esim. 1.5 metrin syvyyteen, niin lämpöä saadaan takaisin lämmityskauden alussa.
Järkevintä olisi tehdä siten, että lämmittää käyttövettä n. 30-45 asteeseen, ja sitten erillisessä sähkövaraajassa turvalliselle tasolle.

Ja jos rakenteluintoa riittää, niin periaatteellisella tasolla tuommosen tee-se itse maalämpö järjestelmän vois tehdä ilmalämpöpumpusta, vaihdetaan ulkoyksikön kenno lämmönvaihtimeen, jolla maapiirin nesteestä siirretään lämpö pumpulle, ja sisäkenno samaten vaihdetaan lämmön vaihtimeen lattialämmitykseen.

Ja tuolla 500e pumpulla ja 200-400e lämmönvaihtimilla saataisiin 0 asteisella maapiirin nesteellä ja 30 asteisella lattialämmitys vedellä varmaan noin 4-5 kw ja cop 3 tai jopa enemmän (arvaus!)

Tämä ei riitä huippupakkasilla edes täällä keskellä suomea, mutta; lisäteho ja sen käyttöäika, investoinnin kustannukset ja varajärjestelmän olemassaolo olisi ehkä balanssissa.

5-7000 Euroa perustamiskustannuksissa lisää 10-30v asuntovelalliselle tarkoitta sitä, että maksetaan korkoa tuosta lisävelasta 8-28 vuotta, joten ainakaan minulla ei ole mielekästä ottaa 6000 euroa "ylimääräistä" lainaa pikkusen parempaa järjestelmää varten, toki tuohon tuotekehitykseen menee varmaan pikkasen aikaa ja rahaa.

Ja se että tuo "oikea" maalämpöjärjestelmän keskusyksikkö maksaa useita tonneja enemmän, ja korjaus/huoltokustannukset on varmaan kovat (paljonko esim. kompressorin vaihto maksaa?)
Jos korjaus- ja huoltokustannukset tuommoisella kerjäläismallilla on esim. 100 euroa pienemmät, investointi vaikkapa 3000 euroa pienempi (pakolliset varajärjestelmät esim. 3000e huomioitu)
Niin sähköä kestää mennä aikapaljon lisää.

Toki tämä on vain Pioneerihenkisen asukkaan vaihtoehto, jos haluaa huolettomuutta niin hyväksikoettu paketti on oikea valinta!

[Bj Andy]

Työkaverilla on vuonna 88 asennettu nibe vielä käytössä.

Ja naapuri kylässä on yhellä ukkelilla ollu aurinkokeräin jo useamman vuoden ja se ukkeli kertoi että joulukuun puolenvälin ja tammikuunpuolenvälin aikana se ei juurikaan mitään keräile mutta helmikuussa alkaa taas vähän kerrassan tapahtua. Ja sillä nimenomaan lämmitetään käyttövettä.

Toimintaperiaate tuossa naurinko keräimessä taitaa olla semmoinen että siellä oleva litku saa lämmetä siellä katolla vaikka n. 10 astetta lämpösemmäksi kuin varaajassa oleva, ja kun se on sen tehny niin automatiikka pöyräyttää sen litkun lämmönvaihtimen läpi ja lämmöt sinne varaajaan.??? Kait. On samaiselta ukkelilta kuultua tietoa.

[Jouni_S]

millasella pumpulla lisätään tuonne järjestelmään sitä nestettä?Nestettä olis mutta pumppu puuttuu? Kuinka alas sen maalämpönesteen paine saa laskea käydessä?

[Bj Andy]

Alkuperäinen kirjoittaja Jouni_S

millasella pumpulla lisätään tuonne järjestelmään sitä nestettä?Nestettä olis mutta pumppu puuttuu? Kuinka alas sen maalämpönesteen paine saa laskea käydessä?

Siihen paisuntasäiliöön sitä voi kaattaa ihan putelista tai kannusta, ja pumpulla tai kompuralla pikkuisen painetta perään. En ny muista paljonko sitä saa siellä olla mutta riittää että edes hieman ylipainetta eli vaikka 0.5 bar tms.

[Harriko]

Alkuperäinen kirjoittaja Jouni_S

millasella pumpulla lisätään tuonne järjestelmään sitä nestettä?Nestettä olis mutta pumppu puuttuu? Kuinka alas sen maalämpönesteen paine saa laskea käydessä?

Ei siellä välttämättä tarvitse mitattavissa olevaa painetta olla, se maakierron paisuntasäiliö on niin pieni ja ilman välikalvoa, että maakiertonesteen ollessa lämmin tulee ylimääräinen paine varaventtiilistä hiljallen ulos, ja sit kun maakiertoneste on kylmää ei sitä painetta olekkaan. Pääasia on että paisarissa (onhan sulla läpinäkyvä) on aina nestettä ettei pääse horasemaan ilmaa maakiertoon. Jos sulla on normaali (esim patteriverkostossa käytettävä) metallinen iso paisuntasäiliö niin olkoon tämä kirjoitukseni aiheeton. Miks sitä nestettä muuten pitää lisätä ? Jos sulla on uusi järjestelmä niin nesteestä poistuu hiljalleen ilma/happi ja nestepinta vajuu, tämä on Ok. mutta vanhasta kierrosta ei nesteen pitäisi kadota. Eli tarttee tutkia vuodot jos nesteen katoamiselle ei löydy selvää syytä.

[Repro]

Johan rupesi sähkönkulutus pienenemään kun asetti uudet arvot noille sähkövastuksille, SV viiveaika 2 tuntia ja maksimi käyttöaika 1 tunti.
Ennen oli 30 minuuttia ja 2 tuntia.
Ja ne lähtee siis peliin mukaan jos kompura ei saa varaajan keskeltä lämpötilaa nostettua yli 42 asteen (nykyään) kahdessa tunnissa.
Helmikuun aikana vastukset ovat olleet käytössä yhteensä kolme tuntia.

[Eskimo]

Alkuperäinen kirjoittaja Bj Andy

Työkaverilla on vuonna 88 asennettu nibe vielä käytössä.

Ja naapuri kylässä on yhellä ukkelilla ollu aurinkokeräin jo useamman vuoden ja se ukkeli kertoi että joulukuun puolenvälin ja tammikuunpuolenvälin aikana se ei juurikaan mitään keräile mutta helmikuussa alkaa taas vähän kerrassan tapahtua. Ja sillä nimenomaan lämmitetään käyttövettä.

Toimintaperiaate tuossa naurinko keräimessä taitaa olla semmoinen että siellä oleva litku saa lämmetä siellä katolla vaikka n. 10 astetta lämpösemmäksi kuin varaajassa oleva, ja kun se on sen tehny niin automatiikka pöyräyttää sen litkun lämmönvaihtimen läpi ja lämmöt sinne varaajaan.??? Kait. On samaiselta ukkelilta kuultua tietoa.

Kyllä varmaan vähän lämpiää mutta onko sillä vielä helmikuussa loppupelissään mitään merkitystä lämmityksessä? Väitän ettei ole...
Käyttöveden lämmityksen nielemä teho on vain osa koko konkurssista.
Jos sillä usean tonnin systeemillä saadaan vaikka 30% käyttövedestä lämmitettyä niin se on vähän. Sen suurempiin säästöihin ei taida täällä olla mahdollista.

Me onnettomat ollaan liian pohjoisessa täällä järkevään (= laitteisto maksanut itsensä takaisin korkoineen käyttöiän puitteissa) aurinkolämmön hyödyntämiseen.

Nim. 10kw salkkuydinvoimalaa odotellessa...