Takakonttiin syyläri

[kivinen]

Oisko ihan huono idea, jos ilma tuliskii katolta sisään ja poistuis syylarin läpi sivulle? Hurraajat sais talvella lämmitellä auton vieressä.

Jotenki luulis, että kaikki maailman skuupit repeytyy kyljistä irti, mutta katolla sellanen saattais pysyä. Ja sitten ei tarviis kun sen yhden flektin puhaltamaan syylarin läpi, termostaattiohjattuna.

Nouseehan se kuuma ilma itekseen ylöspäin, tällä mennään tavallaan vastavirtaan, mutta noinkohan sillä on mitään merkitystä?

Jollainhan se lisäpumppu vaan haittas jäähdytystä kun vesi kierti liian nopeasti, oma vesipumppu oli täysin riitävä.

[offroadjouni]

Alkuperäinen kirjoittaja kivinen

Jollainhan se lisäpumppu vaan haittas jäähdytystä kun vesi kierti liian nopeasti, oma vesipumppu oli täysin riitävä.

Ei vesi voi kiertää liian nopeasti, ongelma tulee siitä että sähköpumppu pyörii vakionopeudella ja mekaaninen pumpun tuotto muuttuu kierrosten mukaan. Korkeuserolla ei ole vaikutusta suljetussa järjestelmässä.

[kivinen]

Alkuperäinen kirjoittaja offroadjouni

Ei vesi voi kiertää liian nopeasti, ongelma tulee siitä että sähköpumppu pyörii vakionopeudella ja mekaaninen pumpun tuotto muuttuu kierrosten mukaan.

Kyllä vesi voi kiertää liian nopeasti. Se kai siinä on tärkeää, että vedellä on riittävästi aikaa hymyillä syylarissa ja luovuttaa lämpöään.

Sähköpumput voi olla paljon moottorin omaa vesipumppua suuremmalla maksimi virtauksella. Eihän kukaan käske laittamaan liian isoa pumppua, mutta kai niitä laitetaan sen mukaan mitä tallin lattialta löytyy.

[JanneBlomgren]

Alkuperäinen kirjoittaja kivinen

Kyllä vesi voi kiertää liian nopeasti. Se kai siinä on tärkeää, että vedellä on riittävästi aikaa hymyillä syylarissa ja luovuttaa lämpöään. .

Pysyykö se vesi syylärissä kauemmin kuin koneessa

[offroadjouni]

Alkuperäinen kirjoittaja kivinen

Kyllä vesi voi kiertää liian nopeasti. Se kai siinä on tärkeää, että vedellä on riittävästi aikaa hymyillä syylarissa ja luovuttaa lämpöään.

Sähköpumput voi olla paljon moottorin omaa vesipumppua suuremmalla maksimi virtauksella. Eihän kukaan käske laittamaan liian isoa pumppua, mutta kai niitä laitetaan sen mukaan mitä tallin lattialta löytyy.

Joo, kyllä vesi voi kiertää liian nopeasti, silloin jos se aiheuttaa lämpenemistä hydrauliöljyn tapaan. Tämä ei kuitenkaan ole mikään käytännön ongelma kun harvemmat käyttää hydraulipumppua vesipumppuna että tälläisiin virtauksiin/paineisiin päästäisiin.

Sähköpumppu voi olla suuremmalla virtauksella, mutta mekaaninen pumppu on edelleen siellä hidastamassa matkaa koneen pyörimisnopeudella. Kokonaan sähköiseen pumppuu vaihtaminen on vaihtoehto sekin, mutta sitten kannattaa poistaa alkuperäisen pumpun siivet kuten Repro juuri teki.

[jakenbj]

Itellä suikassa ei ainakaan ole mitään lämpöongelmia oman vesipumpun kans.Flektit toimii anturilla ja tarpeen tullen pakko-ohjauksella.Anturi tais olla 85/80 astetta.Jäähdytysputket tehty 42 millisestä rosterista ja ne kulkee auton alla.Putket jo itessään luovuttaa lämpöä aika paljon.Flektit pyörii aika harvakseltaan ja koneenahan oli volkkarin 1.9tdi.Kannattaa kokeilla ensin ilman lisävesipumppuja.

[AsA]

Meilläkin on tuossa suikerossa vänkärin takaikkunassa griffinin alumiini syyläri, putket 38mm mustaa ohut seinämäistä, putket kulkee sisällä, eristettynä tottakai ja pumppuna vakio toyotan 4k:n pumppu.
Syyläri on eristetty alumiini kotelolla muusta kapiinista, katolla kaks pientä 8" ja syyläriä vasten isompi 10" flekti, flektit puhaltaa katolle päin, pelkällä ala flektillä lämpiää kapiini mukavasti ja tie ajossa pitää olla kaikki päällä muuten alkaa nostamaan lämpöjä.
Mutavingutuksessa ei mitään lämpö ongelmia eli siellä 80 ehkä pikkasen yli pysyy lämmöt
Projekteista löytyy kuvia tuosta rakennelmasta

[kivinen]

Alkuperäinen kirjoittaja offroadjouni

Joo, kyllä vesi voi kiertää liian nopeasti, silloin jos se aiheuttaa lämpenemistä hydrauliöljyn tapaan. Tämä ei kuitenkaan ole mikään käytännön ongelma kun harvemmat käyttää hydraulipumppua vesipumppuna että tälläisiin virtauksiin/paineisiin päästäisiin.

Sähköpumppu voi olla suuremmalla virtauksella, mutta mekaaninen pumppu on edelleen siellä hidastamassa matkaa koneen pyörimisnopeudella. Kokonaan sähköiseen pumppuu vaihtaminen on vaihtoehto sekin, mutta sitten kannattaa poistaa alkuperäisen pumpun siivet kuten Repro juuri teki.

Ei kukaan ole puhunut veden lämpiämisestä pumppaamisen takia, ihan turha höpöttää mistään hydraulipumpuista. Eikö ole muutenkin vähän turhaa puhua yhtenä terminä virtauksesta/paineesta? Olisko se kuitenkin niin, että pumpuissa on suurin virtaus juuri silloin kun paine on pieni?

Kaksi pumppua peräkkäin antaa suuremman virtauksen kun yksi, pitää olla jo tosi nopea virtaus, että pyörivä pumppu jarruttaa virtausta.

Jos vesi virtaa liian nopeasti syylärin läpi, se ei ehdi luovuttamaan lämpöään siellä.

Vielä toisin päin, syylari on jäähdytysjärjestelmän kylmin kohta. Eikö olekin hyvä, jos neste ei kulje sen läpi liian nopeasti?

Mikä on sitten liian nopea virtaus, jotkut väittää 1,8-2,4 m/s olevan optimi. Ja tosiaan samaa vauhtiahan se neste kulkee myös moottorin läpi.

[offroadjouni]

Tuolla kinattiin asiasta edellisen kerran -> http://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=58301 .

[hpotteri]

Suljettu järjestelmä ei lisäpumppuja tarvii korkeueron takia jos sen saa vaan ilmattua oikeesti.

Mikäli längvitsi taipuu niin Billavistalla oli tapansa mukaan oikeen asialliset selvittelyt por.lla jäähdytysjärjestelmän tekemisestä oikein.
http://www.pirate4x4.com/tech/billavista/Cooling/

[RIPAX]

Alkuperäinen kirjoittaja kivinen

Kyllä vesi voi kiertää liian nopeasti. Se kai siinä on tärkeää, että vedellä on riittävästi aikaa hymyillä syylarissa ja luovuttaa lämpöään.

Sähköpumput voi olla paljon moottorin omaa vesipumppua suuremmalla maksimi virtauksella. Eihän kukaan käske laittamaan liian isoa pumppua, mutta kai niitä laitetaan sen mukaan mitä tallin lattialta löytyy.

Oisko sil pumpul nyt merkitystä täs mieles mut jos lohkon vesitilavuus on vaik 2L ja syylarin 1L ni sithän se vesi on tuplat kauemmin lohkossa ku syylarissa vaik se virtaus nopeus olis mitä. Ja se painehan on koko järjestelmässä suht sama ku syylarin korkki sen paineen määrää.

[helmapelti]

Multa ääni suurelle virtausnopeudelle, samalla turbulenssi lisääntyy ja lämmönsiirto tehostuu. Sillä tosin taitaa olla suurempi merkitys välijäähdyttimessä mutta teoriassa kuitenkin, varsinkin moottorissa lämpöerot tasoittuu paremmin.
Tietääkö joku tapahtuuko moottorissa samanlaista paikallista kiehumista kuten lohkolämmittimessä kun se porisee?

OT:Flektin anturi ala vai ylävesiletkuun? Jostain luin hyvän perustelun että alavesiletkuun koska silloin seurataan että jäähdyttääkö syyläri tarpeeksi vai ei.
Katselin hj61:n vesipumppua ja siinä näyttäisi alavesiletku menevän siipipumpun ulkokehälle ja eikös se toimi niin että pumppu ottaa veden sisäkehälle lohkolta ja puhalla ulkokehältä syylärille eli silloin ylävesiletkussa seurataan jäähdytetyn veden lämpötilaa?

Mulla olis anturi kytkettävänä ja haluaisin sen jäähdyttimen paluupuolelle eli ylävesiletkuun.

Quote:"Tuolla aiheesta enemmän -> http://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=95033 ."
Siirrympä siis aiheeseen sinne.

[offroadjouni]

Alkuperäinen kirjoittaja helmapelti

OT:Flektin anturi ala vai ylävesiletkuun? Jostain luin hyvän perustelun että alavesiletkuun koska silloin seurataan että jäähdyttääkö syyläri tarpeeksi vai ei.
Katselin hj61:n vesipumppua ja siinä näyttäisi alavesiletku menevän siipipumpun ulkokehälle ja eikös se toimi niin että pumppu ottaa veden sisäkehälle lohkolta ja puhalla ulkokehältä syylärille eli silloin ylävesiletkussa seurataan jäähdytetyn veden lämpötilaa?

Mulla olis anturi kytkettävänä ja haluaisin sen jäähdyttimen paluupuolelle eli ylävesiletkuun.

Tuolla aiheesta enemmän -> http://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=95033 .

[BJ-40/76]

Ensin teoriaa.... (kokemukset ensisijaisesti toyotaa)

Moottorissa vesipumppu ensisijaisesti kierrättää vettä moottorissa, siis tasaa lämpötilaeroja moottorin osien välillä ja kierrättää lämmityslaitteelle kumaa vettä.
Ja jos/kun moottorin lämpötila nousee niin korkealle, että lämpöä on liikaa, niin silloin vasta kierrätetään jäähdyttimeen.

Ja tuo termostaatti on itse asiassa lämpöohjattu venttiili, joka jakaa vesivirran moottorin sisäisestä kierrosta myös jäähdyttimelle, ja riittävän kuuma vesivirta ohjataan suoraan jäähdyttimen kautta, tukkimalla moottorin sisäinen kierto.

Tarvike termostaateissa puuttuu useimmiten tuo sisäisen kierron sulkeva laippa, joten sisäinen kierto toimii aina, ja jäähdyttimen kautta kulkee vain osa vesipumpun kierrättämästä vedestä.

Veden (puhtaan) ominaislämpökapasiteetti on paljon suurempi kuin glygolin, joten paljon yksinkertaistettuna 25% glykoliseos kuljettaa lämpöä paljon paremmin kuin 50% seos.

Mitä korkeammalla syyläri on, sitä paremmin toimii luonnon kierrolla, mutta autokäytössä korkeusero yleensä max metrin, ja putket käy alhaalla, niin kesäpäivänä tuo luonnonkierto ei taida riittää edes tyhjäkäynnillä?


Veden kiertonopeus kertaa syylärissä tapahtunut lämpötilan pudotus tulo on jäähdyttimen teho (yksiköitä ja kertoimia pudotettu pois)
Siis jos veden kiertonopeutta kasvatetaan 2 kertaiseksi, ja lämpötilaero puloaa puoleen niin saman tehoinen jäähdytys. (en ole huomioinut virtausvastuksen tuomaa lisä energiaa)

Ja tuosta syyläristä pitää pistää lämpöä kesäkuumalla ulos enemmän kuin korttelista omakotitaloja vuotaa lämpöä talvipakkasella.


Ja sitten mielipiteisiin:

Liian suuri virtausnopeus? Jos syyläri on pitkien putkien päässä, niin ainakaan alkuperäisellä pumpulla liian nopeasta kierrosta ei tarvi huolestua.
Miten mitataan, onko kierto kuinka tehokas? Pistetään lämpömittarit sekä syyläriin menevän, että sieltä tulevaan putkeen eristeiden alle.
(yleensä halpismittareiden asteikko yläpäässä tökkää 70c, mutta esim lihalämpömittarissa asteikko yltää riittävän pitkälle. Tarkista mittareiden näyttämät sijoittamalla molemmat anturit samaan paikkaan)

esimerkiksi:
Ja jäähdyttäjän teho on nimenomaan virtausmäärä x lämpötilaero x vakio,
niin jos veden kiertonopeus on hidas, 50litraa/min että 20 asteen ulkolämpötilassa syyläriin menee 100 asteista vettä ja sieltä tulee ulos 40 asteista vettä, niin keskimääräinen lämpötilan pudotus on (100-40)/2 ->30 astetta. (keskimääräinen lämpötilan pudotus kuvaa jäähdyttäjän keskimääräistä lämpötilaa, sillä 100c asteinen vesi luovuttaa energiaa paljon enemmän kuin 40 asteinen)
siis teho on 50x30 = 150 yksikköä.(laskemalla kaavasta kertoimet, saadaan esim kilowatteja)

Jos virtaus tuplataan 100L/min, ja menolämpötila sama 100c ja ulostulolämpö esim. 55 astetta: keskimääräinen lämpötilan pudotus (100-55)/2 -> 22,5 c
teho on 100x22,5 = 225 yksikköä!

Tämä parannus johtuu siitä, että suuremmalla virtauksella saadaan jäähdyttäjän lämpötila korkeammaksi, ja sitä kautta lämmön siirto ilmaan on suurempi.

Jos alkuperäinen vesipumppu alkuperäisellä termostaatilla! ei jaksa kierrättää vettä tarpeeksi, niin välittäkää vesipumppu noin 20-30% nopeammin pyöriväksi. vesipumppu on periaatteessa keskipakopumppu, ja sen teho nousee suuruusluokkaa toisessa potenssissa.

Jos syystä tai toisesta poistatte termostaatin, niin tarkistakaa onko siinä termostaatin alla koneen sisäisen kierron yhde, ja jos on niin tukkikaa/kuristakaa se hyvin pieneksi, 2mm reikä????

Ja sitten ikuisuus kysymys flektin anturin paikasta, molempi parempi, pakkoohjaus välttämättömyys, ja pakkoohjaus kaasupolkimen asennosta riippuen automaattinen tuo pelivaraa... (siis flektit pyörii aina kun kaasua enemmän kuin säädetty raja, esim yli puolen välin)

Ja tuo järjestelmän automaatti ilmaus: suunnitelkaa huolella, varsinkin jos vesiputket menee lattian alla....

[tapsa4x4]

Tätä ilman kulku suuntaa on mietitty aika paljon.
Flekteille tulee termostaatti ja pakko ohjaus.
Niin tosiaan huonosti pysyi kilpeläiselläkin vOlvossa kyljessä Oleva skuuppi.
Jos vaikka toi compotites.fi innostuis tekemään katolle jonkun kuitu huuvan.

Muistelin kanssa että lisä vesi pumppu oli monella huonontanut aika paljOn veden jäähtyvyyttä.Täytyy tehä vaan valmius pumpulle ja laittaa jos tarviaa.